Olin aivan yllättynyt miten hyvä päivä oli. Aamusta jo olin melko hyvän tuulinen :) Istuin kyllä koneella aamupäivällä varmaan 3tuntia hakien tietoa erinäisistä minua kiinnostavista asioista. Yleensä ottaen en pidä erityisen hyvänä asiana jos sähköisiin viestimiin tulee kulutettua paljon aikaa. Niin kuin olen ennenkin sanonut, että se puuduttaa aivoja. Toki koneella voi tehdä niin paljon hyödyllistäkin. Kuitenkin itseni kehittäminen on mulle äärimmäisen tärkeää, joten varmasti koneella hakemieni uusien asioiden oppiminen tuotti minulle tyydytystä :D
Salilla totta kai kävin ;) Tällä kertaa oli vuorossa etureidet, pohkeet ja vatsa. Ja edelleen ollaan keltaisessa viikossa eli toistoja 8-10:
Etureidet: Hack +100kg, Ojennus 70kg, Prässi 190kg ja syvä kyykky +60kg
Pohkeet: Prässi 170kg, Hackissa korokkeella +180kg, pohjelaite 90kg ja yhdellä jalalla seeisten korokkeella +20kg
Vatsa: Vartalonkiertolaite 40kg, Rutistuslaite 35kg ja Sivutaivutus 25g
Pikkasen tulikin sitten salilta kiire kun on olin sopinut tapaamisen klo 19.15. Oli nimittäin niin hyvä happi etten olisi millään malttanut lopettaa. Aivan loistavat treenit :D Salin jälkeen siis ehostin itseäni, totta kai ja suuntasin tapaamiseen. Kävimme laulamassa karaokea ja oli kyllä todella mukava nähdä vanhaa ystävää. Ennen kun oltiin niin paljon tekemissä ja nykyään ei enää nähdä juuri koskaan... Ja vaikka yleisö ei ehkä ollut ihan kaikkein parasta mahdollista niin oli ainakin mielenkiintoista, ellei muuta, huomata miten monenlaista lähtijää meitäkin on. Jokaiseen junaan löytyy varmasti joku :D Oli mukava saada myös vähän kehuja laulusta, mutta ennen kaikkea oli kiva huomata miten paljon mä vaan tykkään laulaa :) Oli myös mukava saada uusi tuttava, ollappa sitä itsekin yhtä nuorekas ja virkeä vielä 65 vuotiaana :D Niin ja tietenkin olin mielissäni kun sain vähän purkaa ihmissuhde ongelmiani vanhalle ystävälle. Olin myös äärettömän iloinen miten luontevasti hän suhtautui asiaan, kiitos hänelle siitä :)
Kokonaisuudessaan oli oikein loistava päivä, todella toivon tällaisia tulevan lisää jatkossakin. Suurimpana edistysaskeleena, sanoisinko jopa läpimurtona, pidin sitä että vaikka mietin asioita pystyin suhtautumaan niihin neutraalisti. Ikään kuin olisin tarkastellut asiaa toisen silmin, realistisesti. Minua ei enää ahdista, olen hyväksynyt asiat siinä omassa keskeneräisyydessään kuin ne tällä hetkellä on. Kuitenkin ratkaisu on edessä ennen pitkää ja mikä se sitten tulee olemaan, sitä ei kukaan tiedä. Pohjimmiltani toivon, että kaikki ihmiset (etenkin minulle tärkeät) saisivat lopulta sen mitä he haluavat. Tai ainakin niin, että he löytäisivät onnen, tyytyväisyyden ja harmonian. Tätä toivon tietenkin myös itselleni :D
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti