Laivalla 28-30.06

Lähdettiin siis maanataina aamulla klo 10.30 ajelemaan kohti Helsinkiä. Alunperin oli tarkoitus mennä ystäväni autolla, mutta sattuneista syistä johtuen jouduimme menemään mun autolla. Olimme hyvin aikataulussa ja menomatka menikin muuten ihan kivasti, mutta tein taas perinteiset ja eksyttiin Hesassa. Toimitetiin siinä niin innokkaasti, että taas ajoin vähän mihin sattuu. "Kartturini" haki iPhonella ajo-ohjeen netistä ja koitimme sen avulla suunnistaa. Siitä ei kuitenkaan juurikaan ollut hyötyä sillä lähtöpisteenä oli joku aivan väärä ja kartturini sitten vain katsoi karttaa eikä huomioinut sitä että kartta ei näytä yksisuuntaisia. Löysimme kuitenkin lopulta perille ja ihan hyvissä ajoin jopa :D
Laivalla oli monenlaista toimintaa ja paljon virikkeitä pojille :D Ehkä he olivat jopa liiankin innokkaita... Yksi parhaista ohjelmista oli taikuri Kim Wist ;) Siis aivan loistava huumorintaju ja temput olivat todella hyviä!! Häntä lainatakseni: "tässä mä näitä tupsuja vetelen niin kauan kuin se vain teitä viihdyttää".. Siellä oli myös molempina iltoina karaoke. Jostain kumman syystä en kuitenkaan ollut kovin laulufiiliksissä. Kävimme kuitenkin yhdet nappaamassa, mä lauloin Hyvästi Yö ja Kimi lauloi Hämä-hämähäkin.
Ihan hauskaa meillä siellä oli, vaikka olin ehkä alitajuisesti vähän alakuloinen. Kuitenkin laiva oli sama millä olin siskoni kanssa 16.12.2006, tasan kuukausi ennen hänen kuolemaansa. Sillä reissullla mulla oli kerrankin onni matkassa (mitä mulla ei koskaan ole), voitin mm. haluatko luxusristeilijäksi kisan. Ajoimme myös Etelä-Haagassa, minulle niin tärkeän ihmisen asunnon ohi ja se kyllä osaltaan aiheutti alakuloa. Olen niin surullinen, koska hän ei tahdo minun kuuluvan hänen elämäänsä. Ja pakkohan mun on sitä toivetta kunnioittaa ja tietenkin tahdon hänen saavan mitä hän haluaa. Niin ja sekin vähän ahdisti, kun jouduimme jättämään auton tienposkeen ilman mitään lippuja ja siellä on vielä tehostettu valvonta. Pelkäsin, että parkkisakon lisäksi se vielä hinataan pois sieltä. Meillä vaan kun ei ollut mitään vaihtoehtoja; parkkipaikat oli ihan täynnä.
Ai niin, aivan meinasin unohtaa... Siis pysähdyimme menomatkalla Riihimäen ABClla syömässä vähän paskaruokaa. Siihen asti autoni avaimen keskuslukitus painikkeet olivat toimineet täysin moitteetta, mutta siellä yhtäkkiä lukitupainike lakkasi toimimasta?? Hieman kyllä pelotti ajatus siitä, joutuisin jättää autoni lukitsematta kolmeksi päiväksi satamaan. Mietimme josko sen veisin jonkun tutun pihaan, mutta mitäpä hyötyä siitäkään olisi ollut sillä samalla tavalla se olisi jossain kadun varressa lukitsemattomana. Sain onneksi lopulta ovet lukkoon sillä tavalla, että aukaisin peräluukun ja menin autoon sisälle. Sieltä laitoin keskuslukituksen päälle ja sitten kömmin peräluukun kautta pihalle :D Tässä siis lähtövalmiina laivaan. Muita kuvia en sitten oiken viitsikään julkaista, koska niissä on aina muita ihmisiä.. Koko reissun ajalle tuli kyllä aivan täydellinen sää. Tukholmassa menimme sataman välittömässä läheisyydessä sijaitsevalle kalliolle pastattamaan päivää. Riisuimme ehkä vähän liiankin vähälle kun ajattelimme olevamme yksin. Jostain kumman syystä kuitenkin sinne alkoi pian sen jälkeen lappaamaan porukkaa, tyypillistä meidän tuuria. Emme kuitenkaan jaksaneet välittää vaan jatkoimme vain auringon ottamista ;) Ajattelimme vain, että taas niitetään Suomella loistavaa mainetta. Ja olihan meillä kuitenkin vaatteita päällä ja tuli sinne sitten muitakin vähäpukeisia. Otimme vielä aurinkoa laivankin kannalle kun pojat viihtyivät erinäisissä lapsille tarkoitetuissa kisoissa :D
Ja täytyy tunnustaa, että mullakin vähän kilpailuhenkinen lapsenmielisyys heräsi kun siellä muksulassa oli pöytäjalkapallo. Se on biljardin ja flipperin lisäksi yksi suosikkipeleistäni. Ja oli kyllä kiva pelatakin kun muutkin lapset (Kimin lisäksi) olisivat halunneet pelata mun kanssa. Ja pelasinkin muutan pelin ;) Sitten siellä oli vielä sellainen nopeus näpytyspeli, jota aikoinaan aina pelattiin Speden Speleissä. Siis siinä on 5 eriväristä nappia joita pitää sen mukaan painaa kun valo syttyy. Niitähän on monissa marketeissa, mutta en kovin usein raaski pelata kun ne on maksullisia. Tuolla se oli ilmainen :D Pelasin ennätykseni 198 :) Täytyy kyllä tunnustaa, että pelasinkin aika helvetin monta peliä, mä jään siihen koukkuun... Sellainenkin olisi kiva peli kotiin :)
Keskiviikkona laiva sitten olikin jo aamupäivällä satamassa ja vaikka oli mukava reissu niin kyllä oli huojentava ajatus siitä, että pian pääsee kotiin; omaan sänkyyn, treenien, eväiden ja kaiken millä voi kehittää itseään, pariin. Olin kuitenkin jo tosi väsynyt sillä yöunet jäivät melkoisen lyhyeksi kuten arvata saattaa. Lisäksi meidän hytti oli viikonloppubilettäjien jäljiltä tosi tunkkainen ja petivaatteet haisi tosi paljon tupakalta :( Oli myös todella miellyttävä yllätys, että automme oli kuin olikin omalla paikallaan. Ainoastaan 40euron parkkisakko ikkunassa, saman verran siis mitä olisi 3päivän parkkeeraaminen maksanut..
Takaisintulo matka menikin aika rattoisasti, eikä tarvinnut pysähtyäkkään niin montaa kertaa kuin mennessä. Vaikka ei me kyllä silloinkaan kovin montaa kertaa pysähdytty. Jotenkin vaan mulle tulle vielä surullisempi mieli kun ajoimme (ex) kumppanini kerrostalon ohitse. Vaikka päätin ja lupasin etten hänestä enää mitään kirjoita niin tässä sitä taas tuli. Mutta lupaan kuitenkin vielä päästä siihen, että en kirjoita ja varmasti pääsenkin, mutta vähää kerralla. Kotiin päästyämme olin kyllä todella väsynyt (ja punaruskeaksi paahtunut) ja ehkä vähän huonovointinenkin. Kolme päivää syönyt poikkeuksellisen laadutonta ravintoa ja lisäksi vielä melkoisen määrän sokeria. En mä kyllä niin hirveästi karkkia ostanut (2pussia). Turkinpippureista jäi suurin osa syömättä, mutta ehkä ne tuolla kaapissa säilyy josko vaikka joku ne joskus sieltä tulisi syömään pois.. nythän meidän karkkilakko siis taas jatkuu, jouluna saa syödä seuraavan kerran. Olin kyllä positiivisesti yllättynyt sillä laivalla oli panostettu TaxFreen valikoimiin. sinne oli tullut urheilijoille suunnattuja lisäravinteita mm. palautumisjuomia. Sain siis proteiinia edes jonkun verran.
Muutenkin tässä kokonaisuudessaan näkyy valoa tunnellin päässä. Tässä on nyt moni auto kaynyt ajelemassa ja selvästi katsellut näitä mun myynnissä olevia kiinteistöjä. Kiinnostus siis on herännyt ja silloin on myös todennäköistä että ostajakin löytyy :D Niin ja sitten sain miellyttävän puhelun, eräs pariskunta olisi kiinnostunut muuttamaan tähän missä me nyt asutaan :) Sehän sopii mulle vaikka me joudutaankin taas muuttaa, mutta kyllä mä sen vuokrarahankin tarvitsen. Sitten tilaamaani lisäravinteet ovat tulleet postiin joten pääsen heti huomenna toteuttamaan laatimaani pöperösuunnitelmaa. Pääsen myös treenaamaan uudella ohjelmalla, jee :D Toiveet ovat myös melkoisen korkealla meditoinnin suhteen. Mulla on suunnaton halu halita omaa mieltä, kehittyä ihmisenä niin henkisesti kuin fyysisesti. Tahdon olla hyvä-, reilu-, myötätuntoinen- ja rakastava ihminen. Olenhan sitä jo (mielestäni) nytkin, mutta vielä enemmän. Ja ehdoton heikkoutenihan on äkkipikaisuus, minun on vaikea hallita tunne-elämääni. Tiedän siihen lääkkeen ja uskon, että se sieltä taas löytyy :D

Hyvä sunnuntai

08.00 40g puuroa, vitamiinit ja lasi tuoremehua. Aamiasen jälkeen pyörittelin kaikki nivelet ja vähän venyttelin. Tuli tosi hyvä ja energinen fiilis :D Sen jälkeen olikin ilo lähteä leikkaamaan nurmikkoa. Pihalla olikin paljon kylmempi kuin mitä ikkunasta näytti, joten jouduin välillä käydä vähän lisäämässä vaatteita.. Sainkin sitten ihan hyvät lämmöt päälle ja siitä innostuneena heitin vielä 30min lenkin. Hölkkäsin, harjoittelin vähän potkuja ja venyttelin. Sitten vielä kun pääsin kotiin venyttelin käsiä ja niskaa puolilootusasennossa. Se on kyllä itseasiassa todella miellyttävä asento, kunhan vain on joku alusta ja pitää koko ajan selän suorana.
09.30 Leipä ja 200g rahkaa
11.30 Lounaaksi pastaa ja kananlihaa sekä 1 ruisleipä.
14.00 Lisäravinnepatukka
16.00 Toinen samanlainen patukka ja leipä
18.00 200g Rahkaa Enemmän haluan lihasta, kiinteää sellaista! Onhan mulla aika paksut reidet mutta olen niihin tyytymätön. Itseasiassa mä olen tyytymätön kauttaaltaan koko lihaksistoon. Ja varsinkin näin kun asiat eivät oikein ole sujuneet niin kuvittelen aina pienentyneeni ja löystyneeni... Mieli on niin hölmö kun niin monet asiat on vain mielen luomia. Paitsi tietenkin jos sitä osais hallita.

Ensi viikolla haen eräältä ystävältä uusia tehonlisääjiä, katsotaan millaiset tehot niissä oikein on. Lisäksi tilasin kreatiinia, joka on ollut loppu nyt jo jonkin aikaa. Löysin myös muutossa hävinneen glutamiinini :D Niin ja tietenkin vihdoinkin postista tulee kauan odottamani maassanlisäystuote. Se on niin herkkua, slurp! Valitettavasti se vain riittää kovin hetken... Olen myös tehnyt kunnon laskelmat mitä tulen syömään ja kuinka paljon. Aloitan siis 2200kcal/treenipvä eli perusaineenvaihdunta plus noin 1000kcal. Sitten pikkuhiljaa lisätään siihen. Mikäli kaikki menee hyvin niin tavoitteeni olisi jouluun mennessä saada lisää painoa 8-10kg. Pelottaa kyllä, se tulee olemaan mulle henkisesti raskasta... mut katsotaan nyt onnistunko tällä kertaa, haluan kuitenkin selvästi enemmän lihasmassaa. Tähän mennessä olen aina epäonnistunut.

