En tiedä mistä oikein aloittaisin... Mulle on monta kertaa sanottu, että ajattelen ihan liikaa. Myönnän, se on tietyllä tavalla ongelma kun jatkuvasti puntaroin ja tarkastelen asioita melkein jokaisesta mahdollisesta näkökulmasta. Sen takia mun on vaikea sanoa mitään absoluuttista totuutta kun se niin aina riippuu mistä sitä asiaa oikein tarkastelee.
Joka tapauksessa päätin lukea illalla ennen kuin aloin nukkumaan. Olin menossa suurinpiirtein sivulla 80 kun jostain se viisaus tuli, mitä olen jo jonkin aikaa etsinyt. Kumpa se olisi löytynyt jo talvella, silloin tämän hetkinen tilanteemme olisi aivan täysin toinen. Vähän hankalaa selittää, mutta yritetään. Jotenkin lakkasin näkemästä metsän puilta. Aloin haluamaan asioita, jotka eivät todellakaan ole tämän hetken asioita. Hain onnea itseni ulkopuolelta ja sen tiedän, että se on loputon tie. Etsiä saa, mutta mitään ei löydy. Tämä aiheutti minulle koko ajan enemmän ahdistusta. Tällaisessa tilanteessa se vain tahtoo mennä niin, että sitten se kärsimys siirtyy tahtomatta toisillekin. Olen kyllä katsonut peiliin ja etsinyt syitä, "vikoja" ja toki löytänytkin ne. Suhtautumiseni näkemiseeni kuitenkin on ollut virheellinen, nyt sen tiedän.
Olen harhaillut päämäärättömästi ja huonoilla valinnoillani aiheuttanut turhaa kärsimystä niin itselleni kuin läheisillenikin. Ennen niin laaja ja myötätuntoinen maailmankuvani supistui koko ajan pienemmäksi. Vaikka ei ehkä uskoisi, minun on helppo asettaa itseni toisten asemaan ja koen suunnatonta tarvetta "pelastaa" maailman. Tai ainakin tahtoisin vielä tehdä jotain tärkeää, mistä hyötyisi mahdollisimman moni. Tähän perustuu bloginikin kirjoittaminen. En tiedä hyötyykö tästä kukaan, mutta ainakin toivon niin. Mitä enemmän aloin keskittymään itseeni ja siihen mitä haluan sitä enemmän ahdistuin ja sitä enemmän ahdistui kumppanini ja näin noidankehä oli valmis. Yritin saavuttaa koko ajan jotain ulkoista.
Pohdiskelu ja mietiskely lopulta kantoivat hedelmää ja ahdistus on poissa. Niin älyttömältä kuin se tuntuukin. Kuitenkin ymmärrys siitä, että minun onneni löytyy minun sisältäni ja että mitä suurempi myötätunto, sitä parempi mieli. Tää kyllä kuulostaa varmaan ihan hullulta mutta sitä on niin vaikea kuvailla mitenkään "järkevästi". Kun ymmärsin sen, tuntui kuin sydämeni olisi laajentunut moninkertaisesti eikä ole mitään mikä ei sinne mahtuisi. Luottamus tuli takaisin enkä pelkää enää. Olen jälleen takaisin polulla, varmasti harha-askeleita tulee jatkossakin. Olen kuitenkin vain ihminen, inhimillinen sellainen. Samanlainen kuin kaikki muutkin, teen virheitä. Suurin virheeni oli nyt se, että unohdin mikä on tärkeää. Tärkeää niemenomaan tässä hetkessä. Mikäänhän ei tietenkään mene niin helposti, että kaikki olisi hävinnyt yhdessä yössä. Vieläkin koen päivän mittaan ahdistavia hetkiä ja totta kai kaipaan minulle niin tärkeää ihmistä. Kuitenkin se tunne tällä hetkellä on erilainen, se on positiivisempi. Siis esim. kaipaus on muuttunut iloiseksi jälleennäkemisen odottamiseksi kun se ennen oli jälleennäkemisen odottamisesta aiheutuvaa ahdistusta. Sama asia, eri mieli/eri näkemys. Voi toivon niin, että en enää koskaan hävitä tätä niin tärkeää asiaa... Positiivisuus ja rajaton myötätunto kunniaan!!
Vaikutan varmasti vähän oudolta, enkä millään pysty kirjoittamaan asioita niin että ne kuulostaisivat järkeviltä. Olen kuitenkin luonteeltani ikuinen tutkija ja se väkisinkin johtaa filosofointiin. Jos minulla on ongelma, minun on lähes mahdoton lopettaa ennen kuin se on ratkaistu. Tämä saattaa joskus antaa vaikutelmaa, että olen joustamaton kovapää. Vaikka loppupeleissä oikeasti olen sisukas ja periksiantamaton.
But anyway, varsinaiseen asiaan. Olen iloinen, sillä söin tänään kaksi lämmintä ateriaa. Jopa niin, että kaikki pysyi sisälläni :D Niin ja tietenkin myös lisäravinteita riittävästi :) "Salipillerit" ovat nyt loppuneet enkä varmasti muutamaan viikkoon mitään ostakaan. Tai siis olisinhan mä ostanut vaan kun niitä nappeja joita käytin joku aika sitten (tehonlisääjiä) ei näytä saavan enää mistään.. Salilla tuli käytyä ja nappasin Rinnan ja Ojentajat. Tämä on edelleen lempparipäiväni. En edes tiedä minkä takia, mutta ei vielä koskaan tähän mennessä ole tuntunut siltä etten tahtoisi mennä salille kun on päivä nro2. Niin ja nythän on
menossa myös keltainen viikko eli toistoja 8-10. Ihan ok sekin, lempparini kuitenkin on vihreä viikko eli toistoja 6-8. Tykkään sellaisesta enemmän nopeasta tyylistä :D
Kimi tosin on edelleen kuumeessa ja päivällä käytiinkin TeeKoossa ottamassa vähän verikokeita ja nieluviljely. tulokset tulevat huomenaamulla joten saa nähdä mitä sieltä selviää. Päivällä kun se oli vähän paremmassa kunnossa käytiin katsomassa sille se fillari mistä tässä nyt on jo monta viikkoa puhuttu. Käytiin myös ostamassa sille häävaatteet ja katsoin samalla myös vähän itsellenikin. Löysin aika hyvät housut hintaan 80€, mutta en tosiaankaan ostanut niitä vielä, mikäli vaikka Henkalta ja Maukalta läytyis jotkut vähän huokeamat. Tosin niihin vaatteisiin mä olen ehkä pikkasen liian paksu... Kengät varasin clickistä hintaa 100€, voi vittu oikein. Mutta ei se auta jos hyvät/tyylikkäät haluaa. Tai ainakin ne on mun mielestä hienot :D Häät siis pidetään heinäkuulla, joten on tässä nyt ihan sopivasti aikaa etsiä vaatteita. Koitetaan sitten panna kuvia niistäkin vaatteista ;) Mullahan onkin niin laaja tämä vaatteiden kirjo tässä blogissa :DD Peräti muutama paita ja yhdet housut.. Oikein muotiblogi :D
Tää päivä ei todellakaan ollut mikään hyvä päivä... Vähän negatiivisuutta taas ilmassa. musta tuntuu siltä niin kuin mua syytettäis jostain... Tätä se tosin vaan nyt on, pakko hyväksyä. Aamupäivä me kulutettiinkin tervyskeskuksessa. Eilisten verikokeiden tulokset soitettiin mulle aamupäivällä eikä niissä ollut mitään erikoista. Tai no siis leukosyytit (valkosolut) oli alarajan alapuolella. Mitä se sitten käytännössä tarkoittaakaan?? Joka tapauksessa käytiin sit lääkärillä, se katsoi Kimiä ja otettiin lisää kokeita. Mitään vikaa ei löytynyt??? Ja tossa se taas nukkuu 38,5 asteen kuumeessa.. Ne kuitenkin meinas että ehkä joku virus joka oireilee pelkällä kuumeella.
Kun vihdoin ja viimein tutkimukset oli tehty, käytiin Seinäjoelta hakemassa se uusi pyörä. Käytiin myös Thaimaalaisen ravintolan seisovassa pöydässä hintaan 12€, yhteensä. Ja ai että se vaan on niin hyvää ruokaa, nam nam :D Sitten käytiin vähän vaateostoksilla. Onneksi en hakenut niitä varaamiani 100€ kenkiä.. Olishan ne toki olleet Lacostet, mutta sit mulla ei olisi ollut sinne juhliin mitään muita vaatteita kuin ne kengät ja olishan se ollut vähän hassua. Löysinkin sitten aivan mainiot kengät hintaan 19,90, kuin m yös 80 euron housut saivat tilalleen 25 euron housut. Ostin myös puvun takin hintaan 15euroa. Pääsin siis melkoisen halvalla. Toki paitaa yritän vielä etsiä jotain ja varmaan vyökin tulisi olemaan joku muu... Saa nähdä.
Mä olin kyllä melko tyytyväinen noihin housuihin :D Eväiden suhteen ei vieläkään mitään suurempaa muutosta ole tullut. Tosin nyt mulla on sentään nälkä, vaikka sitten ei mitään oikein mieli teekkään. Toki se thaimaalainen oli päiväni piristys. Muuten tulikin sit imettyä taas pelkkiä lisäravinteita. Paino tällä hetkellä 53,7 kg eli selvästi paremmalla suunnalla ollaan ;) Saliltahan mulla oli tänään vapaa päivä. Liikunnan puitteissa tuli ainoastaan käytyä luistelemassa. Se on kyllä ehdottomasti kesän parhaita huvituksia :D Kyllä mä haluaisin käydä myös pelailemassa tennistä jos vain olis pelikaveri.. Yritän nyt vähän välttää etenkin sitä jatkuvaa lenkkeilyä kun se vetää paikat niin tukkoon. Tietenkin jos voin oikein oikein huonosti niin sitten menen kyllä.