Aika heppoisin eväin meni toi päivä kun oltiin taas raksalla. Illalla olinkin sitten supernälkäinen ja olin vähällä alistua ulos syömään. Hillitisn kuitenkin itseni, keitin puuron ja vähän marjoja sekaan :D Kunnon iltavenyttelyt ja tän päivän setti oli siinä ;) Itse olen melkolailla tyytyväinen! Olosuhteet huomioon ottaen en olisi varmaan tän parempaan pystynytkään.
Ja nyt kun olen venytellyt uskoni käteni parantumiseen on herännyt. En tiedä onko se psyykkistä vai ihan totta, mutta mun mielestä se on selvästi parempi tänään kuin eilen. Siis teinhän mä toki eilen selvästi pidemmän päivänkin raksalla, joten se kyllä rasittuikin enemmän..

Aamulla siis lähdetään laivalle, mikäli kaikki nyt vain menee putkeen. Itseasiassa me ei tällä hetkellä tiedetä vielä millä edes ollaan menossa. Siis viimekädessä mennään tuolla mun V6 bensasyöpöllä.. Eniten kuitenkin pelkään (seurueen tuntien), että me myöhästytään laivasta. Se olis kyllä Kimille erittäis suuri pettymys :( Enkä usko Helsingistä löytyvän mitään millä sen saisi korvattua. No toisaalta, kyllähän me silloin kerran siskoni (R.I.P.) ja Kimin kanssa myöhästyttiin Turku-Tukholma risteilyltä kun oli niin kamala ajosää. 60 jouduttiin ajamaan yli puolet matkasta. Mä vielä yritin soittaa sinne, että jos ne vois edes vartin odottaa. Perustelin, että onhan ne joskus odottanut Merja Raskiakin. Se tosin oli siellä silloin tähtiartistina... Jostain kumman syystä se ei menny läpi :D Ajettiin sit rannikkoa pitkin Vaasaan ja käytiin Tropiclandiassa ja kivasti kaikki hyväksyi tilanteen. Toisaalta kun tarkemmin ajattelen niin Kimi on tainnut jo tottua siihen kun mä sählään...

Mutta, toivottakaa meille turvallista ja myrskytöntä matkaa :D Palataaan sitten treenien, remontin, eväiden sydänsurujen, meditoinnin, venyttelen ym. olennaisen ja epäolennaisen pariin sitten kun mä olen palannut hengissä takaisin :D Niin kauan kun vain paatti pysyy pinalla niin en mä sieltä ainakaan putoa :DD

26.06

Saliltahan mulla oli ihan virallisestikin vapaa päivä, mutta mähän vaihdan nyt taas 3-1-3 systeemiin joten lepoa tulee nyt vähän enemmän. Su oikeasti pitäisi siis olla päivä nro1, lähdemme kuitenkin ma laivalle joten on viisaampaa aloittaa vasta sitten kun tullaan takaisin. Lisäksi tolle olkapäälle tekee hyvää olla kokonaan levossa.
Aamulla nukuin jälleen melko myöhälle. se on niin vaikea väkisin pitää tuota rytmiä aikaisessa kun kuitenkin mun luonnollinen elämänrytmi olis niin että nukkuisin 01-09 ja se kyllä väkisin tahtoo aina luisua siihen. Aika kivasti aamu starttas puurolla, nivelten pyörittelyllä ja venyttelyllä. voi kyllä niin huomas, että siitän on ihan liian kauan kun olen säännöllisesti venytellyt. HanMooDossa tuli sentään aina tehtyä alkuverryttelyt ja venyttelyt vaikka olisi tullut vedettyä treenit. Se on kuitenkin koko kropan venyttelyt 2-3krt viikossa niin yllättävän merkittävä tekijä. Harmi kun meditointi taas jäi :( Tunnen itseni vähän laiskaksi sen suhteen, kuitenkin tahtoisin saada sitä osan arkipäivääni. Kukahan tämänkin roskaläjän siivoaa.... No mä tietenkin... plaah. Kun olis edes moottorisaha niin sais pieniä noita lautoja takkaan.. Me siis oltiin koko päivä jälleen raksalla ja saatiin tosi paljon aikaiseksi. Tossa raksalla olemisessa on vain se huono puoli, että se kyllä väistämättä näkyy eväissä. siellä kun ei oo kunnon ruoanlaittomahdollisuuksia niin helposti tulee sitten syötyä liian vähän ja sekin vähä on sitten laadutonta..

Kimi herkkusuu :D Mä en voi käsittää kuinka se voi tykätä tosta makkarasta.. Mutta tänäänkin se oli 10 tuntia raksalla niin ehkä mä voin muutaman makkaran verran sille joustaa ;) Niin ja hei, mehän ollaan molemmat oltu puoli vuotta syömättä karkkia ;) Sen verran sovittiin että sitten laivalla saadaan syödä ja sitten taas lakko jatkuu..

Takkatulta sitä vois katsoa vaikka kuinka loputtomasti. Se vaan kun noita lautoja polttaa niin vähän pilaa nautintoa kun ne paukkuu ja räiskyy niin kovaa. Vaikka enpä mä nyt niin hirveästi kyllä ehtisi siitä nauttiakaan.. Suihkun kaakeleiden siistiminen on vihdoin ja viimein kokonaan valmis. Ja siitä hyvästä mun molempien peukalojen päät on palanu. Kolme huonetta on nyt kokonaan valmiiksi maalattu :D Ja taas on tullut todistettua tämä maalaamisen ihmeellinen maailma... Siis maalasin sen yhden huoneen kolme seinää vaalean kerman värisellä, yhden seinän harmaalla ja katon valkoisella. Lopputulos oli se, että harmaa seinä on violetti, kerman väriset taas on valkoiset ja katto on sininen. No ei se hullummalta näyttänyt, itse asiassa näen sinne valkoiset kalusteet ;) Mutta sitä lopullista värimaailmaa on vaikea vielä sanoa kun se kuitenkin vielä muuttuu kun laitetaan laminaatit. Myös kalustus ja ikkunaverhot muutta värejä. Maalaaminen on vaikeaa hommaa ja jos haluaa pelata varman päälle niin kannattaa käyttää vaaleita värejä tai sitten ihan tosi tummia.

Tässä nyt on menty asian vierestä jo monta päivää ja treenaaminen on ollu vähän liian pieni osa mun elämää. Joka tapauksessa parannusta, toivottavasti, on luvassa laivareissun jälkeen. Tai ainakin yritän taas raivata eväät, salin, HanMoodon ja sisäisen rauhan elämäni kulmakiviksi kesän kuluessa. Toivottavasti pääsen hyvään vauhtiin ja syksyllä sitten jokaisiin hmd treeneihin. Ja olen todella todella toiveikas käteni suhteen ja toivon pääseväni myös vaparitreeneihin :D

Juhannus :D

Hähää, söin aamulla puuron ja vieläpä oikean määränkin :D Vähän kyllä alkoi oksetamaan, mutta tällä kertaa se johtui kyllä siitä kun otin epähuomiossa vitamiinit tyhjään vatsaan. En tiedä mitä oikein ajattelin, no en mitään tietenkään... Kerran aikaisemminkin on käynyt näin ja silloin oikeasti jouduin oksentamaan. Eniten siinä harmitti se kun meni kalliit vitskut viemäriin. Tällä kertaa olin viisaampii ja heti kun tuskan hiki nousi otsalle menin pitkäkseni.

Aamiaisen jälkeen lähdettiin raksalle hommiin ja voi että kun oli taas niin mukavaa :D Vaikka aamulla kyllä lähtö taas viivähti enkä saanut niin paljon aikaiseksi kuin mitä olisin voinut saada. Mutta ei siinä mitään, pääasia että jotain valmistui ja molemmilla oli mukavaa :D Kesken hommien poikettiin salilla treenamassa takareidet. Ei oikein hyvin kyllä irronnut sillä olin syönyt tontilla pelkkää lihaa. Kyllä oikeanlaiset hiilarit on treenin A ja O. Ainakin ssis jos haluaa lisää voimaa ja massaa.

Iltapäivällä sitten kotiin vähän siistiytymään. Vanha kaverini pesisajoilta kutsui mut niille grillaamaan :) Oli tosi hauska ilta ja tutustuin uusiin mukaviin ihmisiin :) Ja nyt täytyy tunnustaa että grillikana mitä meille tarjottiin oli kyllä aivan loistavaa :D Kuten sanoinkin kokille, että aivan ravintola tavaraa. Siis se oli aivan täydellistä, slurp. Kiitos kaikille erittäin viihdyttävästä illasta :D

Illalla käytiin vielä Kimin kanssa katselemassa vähän lentokoneita Kauhavalla. Eipä siinä paljon mitään katsomista ollut kun niin kaukaa ihailtiin ja sitten siinä tuntui vielä olevan aika pitkiä taukojakin. Ei me sitten jaksettu siellä kovin kauaa olla. Tuli sentään vähän Juhannus-ajelua jos ei muuta. Kutsuttiinhan meidät mökillekin, mutta sinne olis kuitenkin ollut sen verran matkaa ettei me jaksettu lähteä. Lisäksi me ollaan menossa maanantaina laivalle, joten sieltä olis saanut lähteä saman tien takaisin. Sit vielä besarahat olisi ollut pois laivabudjetista. Kivahan se olis tietty ollu olla mökilläkin :D

Oli kyllä mukava päivä, päivä siinä missä muutkin :D Kaikennäköistä tuli tehtyä, uutta taas opittua ja uusiin ihmisiin tutustuttua. Ja vaikka monet asiat taustalla painavatkin niin oli ihan nappi Juhannus...

to 24.06

Aika loistava päivä oli tänäänkin :D Kyllä se vaan niin että kun pitää mielen kiireisenä ei ehdi murehtimaan eikä suremaan. Ja muutenkin siis mähän rakastan puuhastelua, siis pitää olla jotain virikkeitä tai mä tylsistyn. Aamulla kyllä tuli taas nukuttua liian myöhälle, mutta ei se nyt hirveästi haitannut varsinkin jos siitä ei ota stressiä. Nyt on kuitenkin menossa sellainen kausi, että ehkä on hyvä vähän pysähtyä miettimään. Sitten kun on enemmän selvillä vesillä niin voi taas ruveta vaatimaan itseltään suorituksia. Kuitenkin nytkin mä koko ajan teen ja oon toimelias. Tietenkään kontrollia ei saa päästää sillä siitä se huonovointisuus vasta alkaakin. Toki mä olen itselleni nyt Juhannuksena antanut vähän vähän vapuksia. Toisin sanottuna olen syönyt leipää enemmän kuin yleensä, jauhelihaa, juustoa ja peräti muutaman sipsinkin. Täähän on tietenkin vain väliaikaista. Ihminen on kyllä sikäli mielenkiintoinen kapine, että jostain syystä se pyrkii tekemään valintoja jotka tuntuu hetkellisesti hyvältä. Valitettavasti sellainen onni on yleensä ottaen on melko haviävää ja itse asiassa tuottaa kokonaisuuden kannalta enemmän surua, onnettomuutta ja huonoa oloa. On kovin vaikea yrittää valita sellaisia elämäntapoja, jotka kokonaisuuden kannalta tuovat enemmän pysyvää hyvää oloa.. Ilta viettettiin jälleen raksalla ja oli kyllä tosi mukavaa :D Valitettavasti jouduin jättää listoittamisen kesken sillä ne listanaulat joita mulla oli, on universumin rumimpia!! Toi kanta näkyy kilometrin päähän :( Mutta parempia ei kaupasta saanut.. Muuten kyllä olin aika tyytyväinen tähän kakkosikkunaani, aika kivasti sain onnistumaan. Hyvää yrittää ja priimaa vaan pakkaa tulla ;) No ei vaan, kyllä sitä tekemällä oppii. Toki joku ammattilainen tekis ajallisesti paljon nopeampaa ja sillä olis varmaan kunnon värkitkin..

Makuuhuoneen seinä on vieläkin vähän raitainen ja mulla on maali loppu.. Täytyy huomenna vielä katsoa kun se on kunnolla kuivanut että miltä näyttää. Toivottavasti ei tarvi ostaa maalia lisää.. Tänään tuli valittua ensimmäinen täys katastrofi maali.. Se oli niin kamalan väristä että en todellakaan tiedä minne sen vois laittaa. Hyvinhän se on kyllä toisaalta tähän asti mennytkin kun on tullut niin vähän "ylilyöntejä". Maalin ostamisessa kun se tahtoo olla enemmän sääntö kuin poikkeus.

Kävin mä tietenkin päivällä salillakin teenaamassa jalat, vatsan ja pohkeet. Toisiksi viimeinen päivä syystemistä 2-1-2. Sitten siirrynkin 3-1-3 ja ajattelin karsia olkapäät kokonaan pois, ainakin näin aluksi. Myös selkälihas treeniliikkeitä tekisin vähän rajoitetusti. Ohjelmassa on luvassa myös meditointi ja venyttely aamuisin ja sitten iltaisin vielä venyttelyjä. Yritän tosissani saada nyt tuon käden kuntoon. Kuitenkin toi oikea olkapää on ihan silminnähtävästikin jäänyt kehityksestä jälkeen ja sitten se on nykyään vielä jatkuvasti kipeäkin. Treenit meni kuitenkin kohtuullisesti; Hack-kyykky +102,5kg, Polven ojennus 80kg, Prässi 205kg, Syvä kyykky 75kg. Pohjeprässi 170kg, PohjeHack +180kg, korokkeelta yhden jalan +20kg. Vartalonkierto 45kg, Vatsarutistus laitteessa 35kg

Maailman paras "apuri" :D Yleensä ottaen ei niin hyvin viihdy raksalla, mutta nyt mä olen paistanut sille makkaraa takassa niin se on siellä aivan mielellään. Ja toki se aina maalaa kun maalataan valkoisella ;) Kyllä me tää valmiiksi vielä saadaan ;)

Keskiviikko 23.06

Tämä päivä olikin tavallaan hyvinkin terapeuttinen, vaikka en päässyt missään tavoitteeseeni. Myös treenien puitteissa tuli ihan turha lepopäivä. Me mentiin kyllä salille ja valitettavasti siellä huomasin, että toinen kenkäni oli jälleen hävinnyt jonnekin. Sen siitä saa kun antaa Kimin kuljetella omia lelujaan samassa laukussa. Jos olis ollu melkein mikä muu päivä tahansa niin se ei olisi pilannut treenejäni niin totaalisesti vaan kun oli kyykky ja pohjepäivä... Kyykyssä, Hackissa ja prässissä kengät on kyllä ihan must. Niin ja pohkeita myös on melko vaikea treenata ilman kenkiä. Kyllähän jotkut kai treenaakin mutta mä en kyllä kuulu siihen ryhmään, ehkä olen itkupilli...? Sen sijaan oltiin koko päivä raksalla ja sain kyllä melkoisesti aikaan :D Tässä ensimmäinen ihan virallisesti, itse listoittama ikkuna. Eihän se ihan täydellinen oo, vähän haukottelee kulmista. Siihen verrattuna etten ole koskaan ennen tehnyt niin olen kyllä melko tyytyväinen. Eikä tullut hukkapalojakaan yhtään ;) Kattolistojakin aloitin laittamaan, mutta siinä kyllä sitten lopulta meni hermot. Mun mielestä sen jiiri-sahan pitäis olla sellainen että sen sahan pitäisi saada vielä lisäksi lappeelleen jos haluaa. No joo, ehkä mä vain en osaa, lisää harjoittelua siis kaipaa. Kunpa vain ei menisi kovin paljoa hukkaan sitä listaa.. Maalasin melko paljon totta kai ja vähä tapetoinkin. Nyt vain täytyy huomenna käydä hakemassa vähän lisää tarvikkeita. Tässähän näyttää menevän Juhannus oikeinkin tehokkaissa merkeissä ;) Sain aika paljon myös kylppärissä aikaiseksi. Mua on siellä odottanut työ jota todella olen pyrkinyt välttelemään. Siellä on kaakelien saumaus jokseenkin epäonnistunut ja mun tehtäväksi on siis jäänyt asian korjaaminen. Toki ton tyyppinen kaakeli on vaikea saumatakin, mutta olisin silti toivonut ettei mun olisi taas tarvinnut tehdä tätä samaa hommaa. Täytyy kyllä sanoa, että ei se tällä kertaa mennyt niin huonosti kuin viimeksi. Paras kaakeloija kuka mulla on koskaan ollut on ehdottomasti ollut mun äiti. Ei oo muut, ammattimiehetkään pystyneet samaan.. Tässä siis työkalu jolla saumoja sitten hinkataan ja sit vielä sormella saa aika kivasti viimeisteltyä.

Saumat ennen "korjaavaa" toimenpidettä...

Saumat siistimisen jälkeen. Tää oli kyllä tosi puuduttavaa tolle mun kipeytyneelle kädelle. Eikä se maalaaminenkaan ainakaan tilannetta parantanut. Pitikin mennä hyppäämään silloin joku päivä sitten sieltä ponnarilta. Se "repeäminen" vei käteni takaisin tilaan missä se oli 3kk sitten, kyllä ottaa päähän :( Oli kyllä todella mukavaa tehdä töitä ja olla täysin keskittynyt siihen. Kaikki muu unohtui ja ainakin nyt tuntuu siltä, että olen hyvin tyytyväinen tähän päivään. Toivottavasti saavutan sen tyytyväisyyden myös itseäni kohtaan. Hyvää Juhannusta kaikille :)

Tiistai 22.06

Aamiainen jälleen vähän venähti, söin vasta joskus puoli kymmenen aikaan. Onneksi sentään puuro laski. Tai siis, kuinka sen nyt ottaa. Söin ehkä puolet siitä mitä olisi pitänyt. Kävin aamupäivällä luistelemassa noin 14km sama määrä myös illalla+juoksulenkki ja venyttelyt päälle. Motivaatiotani kohottaakseeni katselin pitkin päivää Bruce Leen karateleffoja. Ja motivaationi kamppailua kohtaan nousikin entisestään. Vielä kun tosiaan saisin tuon käden kuntoon..
Sitten perehdyin vähän syvemmin eeppokseen jota olen tässä nyt jonkun aikaa jo lukenut. Pääsinkin siihen sisälle kyllä paremmin kuin tähän asti. Ennen kesittymisharjoitusta piti tehdä rentoutumis ja hengitysharjoitus. Piti aistia oma keho ja ympäristö, sen jälkeen syvä sisään hengitys laskien viiteen. Hengityksen pidätys ja uloshengitys laskien taas viiteen (suun kautta). Jokaisella uloshengityksellä piti kuvitella jännityksen poistuvan hengityksen mukana. Tää tehtiin 3-4 kertaa. No tää oli aika helppo juttu mulle ja se todella rentoutti. Tänään keksinkin mitä mun tossa puolilootusasennossa oikein olisi pitänyt jo eilen tehdä.. Tarkoitus olisi ollut siis tunnustella koko kehoa varpaista lantiolle ja sen jälkeen sormista olkapäille. Sitten taas takaisin lantiolle ja siitä ylöspäin päälaelle asti. Siellä pieni tauko. jolloin huomio lepää. Sen jälkeen takaisin päälaelta varpaisiin. Nopempaa vain kuin ylöspäin tultaessa. Sen jälkeen olisi pitänyt venytellä. No just joo, rentoutuminen meni ihan ok. Varsinaisessa meditoinnissa en kuitenkaan päässyt kuin pohkeisiin saakka kun mulle tuli niin tosi huono olo. Ihan siis fyysisesti alkoi oksettamaan. Mulla meni siinä viis minuuttia, enkä kerta kaikkiaan pystynyt jatkamaan kauempaa. Ehkä mulla ei energia virtaa oikein..? En tiedä, sen kuitenkin huomasin, että mulla on aika loistava kyky aistia omaa vartaloa. Siis olenhan mä ennenkin sen huomannut, mutta nyt jotenkin erityisesti. Sen takia toisinaan viihdyn paikallani, etenkin selinmakuulla. Tunnen alustan kauttaaltaan ja samalla myös vartaloni. Aistin miten toispuoleinen lihaksistoni on. Tunnen myös kipualueet ja vammat.
Huomenna sitten taas uusi päivä ja toivottavasti pääsen edes joidenkin asioiden osalta tavoitteeseeni.. Ensisijaisesti tahtoisin nousta aikaisin ylös, käydä lenkillä, venytellä ja nauttia sinisestä hetkestä..

21.06 Monday

Jotenkin tuntuu ettei tässä nyt elämä ala millään voittamaan. No joo, ehkä mä odotan vähän liian nopeita muutoksia, mutta kun aamulla ei millään jaksaisi nousta sängystä vaikka olis miten paljon nukkunut. Tänäänkin nousin vasta yhdeksän aikoihin vaikka olin nukkunut 11h. Ja olisin vielä halunnut jäädä sinne. Aivan kuin polkisin paikallani. Vihdoin ja viimein kun sain luuni ylös sängystä söin niinkin maukkaan aamiaisen kuin 2raakaa munaa, 200ml tuoremehua ja 1 leivän.

Sen jälkeen tein keskittymisharjoituksen, meditoin. Mä en kyllä oikein päässyt sisälle siihen, että mitä helvettiä mun oikein siinä piti miettiä. Yritin kuitenkin keskittyä "itseeni" niin etten näe enkä kuule mitä ympärilläni tapahtuu. Tarkoitus oli istua 60min, tosin jo aloittaessani epäilin mahdanko pystyä niin pitään aikaan. Istuin puolilootusasennossa sillä lootusasento olisi ollut vielä ehkä hieman liian haasteellinen. Varmasti tulen jatkossakin tekemään tätä sillä kokemus oli jokseenkin mielenkiintoinen. Pystyin yllättävän hyvin irrottautumaan tästä maailmasta ja keskittymään (vaikka yleisesti ottaen mulla on surkea keskittymiskyky). Asentoa jouduin, valitettavasti, vaihtelemaan ja siinä huomas miten keskittyminen herpaantui väärässä asennossa. Sen eeppoksen mukaan energia ei pääse virtaamaan elimistön läpi muissa asennoissa. Loppu ajasta pystyin olemaan melko hyvin vaaditussa asennossa ja itseasiassa siinä oli kyllä aika miellyttävä olla. Istuin 0,5h ja kun siitä nousin tuntui että jalat menevät poikki polvista :D No huomenna sitten lisää, ehkä jopa 45min ;) Ajattelin tehdä myös juhannusteon eli käydä luovuttamassa verta. Sitä kuulemma tarvitaan tähän aikaan erityisen paljon.

Meditoinnista tuli melko hyvä olo, parempi kuin mitä osasin odottaa. Tein vähän taloustöitä ja söin lounaan (kananlihaa ja pastaa). Niin ja otin tietty päivittäiset vitamiinit. Jälkkäriksi päästelin herkku delight patukan, ehdoton suosikki :D Loppupäivänä ei sitten juuri muuta järkevää tullut syötyäkään (pelkkiä lisäravinteita, juomia). Olisi niin tehnyt mieli mennä Rossoon syömään, mutta kuitenkin kun se ruokahalu on nyt mitä on niin jätin väliin. Salilla totta kai tuli käytyä ;)
Rinta: penkki 50kg, Pec Deck 35kg, Vinopenkki laite 17,5kg ja dippi +15kg
Ojentajat: Laite 27,5kg, Kick Back 8kg, yksi käsi taljassa 15kg ja taljassa tangolla 30kg

Illalla kävin vielä rullaluistelemassa 8km. Melko verkkaisaan tahtiin tosin, kun Kimi oli pyörällä kaverina ja oli sen verran navakka tuuli.. Kriittiset mitat tuli otettua taas pitkästä aikaa ja ne oli kyllä sievoinen pettymys.. En kyllä ihan tarkalleen muista edellisiä mittoja, mutta ainakaan mun mielestä ei juurikaan ollut muutosta tapahtunut.
Paino: 53,2kg
Pituus: 156,5cm
Pohkeet: 32,5cm
Reidet: 50cm (miinusta näihin)
Lantio: 88cm
Vyötärö: 69cm (miinusta)
Rinta: 84cm
Hauis: 31cm
Käsiv.: 24cm
Kaula: 31cm
eipä sitä muutosta tällä menolla tulekaan. Pitäisi pystyä lisäämään massaa, mutta sehän on mahdotonta niin kauan kun puuttuu rytmi sekä ruokahalu... Mutta eiköhän se tästä, vähää kerralla..

Sunnuntai

Oli jokseenkin löysä päivä. Nukuin lähes puolille päivin, ihan ymmärrettävistäkin syistä. Olin kuitenkin yöllä vasta puoli viiden aikaan kotona tai siis sängyssä. Oltiin me jo neljän aikaan kotona vaan jostain syystä kimillä oli niin kova nälkä että sille piti ruveta jotain laittamaan. Ja eihän siinä sitä unta sit tunteinakaan kovin hirveästi tullut. Kävin mä kuitenkin kun nousin niin ajamassa nurmikon kun ei satanut. Päivällä olin muutaman tunnin ykisin kotona Kimi meni kaverilleen kylään niin enköhän mä nukahtanut sohvalle ja vedin tunnin päikkärit :( Siitä sainkin sitten lähteä suoraan salille. Hirveä tärinä päällä ja paskan maku suussa. Yritin tankata protskupatukoilla ja sitten vielä kävin hakemassa energiajuomaa, turhaan. En saanut oikein minkäänlaisia tehoja ja treenaminen tuntui henkisesti raskaalta.

Lisäksi olkapää vaivas taas niin helvetisti. Tällä kertaa se särky tuntui pääasiassa hauiksessa. Mulle kyllä yks vanha tuttui sanoikin, että mulla on paljon enemmän voimaa vasemmassa kädessä, että väännänkö mä sillä kättä.. Kyllähän se oikean käden jotkut lihakset ovat jääneet kehityksessä jälkeen tän ongelman takia. Ja vastaavasti taas jotkut lihakset on edellä sillä pyrin teitenkin niillä korvaamaan ja avittamaan kipeitä lihaksia. Voi että kun saisin taas kaiken kokonasivaltaisesti kaiken kuntoon.

Tuli kyllä myös treenattua vähän potkujakin ja kyllä tuntui hyvältä :D Kaipaan niin... sitä ja tätä... Päätin, että en kirjoita enää mitään suhteeseeni liittyvää koko blogiin. Se menee kuten menee ja aika näyttää mitä tapahtuu. Olen tehnyt itselleni vähän päivärytmi suunnitelmaa. En kuitenkaan usko pääseväni sellaiseen suoritukseen ennen kuin olen todella siihen valmis. Tein siis päätöksen luopua kaikesta "nautinnosta". Suurimpia haasteita tässä tulee olemaan ed-energiajuoma sillä olen siihen fyysisesti koukussa ja titenkin sähköiset viestimet on kakkosena. Kaikesta muusta pystyn kyllä luopumaan. Lisäksi teen tarkat laskelmat miten paljon saan käyttää rahaa viikossa ja mihin.

Tuli treenattua vähän lyöntejäkin kevyesti, mutta en mä oikein tuolla oikealla kädellä pysty vielä lyömään..

Kirjoitin tässä ummet ja lammet kunnes nettiyhteys hävisi ja menetin puolet teksteistä joten tämä olkoon nyt tässä. Hyvää alkavaa viikkoa kaikille lukiojoilleni, toivottavasti siitä tulee täydellinen.

Launtai

Aamupäivästä ensin näytti, että tästä tulee niin tylsä ja pitkä päivä kuin olla ja saattaa. Ja olinkin tosi pitkästynyt sillä oli niin surkea sää ulkona. Ei oikein voinut tehdä mitään... Päätettiin sitten lähteä käymään uimahallissa. Ennenhän me käytiin vähintään kerran viikossa uimassa. Nyt se vain on syystä tai toisesta jäänyt vähän vähemmälle tai siis itseasiassa mä en edes muista koska me ollaan edellisen kerran käyty.. No onhan siinä toki ollut syynä sekin kun mulla on toi olkapäävamma. Nytkin se taas tuli todistettua, että ei sillä kyllä uida voi, ponnarilta hyppimisestä puhumattakaan. Pitikin mennä hyppäämään sieltä taas, eiköhän siellä taas tuntunut sellainen repivä kipu ja nyt se sitten on taas huonompi kuin aikaisemmin..
Kun tultiin uimasta sain miellyttävän kutsun karaokekilpailuihin, hyvällä porukalla totta kai. Täytyy kyllä sanoa, että oli erikoisimmat kilpailut joihin mä olen ikinä osallistunut. Siis olihan siellä tosi hyviä laulajia ja siinä mielessä tasokkaat kisat. En vain oikein tiedä mistä helvetistä se kilpailun vetäjä oli oikein napattu. Siis se oli varmaan 120vee, paskaiset verkkarit, tuulitakki 20-luvulta (jota ei oltu ikinä pesty), haisi ihan tuhkakupilta ja se ontui. Sitten se vittu molotti sinne mikkiin niin ettei siitä saanut kukaan mitään selvää. Ja aina kun oli tauko sillä meni puoli tuntia kun se klenkkas sen keppinsä kanssa tupakalle. Olisin ymmärtänyt vetäjävalinnan mikäli kyseessä olisi ollut lauluhetki vanhainkodissa... Mutta kuitenkin kun kisojen piti olla tasokkaat, jopa niinkin tasokkaat että koko roskan voittaja saa 1000€. No ja entäs sitten se tuomaristo.. Tuomaristoon kuului kolme henkilöä; mies joka oli köyhä yritys Elviksestä ja nainen joka olisi voinut olla sen vetäjän äiti. Siis sitä piti punnata ylös kun se nousi siitä tuolista.. Eikä sovi unohtaa niitä sen kirkkaan oransseja verryttelyhousuja. Se oli selvästi panostanut tätä hienoa ja virallista iltaa varten. Voi vittu oikein, kaikkea sitä näkeekin. No oli siinä tuomaristossa sentään yksi "normaalikin" nainen... Tuomaristo ja vetäjä oli kyllä ihan perseestä ja niin oli kyllä se laululistakin.. Ihan suppeat valikoimat. No kyllähän sieltä jotain mullekin löytyi, mutta suoritukseni ei kyllä ollut ihan parasta mahdollista. Tiedän pystyvän parempaankin. Näin ollen siis jatkopaikka ei irronnut.

Meillä oli kuitenkin aivan loistava porukka matkassa, joten sillä kisalla ei nyt niin hirveästi ollut merkitystä :D Sääli, että yksi meistä lähti, ehkä hieman kesken iltaa, ystävänsä kanssa kotiin. Olisin mielelläni nauttinut hänenkin seurastaan pidempään. Kisojen päätyttyä suuntasimme vielä jatkoille :D Lauloimme karaokea, jutustelimme ja söimme vähän suolapalaa. Jatkojen jälkeen, menin vielä jatkojen jatkoille jutustelemaan ystäväni kanssa :) Hän on kyllä aivan ihana ihminen! Kokonaisuudessaan oli aivan loistava ilta, mahtavaa seuraa, kerrassaan ihania persoonallisia ihmisiä! Kiitos heille kaikille hauskasta ja viihdyttävästä illasta! Toivottavasti vielä joskus tulee samanlaiseen mahdollisuus ;) Ai niin... loppuun tahtoisin vielä ylistää kanaleipä annosta jonka söin. Se oli kyllä aivan loistavan makuista! Vaikka tosin laatukriteerit ei siinä nyt ihan mitkään täydelliset oo, mutta kyllä tommosen voi aina joskus syödä. Ja kiitos kaunis vielä tarjoajille ;)

18.06

Pitäis varmaan mennä taas sille hierojalle kun jostain syystä toi olkapää oon taas tullut niin kipeäksi. Se on aina aamuisin arka ja vähän niin kuin se olis sijoiltaan. Ehkä mä nukun sen päällä jotenkin niin, että se kipeytyy... Salilla en saanut oikein irrotettua kunnon treenejä. Etenkin lopussa takareisistä kyllä alkoi niin puhti loppua. Luulen, että se johtui tällä kertaa siitä kun edellisen päivän treenit oli niin loistokkaat. Ja kuitenkin vaikka treenasin etureisiä niin kyllähän se takareisikin rasittuu kyykyissä ja prässissä. Ja siitä johtuen tehot olivat sitten vähän kateissa. Nukuttua sentään on tullut puolille päivin, ihan kuin ennen vanhaan ;) Ainakin lihasten pitäis kasvaa, kunhan rasitus on vain riittävää :D Niin ja energiaa toki pitäis saada enemmän kuin kuluttaa ja se ei ainakaan ihan näillä näkymin kyllä toteudu. Olkapäät: Pystypunnerruslaite 16,25kg/käsi, Etuvipunosto taljassa 11,25kg, taka pec deck taljassa 10kg/käsi ja vipunosto sivuille kp 8kg
Takareidet: Haarakyykky +55kg, maastaveto suorinjaloin korokkeelta 70kg ja koukistuslaite 65kg.
Täähän oli siis ohjelma nro4 eli keltaisen viikon (toistoja 8-10) päivä. Huomenna on siis lepo ja sit aloitetaan ykkösestä vihreällä viikolla eli toistoja 6-8. My favourite :D
Tää päivä valitettavasti kokonaisuudessaan oli vähän huono päivä, koin taas riittämättömyyttä ja epäonnistumista. Onneksi kuitenkin nää huonotkin päivät on koko ajan toisiinsa verrattuna parempia päiviä. Ja mitä tuohon riittämättömyyden tunteeseen tulee niin mahtaakohan se hävitä koskaan... Haluja ja houkutuksia kun on niin rajattomasti ja kerta toisensa jälkeen kaikki mitä teen on pelkästään yrityksiä täyttää toiveita, jotka ovat rajattomia, muodottomia ja laajoja. Aina kun on yksi halu tai toive tyydytetty, tuleeko tilalle uusi? Vielä hienompi, kalliimpi, parempi, vaativampi? Mene ja tiedä.... Ehkä mustakin pitäisi tulla joskus kypsä aikuinen..

Torstai, hyvä päivä!

Olin aivan yllättynyt miten hyvä päivä oli. Aamusta jo olin melko hyvän tuulinen :) Istuin kyllä koneella aamupäivällä varmaan 3tuntia hakien tietoa erinäisistä minua kiinnostavista asioista. Yleensä ottaen en pidä erityisen hyvänä asiana jos sähköisiin viestimiin tulee kulutettua paljon aikaa. Niin kuin olen ennenkin sanonut, että se puuduttaa aivoja. Toki koneella voi tehdä niin paljon hyödyllistäkin. Kuitenkin itseni kehittäminen on mulle äärimmäisen tärkeää, joten varmasti koneella hakemieni uusien asioiden oppiminen tuotti minulle tyydytystä :D
Salilla totta kai kävin ;) Tällä kertaa oli vuorossa etureidet, pohkeet ja vatsa. Ja edelleen ollaan keltaisessa viikossa eli toistoja 8-10:

Etureidet: Hack +100kg, Ojennus 70kg, Prässi 190kg ja syvä kyykky +60kg

Pohkeet: Prässi 170kg, Hackissa korokkeella +180kg, pohjelaite 90kg ja yhdellä jalalla seeisten korokkeella +20kg

Vatsa: Vartalonkiertolaite 40kg, Rutistuslaite 35kg ja Sivutaivutus 25g

Pikkasen tulikin sitten salilta kiire kun on olin sopinut tapaamisen klo 19.15. Oli nimittäin niin hyvä happi etten olisi millään malttanut lopettaa. Aivan loistavat treenit :D Salin jälkeen siis ehostin itseäni, totta kai ja suuntasin tapaamiseen. Kävimme laulamassa karaokea ja oli kyllä todella mukava nähdä vanhaa ystävää. Ennen kun oltiin niin paljon tekemissä ja nykyään ei enää nähdä juuri koskaan... Ja vaikka yleisö ei ehkä ollut ihan kaikkein parasta mahdollista niin oli ainakin mielenkiintoista, ellei muuta, huomata miten monenlaista lähtijää meitäkin on. Jokaiseen junaan löytyy varmasti joku :D Oli mukava saada myös vähän kehuja laulusta, mutta ennen kaikkea oli kiva huomata miten paljon mä vaan tykkään laulaa :) Oli myös mukava saada uusi tuttava, ollappa sitä itsekin yhtä nuorekas ja virkeä vielä 65 vuotiaana :D Niin ja tietenkin olin mielissäni kun sain vähän purkaa ihmissuhde ongelmiani vanhalle ystävälle. Olin myös äärettömän iloinen miten luontevasti hän suhtautui asiaan, kiitos hänelle siitä :)

Kokonaisuudessaan oli oikein loistava päivä, todella toivon tällaisia tulevan lisää jatkossakin. Suurimpana edistysaskeleena, sanoisinko jopa läpimurtona, pidin sitä että vaikka mietin asioita pystyin suhtautumaan niihin neutraalisti. Ikään kuin olisin tarkastellut asiaa toisen silmin, realistisesti. Minua ei enää ahdista, olen hyväksynyt asiat siinä omassa keskeneräisyydessään kuin ne tällä hetkellä on. Kuitenkin ratkaisu on edessä ennen pitkää ja mikä se sitten tulee olemaan, sitä ei kukaan tiedä. Pohjimmiltani toivon, että kaikki ihmiset (etenkin minulle tärkeät) saisivat lopulta sen mitä he haluavat. Tai ainakin niin, että he löytäisivät onnen, tyytyväisyyden ja harmonian. Tätä toivon tietenkin myös itselleni :D

16.06

Tossa ihan yhtäkkiä huomasin, että siitä tosiaan on 19vuotta kun olen päässyt ripille.. Ihan turha oli kyllä sekin koulu, paitsi totta kai oli mukavaa kun oli ne juhlat ja sai vähän rahaa :D Vanhentunuhan mä oon, se on selvää.. Permanentti ja hameet on taakse jäänyttä elämää. No en mä kyllä niitä ikinä kovin omakseni tuntenutkaan. Toki olis vieläkin joskus kiva mennä oikein yltiönaisellisena joihinkin juhliin, vaikka ei se oikein mua olekkaan. Tää päivä ei todellakaan ollut mikään hyvä päivä... Vähän negatiivisuutta taas ilmassa. musta tuntuu siltä niin kuin mua syytettäis jostain... Tätä se tosin vaan nyt on, pakko hyväksyä. Aamupäivä me kulutettiinkin tervyskeskuksessa. Eilisten verikokeiden tulokset soitettiin mulle aamupäivällä eikä niissä ollut mitään erikoista. Tai no siis leukosyytit (valkosolut) oli alarajan alapuolella. Mitä se sitten käytännössä tarkoittaakaan?? Joka tapauksessa käytiin sit lääkärillä, se katsoi Kimiä ja otettiin lisää kokeita. Mitään vikaa ei löytynyt??? Ja tossa se taas nukkuu 38,5 asteen kuumeessa.. Ne kuitenkin meinas että ehkä joku virus joka oireilee pelkällä kuumeella.
Kun vihdoin ja viimein tutkimukset oli tehty, käytiin Seinäjoelta hakemassa se uusi pyörä. Käytiin myös Thaimaalaisen ravintolan seisovassa pöydässä hintaan 12€, yhteensä. Ja ai että se vaan on niin hyvää ruokaa, nam nam :D Sitten käytiin vähän vaateostoksilla. Onneksi en hakenut niitä varaamiani 100€ kenkiä.. Olishan ne toki olleet Lacostet, mutta sit mulla ei olisi ollut sinne juhliin mitään muita vaatteita kuin ne kengät ja olishan se ollut vähän hassua. Löysinkin sitten aivan mainiot kengät hintaan 19,90, kuin m yös 80 euron housut saivat tilalleen 25 euron housut. Ostin myös puvun takin hintaan 15euroa. Pääsin siis melkoisen halvalla. Toki paitaa yritän vielä etsiä jotain ja varmaan vyökin tulisi olemaan joku muu... Saa nähdä.
Mä olin kyllä melko tyytyväinen noihin housuihin :D Eväiden suhteen ei vieläkään mitään suurempaa muutosta ole tullut. Tosin nyt mulla on sentään nälkä, vaikka sitten ei mitään oikein mieli teekkään. Toki se thaimaalainen oli päiväni piristys. Muuten tulikin sit imettyä taas pelkkiä lisäravinteita. Paino tällä hetkellä 53,7 kg eli selvästi paremmalla suunnalla ollaan ;) Saliltahan mulla oli tänään vapaa päivä. Liikunnan puitteissa tuli ainoastaan käytyä luistelemassa. Se on kyllä ehdottomasti kesän parhaita huvituksia :D Kyllä mä haluaisin käydä myös pelailemassa tennistä jos vain olis pelikaveri.. Yritän nyt vähän välttää etenkin sitä jatkuvaa lenkkeilyä kun se vetää paikat niin tukkoon. Tietenkin jos voin oikein oikein huonosti niin sitten menen kyllä.

Filosofointia

En tiedä mistä oikein aloittaisin... Mulle on monta kertaa sanottu, että ajattelen ihan liikaa. Myönnän, se on tietyllä tavalla ongelma kun jatkuvasti puntaroin ja tarkastelen asioita melkein jokaisesta mahdollisesta näkökulmasta. Sen takia mun on vaikea sanoa mitään absoluuttista totuutta kun se niin aina riippuu mistä sitä asiaa oikein tarkastelee.
Joka tapauksessa päätin lukea illalla ennen kuin aloin nukkumaan. Olin menossa suurinpiirtein sivulla 80 kun jostain se viisaus tuli, mitä olen jo jonkin aikaa etsinyt. Kumpa se olisi löytynyt jo talvella, silloin tämän hetkinen tilanteemme olisi aivan täysin toinen. Vähän hankalaa selittää, mutta yritetään. Jotenkin lakkasin näkemästä metsän puilta. Aloin haluamaan asioita, jotka eivät todellakaan ole tämän hetken asioita. Hain onnea itseni ulkopuolelta ja sen tiedän, että se on loputon tie. Etsiä saa, mutta mitään ei löydy. Tämä aiheutti minulle koko ajan enemmän ahdistusta. Tällaisessa tilanteessa se vain tahtoo mennä niin, että sitten se kärsimys siirtyy tahtomatta toisillekin. Olen kyllä katsonut peiliin ja etsinyt syitä, "vikoja" ja toki löytänytkin ne. Suhtautumiseni näkemiseeni kuitenkin on ollut virheellinen, nyt sen tiedän.
Olen harhaillut päämäärättömästi ja huonoilla valinnoillani aiheuttanut turhaa kärsimystä niin itselleni kuin läheisillenikin. Ennen niin laaja ja myötätuntoinen maailmankuvani supistui koko ajan pienemmäksi. Vaikka ei ehkä uskoisi, minun on helppo asettaa itseni toisten asemaan ja koen suunnatonta tarvetta "pelastaa" maailman. Tai ainakin tahtoisin vielä tehdä jotain tärkeää, mistä hyötyisi mahdollisimman moni. Tähän perustuu bloginikin kirjoittaminen. En tiedä hyötyykö tästä kukaan, mutta ainakin toivon niin. Mitä enemmän aloin keskittymään itseeni ja siihen mitä haluan sitä enemmän ahdistuin ja sitä enemmän ahdistui kumppanini ja näin noidankehä oli valmis. Yritin saavuttaa koko ajan jotain ulkoista.
Pohdiskelu ja mietiskely lopulta kantoivat hedelmää ja ahdistus on poissa. Niin älyttömältä kuin se tuntuukin. Kuitenkin ymmärrys siitä, että minun onneni löytyy minun sisältäni ja että mitä suurempi myötätunto, sitä parempi mieli. Tää kyllä kuulostaa varmaan ihan hullulta mutta sitä on niin vaikea kuvailla mitenkään "järkevästi". Kun ymmärsin sen, tuntui kuin sydämeni olisi laajentunut moninkertaisesti eikä ole mitään mikä ei sinne mahtuisi. Luottamus tuli takaisin enkä pelkää enää. Olen jälleen takaisin polulla, varmasti harha-askeleita tulee jatkossakin. Olen kuitenkin vain ihminen, inhimillinen sellainen. Samanlainen kuin kaikki muutkin, teen virheitä. Suurin virheeni oli nyt se, että unohdin mikä on tärkeää. Tärkeää niemenomaan tässä hetkessä. Mikäänhän ei tietenkään mene niin helposti, että kaikki olisi hävinnyt yhdessä yössä. Vieläkin koen päivän mittaan ahdistavia hetkiä ja totta kai kaipaan minulle niin tärkeää ihmistä. Kuitenkin se tunne tällä hetkellä on erilainen, se on positiivisempi. Siis esim. kaipaus on muuttunut iloiseksi jälleennäkemisen odottamiseksi kun se ennen oli jälleennäkemisen odottamisesta aiheutuvaa ahdistusta. Sama asia, eri mieli/eri näkemys. Voi toivon niin, että en enää koskaan hävitä tätä niin tärkeää asiaa... Positiivisuus ja rajaton myötätunto kunniaan!!

Vaikutan varmasti vähän oudolta, enkä millään pysty kirjoittamaan asioita niin että ne kuulostaisivat järkeviltä. Olen kuitenkin luonteeltani ikuinen tutkija ja se väkisinkin johtaa filosofointiin. Jos minulla on ongelma, minun on lähes mahdoton lopettaa ennen kuin se on ratkaistu. Tämä saattaa joskus antaa vaikutelmaa, että olen joustamaton kovapää. Vaikka loppupeleissä oikeasti olen sisukas ja periksiantamaton.

But anyway, varsinaiseen asiaan. Olen iloinen, sillä söin tänään kaksi lämmintä ateriaa. Jopa niin, että kaikki pysyi sisälläni :D Niin ja tietenkin myös lisäravinteita riittävästi :) "Salipillerit" ovat nyt loppuneet enkä varmasti muutamaan viikkoon mitään ostakaan. Tai siis olisinhan mä ostanut vaan kun niitä nappeja joita käytin joku aika sitten (tehonlisääjiä) ei näytä saavan enää mistään.. Salilla tuli käytyä ja nappasin Rinnan ja Ojentajat. Tämä on edelleen lempparipäiväni. En edes tiedä minkä takia, mutta ei vielä koskaan tähän mennessä ole tuntunut siltä etten tahtoisi mennä salille kun on päivä nro2. Niin ja nythän on

menossa myös keltainen viikko eli toistoja 8-10. Ihan ok sekin, lempparini kuitenkin on vihreä viikko eli toistoja 6-8. Tykkään sellaisesta enemmän nopeasta tyylistä :D

Kimi tosin on edelleen kuumeessa ja päivällä käytiinkin TeeKoossa ottamassa vähän verikokeita ja nieluviljely. tulokset tulevat huomenaamulla joten saa nähdä mitä sieltä selviää. Päivällä kun se oli vähän paremmassa kunnossa käytiin katsomassa sille se fillari mistä tässä nyt on jo monta viikkoa puhuttu. Käytiin myös ostamassa sille häävaatteet ja katsoin samalla myös vähän itsellenikin. Löysin aika hyvät housut hintaan 80€, mutta en tosiaankaan ostanut niitä vielä, mikäli vaikka Henkalta ja Maukalta läytyis jotkut vähän huokeamat. Tosin niihin vaatteisiin mä olen ehkä pikkasen liian paksu... Kengät varasin clickistä hintaa 100€, voi vittu oikein. Mutta ei se auta jos hyvät/tyylikkäät haluaa. Tai ainakin ne on mun mielestä hienot :D Häät siis pidetään heinäkuulla, joten on tässä nyt ihan sopivasti aikaa etsiä vaatteita. Koitetaan sitten panna kuvia niistäkin vaatteista ;) Mullahan onkin niin laaja tämä vaatteiden kirjo tässä blogissa :DD Peräti muutama paita ja yhdet housut.. Oikein muotiblogi :D

Maanantai 14.06

No tänään en sitten syönyt kiinteää ruokaa ollenkaan :( Paino siis tällä hetkellä 53,2kg eli jonkin verran hävikkiä tullut. Onneksi pystyn kuitenkin syömään lisäravinteita ja niillä tässä nyt porskutellaan. Eihän siinä nyt sillä tavalla mitään oo kun kuitenkin lisäravinteissa on varmasti kaikki mitä elimistö tarvitsee. Niissä myös on yleensä aika runsaasti energiaa, joten kaloreita tulee kyllä jos vaan muista syödä niitä riittävästi. Ja tällä hetkellä olenkin kiinteän ruoan ruhteen luovuttanut tyystin. En edes yritä syödä sitä. Kuitenkin mun tämän hetkinen tavoite on saada kroppa kunnolla pelaamaan niin kyllä se henkinenkin puoli siitä sitten paremmaksi muuttuu. Kuitenkin syömisellä sinällään ei ole väliä, koska sehän on pelkkää poltto-ainetta. Autokaan ei kulje väärällä poltto-aineella ja ihmiselle sama juttu. Yleensähän ihmisillä, mullakin, vain on siinä sellainen ongelma että siitä syömisestä pitäis saada myös sitä mielihyvää. Mutta tällä hetkellä sillä ei mulle ole mitään merkitystä.
Tää päivä kokonaisuudessaan oli ehkä paras päivä viimeisen kahden viikon aikana. Aloitin aamuni reippaalla kävelyllä 5km. Sitten tulikin kiinteistövälittäjä ja laitoimme kaiken paperille. Hän lupasi käynnistää myynnin mahdollisimman nopeasti. Toivottavasti se ostaja sieltä nyt sitten löytyy. Koko roska irtoaa hintaan 159 000€, sisältäen kolme 2000-luvulla peruskorjattua omakotilaloa, 3 maakellaria, 2 ulkovarastoa ja saunarakennus. Tontti n 4000neliöä. Nyt tämä paikalla junnaaminen loppuu. Tässä on kymmenen vuotta mennyt ja nyt mittari on täynnä, aika katsella vähän muualle ja panostaa muihin asioihin. Jos päästään kiinteistöistä eroon ennen syksyä, muutetaan takaisin Seinäjoelle ja voisin ruveta opiskelemaan iltaisin. Tai ainakin mua kiinnostais jos vain siihen on mahdollisuus. Nimenomaan ravitsemusta haluaisin lukea. Kuitenkin kun tästä itseopiskelusta ei saa minkäänlaista titteliä, niin ei siitä sitten ikinä mitään hyötyäkään tule olemaan. No korkeintaan omassa elämässä, mutta muuten.. Salilla tuli käytyä päivällä nappaamassa selkä, hauikset ja pohkeet. Ei kovin hyvin irronnut, osittain senkin takia koska takareidet ovat runsaan kävelemisen takia jumittuneet ihan totaalisesti. Kaikki kumarrukset ym. kinnaa niin perkeleesti. Niin ja totta kai päällimmäisinä asioina ovat edelleen stressi ja syömättömyys. Lisäksi Kimi on ollut kuumessa nyt kaksi päivää ja siihen ei ole mitään syytä ainakaan vielä löytynyt. Ei mitään flunssaa eikä vatsatautia ole, kuumetta vain joka voi välillä olla jopa lähellä 40 :( Ennen salia se voi oikein loistavasti, oli energinen ja kuumeettakaan ei ollut. Salilla kuitenkin tilanne muuttui ihan yhtäkkiä ja se nukahti pukkarin penkille. Reagoi huonosti puheeseen ja oli hyvin poissaoleva. Olen huolissani tilanteesta ja mikäli huomenna vielä sama jatkuu täytyy soittaa ammattilaiselle.

Ongelmana mulla edelleen on päivärytmin puuttuminen. Kun sen saisin kuntoon muuttuisi tilanne merkittävästi olisin tiellä kohti parempaa hyvinvointia. En vain oikein tiedä taaskaan mistä aloittaisin, mihin tarttuisin saadakseni kaiken toimimaan. Kaikki muu pitäisi pystyä sulkemaan pois mielestä ja tällä hetkellä se tuntuu kyllä aika mahdottomalta. En katso telkkua enkä kuuntele musiikkia, ainoastaan konetta käytän. Kuinkas se olikaan, että pidä mieli ja ruumis työllistettynä niin murheesi häviävät. Televisio etenkin puuduttaa aivot ja aiheuttaa melankoliaa. Muusiikillahan yleisesti ottaen on hyvinkin terapeuttisia vaikutuksia. Kuitenkin suurin osa biiseistä on rakkauslauluja ja ne tietty saa mut ajattelemaan... Olen tänään keskittynyt niin paljon muihin asioihin kuin mussuni kaipaamiseen, että olo on varmastikin sitä varten jo selvästi parempi. Kävin myös lainaamassa kirjastosta mielenkiintoista luettavaa, sivistävää totta kai. Ei mulla keskittyminen pysy missään hömppä lukemisessa, asiaa sen olla pitää. Eiköhän se ala taas elämä voittamaan kun pakko kerran on. En voi kyllä silti kieltää etteikö tässä mun mielestä olisi voinut olla parempikin vaihtoehto olemassa. Niin siis mun kannalta parempi. Katsotaan nyt mihin tämä johtaa ja todella toivon pidemmällä tähtäimellä tämän olevan se oikea ratkaisu.

Sunnuntai..

... Oli taas niin kovin tunteikas päivä.. En nukkunut edellisenä yönä juuri lainkaan kun vain odotin, että näkisin rakkaani. Kun se hetki vihdoin ja viimein koitti sydämmeni suli heti kun hän astui ovesta sisään. Puhuimme paljon pidempään mitä alunperin oli tarkoitus. Häntä oli ihana nähdä vaikka olisin tietenkin suonut hänen jäävän pidemmäksikin aikaa, ainiaan. Kuitenkin se mitä minä olen, ulkoisesti, on aika paljon hänen tekemää ja nyt kun meitä ei enää ole ei mikään tunnu miltään. Merkitys siitä hyvännäköisyydestä on hävinnyt. Vähän samalla tavalla kuin mulla ja siskollani oli yhteisenä harrstuksena elokuvien keräily. Hänen kuolemansa jälkeen olen ostanut vain murto-osan elokuvia. Enkä oikeastaan enää katsokaan niitä koskaan, se ei vaan tunnu enää hyvältä. Varmaan tulen jatkossakin käyttämään tällaisia vaatteita ja säilyttämään tyylini. Pidän siitä ja koen sen juuri minuksi. Mutta siinä vain ei ole sitä hohtoa mikä on silloin kun me mentiin yhdessä jonnekin, molemmat laitettuina. Koen, että toinen puoleni puuttuu. Toivottavasti pääsemme tähän vielä joskus. Pidän niin kovasti siitä kun hän valitsee mulle vaatteita ja mä hikoilen pukukopissa. Vaikka narisen, koska vaatteiden vaihtaminen on työlästä enkä ole tyytyväinen vartalooni niin pidin siitä suunnattomasti. Pidän vieläkin, tulen kaipaamaan sitä..

Päivän aikana kävin kävelyllä viisi kertaa, jokaisella kerralla noin 5km, sekä yhden kerran juoksemassa saman vitosen. Juokseminen vähän paransi oloani, rääyin ensimmäiset 2kilsaa. Silloin ainakin se juoksemisen piinaava tunne häviää kun vollottaa, keskittyy lähinnä siihen, että sais edes vähän happea keuhkoihin. Tosin ihmiset tuijotti silmämunat pitkällä.. Vaikka niinpä mua tuijotetaan kyllä muutenkin.. Eväissä ei taaskaan juurikaan ole kehumista, sillä söin koko päivänä ainoastaan 20g kaurahiutaleita. Loppupäivä menikin sitten pelkillä ravinteilla jälleen. En usko, että tästä enää selviän ihan pelkällä sisulla kuten tähän asti kaikesta muusta olen selvinnyt. Ajattelin aamulla soittaa ajan terapeutille, josko siitä olisi hyötyä tässä ahdistuksessa. Haluan kunnioittaa mussuni päätöstä ja käytökselläni osoittaa myös sen. Luopuminen on kuitenkin mulle henkisesti kovin raskasta, koen sen menetyksenä. Onneksi sovimme sentään jotain, mihin takertua. Kunpa vain aika menisi nopeasti. Myös kiinteistövälittäjä tulee aamulla, joten ehkä nämä asiat tästä taas lähtevät jotenkin rullaamaan.

Lördag

Aika kamala päivä oli tänään, siis kun satoi vettä koko päivän ja näin ollen tuli siis nökötettyä sisällä. Kävin mä salilla totta kai, mutta ei siitä oikein mitään tullut. Energiat oli nollas ja jostain kumman syystä mun alaselkä väsyi aivan kummasti. Siis ihan hirveä polte tuli kun tein takareisiä koukistuslaitteessa. Myös hirveä päänsärky ja oksetus.. Tämäkin päivä meni taas melko lailla pelkillä lisäravinteilla :(

Huomenna onkin vapaa treeneistä enkä kyllä ole siitä järin riemuissani... Toisaalta näen rakkaani ja mulla on siitä melko suuret odotukset. Vaikka kyseessä saattaa olla ihan lyhyt hetki niin ne ovat tärkeitä minuutteja, ainakin minulle. Asiat ei muutu hetkessä, eikä varmaan vuosissakaan tai ainakin näin olen ymmärtänyt. Aion kuitenkin tehdä kaikkeni, että mulla olisi sellaiset puitteet jotka mahdollistaisivat yhdessä olomme. Toki olen jokseenkin epävarma asioista mitkä ne puitteet oikein on. Ainakin poikani kanssa olemme puhuneet asiat selväksi ja hän tietää tunteeni ja sen missä mennään. Hänelle se sopii mainiosti. Itseasiassa hän on innoissaan tietyistä asioista mm. minä en tiedä muodista enkä vaatteista mitään, alan myös olemaan vähän kalkkis pelikonsoleiden suhteen...

Torstaina mulla oli treffit uuden kiinteistövälittäjän kanssa ja alustavan suunnitelman mukaan lähdemme myymään yhtä taloa kerralla ja sellaiseen hintaan, että ostaja varmasti löytyy. Alkuperäinen suunnitelmani oli, kuten sanoinkin, yksi talo jouluun mennessä. Asioita kuitenkin pohdittuani tämän päivän, olen päättänyt myydä kaiken kerralla (siis ratapolun) jouluun mennessä. Kun nämä on myyty, myydään peltokoskentie. En tiedä vaikuttaako tämä mitenkään suhteemme kulkuun, mutta ainakin mä itse vapaudun vastuun taakasta sekä lainasta. Voin oikeasti käyttää suurimman osan rahoistani mitä saan, ihan vaikka pelkään onneen ja hekumaan. Tai sitten voisin myös oikeasti lähteä rakentamaan "meidän" yhteistä tulevaisuutta, mikäli sellaista enää siinä vaiheessa on tähteillä. Toivon tietenkin olevan. Uskon tämän kuitenkin joka tapauksessa olevan hyvä ratkaisu, sillä olen aika hajalla näistä ongelmista. Mielestäni tässä on täydellinen pari!!. Toivottavasti se on sitä vielä huomennakin...

Perjantai

Tänään olikin monenmoista tapahtumaa.. Aamulla kävin pankissa vähän hoitelemassa asioitani, enkä malta olla iloitsematta niinkin hedelmällisestä lopputuloksesta :D Loppukesä näyttää selvästikin valoisemmalta ;) Päivällä sitten vein auton huoltoon. Sekin olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten, mutta jostain syystä ei vain ole ollut rahaa eikä viitseliäisyyttä. Mahtava saada sekin asia pois vaivoista :D Nyt vain katsastamaan ja sen jälkeen voinkin toden teolla lähteä autokaupoille :D Salilla totta kai tuli käytyä ja vedin kyllä aika loistosetin. Jalat on vieläkin ihan hyytelöä ja vatsaan sain aivan täydellisen puristuksen. Myös pohkeiden treenamisessa mielestäni olen kehittynyt, saan ihan selvästi paremman tuntuman kuin aikaisemmin. Eväiden suhteen olen edelleen vähän huolissani sillä ruokahaluni on edelleen tipotiessään. Se kun on vielä sellainen asia mihin ei hirveästi voi itse vaikuttaa. Täytyy yrittää satsata lisäravinteisiin, sillä ne kuitenkin maistuvat. Tilasinkin päivällä lisää herkkujuomaa Wrangelta :D Se on varmaan markkinoiden kalleinta juomaa vaan kun ei mahda mitään... Joskus itseä harmittaa, että miksi pitää olla tällainen nirppanokka, vain kallis kelpaa. Mutta niinhän sitä sanotaan, että hyvää ja halpaa ei olekaan. Vaikka ei se kalleus aina kyllä sitä hyvyyttäkään kerro. Mä pyrin yleensä aina valitsemaan tuotteita joissa olis paras hinta/laatusuhde.
Niin ja sitä vielä, että ajattelin pitään jälleen kerran vähän taukoa kirjoittelusta. Tai ainakin sen verran, kunnes tilanne jollain tavalla muuttuu. En millään haluaisi joka päivä kirjoitella samoja narinoita siitä miten ruoka ei vieläkään laske yms yms. Kuvia kuitenkin pyrin lisämään päivittäin tai edes säännöllisesti. Katsotaan nyt, saattaahan olla että kuitenkin jotain pientä keksin joka päivälle ;)

Torstai..

Yksi päivä taas takana.. Oikein itsekin heräsin tuohon ilmaisuun. Siis kun vielä muutama viikko sitten ajattelin aina aamulla että kuinka hienoa onkaan kun on uusi ihana päivä. Kuinka hienoa oli ajatella kuinka mahtavaa on olla elossa. En koskaan ollut iloinen siitä kun päivä oli jäänyt taakse. Kuitenkin jokainen taakse jäänyt hetki on menetetty ja näin kuolemakin on koko ajan lähempänä. No vähän ehkä liian itsestäänselvää ajateltavaksi... Mutta nyt kun olen epävarma enkä tiedä miten tässä oikein käy, olen todella ahdistunut. Luulin, että meillä oli hyvät suunnitelmat ja sitten yhtäkkiä jotain vain tapahtui ja kaikki suunnitelmat hävisivät. Tai ainakin siirtyivät määrämättömän ajan päähän. No mutta ei siitä nyt enää sen enempää, enköhän mä ole siitä ihan riittävästi kirjoittanut. Yritän joka päivä muistaa sen tosiasian, että maailma on täynnä mahdollisuuksia. Epävarmuus on kuitenkin mulle sietämättömin tunnetila mitä on.. Ehkä mä kuitenkin edellisestä kerrasta jotain opin, luulen ainakin.
No mutta varsinaiseen asiaan eli siis päivän treenehin ja pöperöihin. Eilen oli ihan turha hehkuttaa sitä miten ruoka on ruvennut maistumaan, tänään oli ihan eri juttu taas. Koko päivän eväät siis olivat tässä: aamulla puuro, päivällä vähän pastaa ja kananlihaa. Päivän mittaan 3 lisäravinnejuomaa ja 0,5l mehua. Illalla vielä puuro. En uskalla edes laskea kuinka vähän energiaa olen saanut. Nyt painokin on jo tippunut 53kiloon... Mutta jotain positiivista sentään; ainakin suurin osa siitä mitä syön, myös imeytyy :D Salitreeneistähän mulla oli vapaa tänään, joten päiväni olen pääasiassa kuluttanut auringon ottoon, luisteluun, luisteluun ja luisteluun. Olen ollut rullilla varmaan 4tuntia... Niin ja kävin tosiaan aamulla tunnin kävelyllä. Olisi kiva hölkätä, mutta kun ei toi käsi oikein kestä sitä hommaa..

Jostain se on alettava...

Tässä siis vähän sisätilakuvia meidän tämän hetkisestä asunnosta. Tarkoitushan oli asua tässä vain kesä ja sitten syksyllä muuttaa sinne ihan täysin uuteen asuntoon. Juuri tällä hetkellä en kuitenkaan pysty näkemään tulevaisuuteen eikä mulla ole mitään suunnitelmia. Tai no, siis sen verran tietenkin on että yksi talo pitää saada jouluun mennessä myytyä ja sitten katsotaan uudelleen mitä tapahtuu. Luulen ainakin, että kun pääsen omaisuudesta ja velasta eroon en juurikaan mitään suurempaa tule enää hankkimaan. Tahdon olla huoleton ja keskittyä vain itseni kehittämiseen sekä treenamiseen. Tietenkin poikkeuksena se, että mikäli niistä asioista huolehtisi joku muu niin voisin harkita. Toivon, että ihmissuhteeni ongelmat saadaan ratkaistua ja voisimme mahdollisesti olla vielä onnellisia. Oikein innolla odotan, että saan ruveta lämmittämään pystymuuria. Niistä tulee niin ihana pehmeä lämpö. Ellen sanoisi jopa romanttinen :D No ei taida kovin hyvin mun suuhun sopia, tai en ainakaan tunnusta :D

Nykyinen keittiö... Joudun taas tiskaamaan käsin :( Voishan tohon koneenkin laittaa mutta kun se tulis oven eteen tai pitäis tehdä jotain muutoksia niin en mä nyt ihan muutaman kuukauden takia taida sitä tänne tuoda. Kimi kyllä pyysi ettei muutettaisi sinne uuteen taloon ollenkaan ja että jos asuttais täs keskustassa nelosluokkaan asti ja muutettais sitten Seinäjoelle. Se jää nähtäväksi mitä tässä taas oikein sekoillaan..

Keskiviikkona kävin myös salilla tekemässä Rinnan ja Ojentajat. Ihan hyvin kulki ja vammautunut olkapäänikin alkaa olemaan parempi :D Saatan pian jopa päästä taas kamppailemaan. HanMoodoon ja ehkä myös vapareihin. Kohtuullisen tyytyväinen olen selkälihaksiini, mutta tahtoisin kyllä lisää leveyttä. Eli siis enemmän vetoliikkeitä..

Nyt on alkanut jo ruokakin maistumaan, ainakin paremmin kun muutama päivä sitten. Tietenkin saattaa olla, että tää sattuu nyt vain olemaan "hyvä" päivä. Onneksi kuitenkin tiedän sen, että näitä parempia päiviä tulee koko ajan lisää :D

Maanantai, viikon paras päivä, ainakin yleensä

Kyllä se aika vaan koko ajan kuluu, silloinkin kun on vähän huonot fiilikset. Mutta tässä päivässä tavallaan positiivista (jos nyt niin voi yleensä edes sanoa), että turhauduin aamulla. Turhauduin niin paljon, että tulin vihaiseksi. Mä periaattessa olen sitä mieltä, että vihasta ei hirveästi ole hyötyä, välttämättä. Mutta olen kuitenkin huomannut senkin että on olemassa kahdenlaista vihaa. Toinen johtaa suruun ja katkeruuteen ja toinen taas äärettömään toimeliasuuteen ja päättäväisyyteen. Se hävittää myötätunnon, säälin ja pyrkii viemään asioita vain ja ainoastaan oman edun mukaisesti. Toki tästä voi joissain tapauksissa olla haittaakin, ainakin joihinkin asioihin. Kuitenkin aamullinen tunne oli kyllä jokseenkin tuttu, jos ei muualta niin nuoruudesta ainakin. Se herätti suunnatonta päättäväisyyttä ja uskoa huomiseen, kävi miten kävi. Totta kai tietenkin toivon ettei mun tarvi mistään luopua ja ne asiat mitä toivon, todella joskus tulee toteutumaan.

Tästä johtuen päiväni meni kohtuullisissa merkeissä, muutamaa haja-ajatusta lukuunottamatta. Oli myös äärettömän mukava kuulla pitkästä aikaa vanhasta tutusta :D Tosin hänellä oli vähän surullisia uutisia ja tuskin muuten olisi muhun yhteyttä ottanutkaan. Totta kai siinä sivusimme vähän muitakin asioita, joten kokonaisuudessaan oli miellyttävä kuulla hänenkin kuulumisiaan.

Eväiden kanssa mulla kuitenkin on edelleen ongelmia. Niissä yleensä mulla eniten näkyykin jos mulla on tavalla tai toisella hiemankin raskasta.. Ruoka ei imeydy, voin huonosti, saatan oksentaa ja ruoka ei yksinkertaisesti maistu. Olen pyrkinyt noudattamaan ruokavalioani, mutta en oikeastaan koskaan jaksa syödä annosta loppuun. Ainoastaan nestemäinen ruoka laskee alas. Mulla onkin mennyt normaalia enemmän lisäravinteita ja purkit alkavat ammottaa tyhjyttään kuin myös lompakkonikin. Myös appelsiini tuoremehuakin on alkanut menemään litra kaks päivässä. Olen huomannut vastaavan reaktion ennenkin. Mähän luonnostaan mielelläni jätän ruokailukertoja väliin. Parhaiten mulle sopisi selleinen elämäntyyli, etten söisi kiinteää ruokaa lainkaan. En kuitenkaan pidä sellaista erityisen viisaana ratkaisuna. Mutta kaikesta huolimatta mulla on kuitenkin paino noussut edelleen ihan tasaisesti. Tällä hetkellä mennään siis hieman vajaassa 55kilossa.

Treeneistä mulla siis oli vapaa päivä, joten ei siis salia :( Kiinnostusta olisi kyllä riittänyt :D Ja voi että kuinka suunnaton kaipuu mulla on taas kamppailun pariin. Se on niin mun juttu kun vain olla ja voi.. Tosin mulla on edelleen toi olkapää niin huono etten pysty kamppailemaan :( Liian vaarallista.
Nousin aamulla seiskan aikaan ja kävin lenkillä. Vähän oli kyllä nihkeää ja edelleen olkapää tuntuu siltä kuin se olisi irti ja sitten juostessa heiluu ja tuntuu kivuliaalta. Hölkän lisäksi otin jonkin verran myös vetoja. Ne irtos kyllä käsittämättömän hyvin, oli tosi salama fiilis. Ihmeellistä kun en tosiaankaan oo varsinaisesti nopeutta treenannut. Kumpa toi kestävyyskin tulisi noin "itsestään" :D Mutta toisaalta, kun ne kuitenkin on vähän toistensa vastakohtia, niin mieluummin olen nopea kuin kestävä. Siis nimenomaan vain urheilussa ;) Katselin tossa myös joitan joukkuelaji vaihtoehtoja, mitä pystyisin tällä kädelläni pelaamaan, mutta ei ainakaan vielä löytynyt mitään sopivaa. Etsintä siis jatkukoon :DD Tässä tämän hetkisiä nappeja mitä otan. Syön siis 21-25 pilleriä päivässä. Näistä napeista ainakin toiset tulen jättämään pois sillä en ole huomannut niillä olevan mitään merkittävää vaikutusta. Kun nämä purkit olen syönyt tyhjiksi tulen todennäköisesti pysymään linjalla vitamiinit ja kreatiini päivittäin. Myös Fastin pumpiin olen ollut erittäin tyytyväinen. Tosin mielestäni Maximum Crealla pääsee ihan yhtä hyviin tehoihin ja se on selvästi halvempaa/päivä annos.

No jotain sain tänäänkin tietenkin sotkettuakin kuten aina... Mulle tuli Kelalta kirje, jossa sanottiin että nautin yksinhuoltajalisää ja väestörekisterikeskuksen mukaan tässä samassa osoitteessa asuu joku mies. No soitin sinne ja sieltä sanottiin ett no voi voi, ei me täältä asialle mitään voida, että mun täytyy itse selvittää asia maistraattiin. No tietenkin vaahtosin puhelimessa ummet ja lammet byrokratiasta ym. Totesin kuitenkin heidän olevan siinä mielessä oikeassa, että eihän ne voi joka helvetin hörhöä akkaa uskoa joka sinne soittaa. Pidin siis itsestään selvänä, että joku torvi on ilmoittanut vahingossa väärän osoitteen. Just joo, useiden puheluiden jälkeen kävi ilmi, että koska mä olin tehnyt vain väliaikaisen osoitteenmuutoksen, oli mulle jäänyt oletusarvoksi, siis pysyväksi osoitteeksi se missä me ennen tätä asuttiin. Jouduin tekemään muutoksen uudelleen ja laittamaan jotain vitun lisäselvityksiä siihen. Nähtäväksi nyt sitten jää, että menetänkö reilut 40euroa/kk tällaisen sekaannuksen takia.

Ärsyttämään mua jäi myös tommonen vanhanaikainen rasistinen asenne Kelan puolelta. Siis siihen meidän edelliseen osoitteeseen oli muuttanut joku nuori pari eli siis mies+nainen. Kirjeessä kuitenkin mainittiin vain miehen nimi sillä oletusarvolla, että olisimme avoliitossa. Naisesta ei puhuttu mitään, kukahan helvetti se sitten olisi ollut, miehen siskoko?? Ja sitten toisaalta olisinhan mä voinut olla avoliitossa vaikka sen naisen kanssa ja se mies olis ollu vaikka sen kehitysvammainen veli tai jotain... Ihan sama, vituttaa vähän vieläkin. Musta siinä olis voinu olla vaikka molempien nimet ja siinä yhteydessä Kelan huoli siitä josko lastani vaikka elättäisikin joku muukin kuin vain minä.

Sunnuntai 06.06

Kai se on aika pysähtyä mikä on tärkeää. Ehkä olisin tahtonut asioiden menevän vähän toisin, mutta nyt kun kerran pidetään hengähdystaukoa niin täytyy kai panostaa muihin asioihin kuin ihmissuhteeseen. Vaikka mä en kyllä ole koskaan uskonut että mikään tulisi niin kuin itsellään vaan täytyy tehdä töitä kovasti jos haluaa jotain saavuttaa. Varsinkin jos on äärimmäisen haasteelliset olosuhteet. No, onhan mulla treenit ja pöperöt! Tein saman virheen kahdesti ja uskoakseni kolmatta kertaa tuskin tulee. Tässä on siis mun uus tukka :D No mä en siitä itse niin kamalasti välitä eikä se kyllä juurikaan saanut kehuja töissäkään. Toisaalta on kiva kyllä pitää välillä vähän lyhyempääkin tukkaa. Seuraavaksi ehkä haluaisin sellaisen trendikkään kasari-rokkitukan. Sitä siis kasvattelemaan :D

Salilla tuli näpättyä takareidet ja olkapäät. Ja varmaan koko päivän aikana luistelin parikyt kilsaa, että saisin vähän muuta ajateltavaa. Olkapäät irtos aivan sairaan hyvin, sillä olin ehkä jopa vähän vihainen mennessäni salille. Lisäksi sain todelliset naksut yhdelle mummalle, joka alkoi määräilemään poikaani. No yleensä en kovin helposti sekaannu, varsinkaan jos Kimi oikeasti on tehnyt jotain. Kuulin kyllä kun se muori mylvi siellä pukuhuoneessa, että nyt kyllä heti pois sieltä. Sillä oli kaks lasten lasta mukana ja mä luulin että se huutaa niille. Sit hetken päästä aloin ihmettelemään kun Kimiä ei näkynyt missään. Menin pukuhuoneeseen katsomaan niin siellä se itki pukukopin sisällä. Se oli istunut pöntöllä ja ovi ollut lukossa kun se muori oli tullut sille huutamaan kun toista niistä tytöistä oli pissattanut. Mentiin sit Kimin kanssa sen muorin luokse ja haukuin sen pystyyn, kirjaimellisesti. Sanoin vielä, että jos kerran ei pysty odottamaan omaa vuoroaan niin mun puolesta saa kusta vaikka housuihin. Toista ei kesken asioinnin vessasta häädetä saatana. Mummo meni ihan vaikeaksi ja pyysi anteeksi. Sanoin vaan että voi vittu kyllä nyt jotain rajaa sais olla perkele ja lähdin menemään. No joo, asiatonta käytöstä, mutta olen niin stressaantunut ja melko tulen arka.. Olisihan asian voinut kyllä hoitaa vähän asiallisemminkin. Treenin loppua kohti alkoi paukut vähän loppumaan ja jaloille ei niin enää riittänyt puhtia :( Voin huonosti.

Tällaista se elämä vaan toisinaan on ja nyt täytyy keksiä vain keinot miten tästä taas noustaan.

Maailmani on vähän sekaisin...??

- Koko vuosi on ollut tavallaan raskasta aikaa; oli pitkä ajokielto, olen joutunut muuttamaan paikasta toiseen hyvin lyhyillä aikaväleillä. Myös ihmissuhteet jossain mielessä lisäävät haasteita elämään. Lisäksi, mulla on äärettömän vaihtuva hormonitoiminta mikä tekee minusta äkkipikaisen, ailahtelevan ja toisinaan myös sekavan. Näin ollen minua saattaa olla aika vaikea ymmärtää. Minulla on myös menneisyydestä monia asioita jotka ovat vahvasti osa minua ja ongelmiani. Kaiken olen hyväksynyt ja tehtyjä/tapahtuneita asioita ei saa tekemättömäksi. Useimmiten pyrin välttämään menneisyyteni muistelemistakin...
- Tällä hetkellä kumppanini on melko kaukana ja minä en juuri nyt ole hänen prioriteettinsä numero yksi. Ymmärän kyllä häntä, hän on nuori ja haluaa nähdä ja kokea paljon. Kanssani totta kai. Tosin minä kun olen sellaisessa elämäntilanteessa etten pysty hänelle tarjoamaan sitä. Hän on hyväksynyt asian. Minulle se vain on äärettömän vaikeaa. Olen epävärma ja ennen kaikkea tunnen epäonnistuneeni. Ehkä tässä punnitaan välittämisen aitous? Hän on minulle äärettömän tärkeä ja jostain syystä tuntuu oikealta. Oikealta juuri minulle. Haluan olla sitoutunut sitomatta ja saada osakseni myös samaa. Ehkä tahdon myös rakastaa ja tuntea olevani tärkeä ja rakastettu. Tosin hän ei tiedä suhteemme jatkuvuudesta ja se saa minut kyllä äärimmäisen surulliseksi. Pelkään menettää jotain minulle niin kovin arvokasta. Eikö siinä menettämisessäkin pitäisi yhden ihmisen kohdalla edes joku raja...?
- Kaikki järjestyy tavalla tai toisella ja kuitenkin oma onni on pääasiassa itsestä kiinni. Pitää vain osata rakentaa se. Minulla on taipumusta ääripäihin ja pelkään "kadottavani" itseni uudelleen "normaalin" elämän ulkopuolelle. Vaikka eihän siinäkään sinällään mitään vikaa ollut mutta en voisi elää suhteessa jos eläisin sellaista elämää. Olen kuitenkin tehnyt muutamia päätöksiä joiden toivon tuovan parannusta tilanteeseen, etenkin kumppanini elämään. Toivon hänen iloitsevan asiasta. Kuitenkin, jos haluaa saada jotain, pitää lakata haluamasta sitä. Vaikka kaipaankin tällä hetkellä hänen syliään. Olipa vaikea myöntää... Onneksi olen sentään lomalla joten toivon saavani rakennettua jonkinmoisen ruutinin ja sitten petrattua siitä kun menen takaisin töihin. Toivon myös pääseväni oikeasti myös lomalle edes muutamaksi päiväksi. Tosin tällä hetkellä se näyttää melko mahdottomalta. Valoa uskon toki näkyvän tunnelin päässä, sillä päätin laittaa yhden taloistani myyntiin. Kiinteistövälittäjä tulee ensi viikolla käymään ja jos saan talon myytyä, mulla on rahaa rakentaa toi uus talo kunnolla loppuun asti :D Ja totta kai myös sitten äkkilähdöllä ulkomaille ;) Ja maybe myös kasvojen kiristys :D
- Tässä kaiken alakuloisuuden keskellä olen kyllä treenannutkin vaikka täytyy kyllä sanoa, että ei mitään huippuja tosiaankaan oo kyllä irronnut. Tänään oli vuorossa etureidet, pohkeet ja vatsa. Vähän oli huonosti tankattu, joten mua alkoi oksettamaan. Muutenkin on viimeaikoina ollut tuon ruoan imeytymisen kanssa vähän ongelmia. Huomenna sitten takareidet ja olkapäät. Toivottavasti vähän paremmin irtoaa. Kävin päivällä myös Laalin YO-juhlissa. Oli mukava nähdä häntä pitkästä aikaa :D Onnea vielä kerran ;)
- Yleisesti ottaen en pidä siitä, että puidaan ihmissuhde ongelmia julkisesti, siis blogissa tai fabessa. Ja vaikka nyt itse kirjoitinkin tällaisen niin jatkossa kuitenkin yritän välttää. Ja ehkä mua kuitenkin enemmän vaivaa kirjoitukset joissa vittulaan kaverille tai kumppanille rivien välistä. Tai ilmoitetaan ensin 500 ystävälle fabessa, että ollaan sinkkuja ennen kuin on kerrottu kumppanille. Mutta tälläinen kirjoitus tällä kertaa ja toivottavasti menee kauan ennen seuraavaa vastaavaa..