Aamiainen jälleen vähän venähti, söin vasta joskus puoli kymmenen aikaan. Onneksi sentään puuro laski. Tai siis, kuinka sen nyt ottaa. Söin ehkä puolet siitä mitä olisi pitänyt. Kävin aamupäivällä luistelemassa noin 14km sama määrä myös illalla+juoksulenkki ja venyttelyt päälle. Motivaatiotani kohottaakseeni katselin pitkin päivää Bruce Leen karateleffoja. Ja motivaationi kamppailua kohtaan nousikin entisestään. Vielä kun tosiaan saisin tuon käden kuntoon..
Sitten perehdyin vähän syvemmin eeppokseen jota olen tässä nyt jonkun aikaa jo lukenut. Pääsinkin siihen sisälle kyllä paremmin kuin tähän asti. Ennen kesittymisharjoitusta piti tehdä rentoutumis ja hengitysharjoitus. Piti aistia oma keho ja ympäristö, sen jälkeen syvä sisään hengitys laskien viiteen. Hengityksen pidätys ja uloshengitys laskien taas viiteen (suun kautta). Jokaisella uloshengityksellä piti kuvitella jännityksen poistuvan hengityksen mukana. Tää tehtiin 3-4 kertaa. No tää oli aika helppo juttu mulle ja se todella rentoutti.

Tänään keksinkin mitä mun tossa puolilootusasennossa oikein olisi pitänyt jo eilen tehdä.. Tarkoitus olisi ollut siis tunnustella koko kehoa varpaista lantiolle ja sen jälkeen sormista olkapäille. Sitten taas takaisin lantiolle ja siitä ylöspäin päälaelle asti. Siellä pieni tauko. jolloin huomio lepää. Sen jälkeen takaisin päälaelta varpaisiin. Nopempaa vain kuin ylöspäin tultaessa. Sen jälkeen olisi pitänyt venytellä. No just joo, rentoutuminen meni ihan ok. Varsinaisessa meditoinnissa en kuitenkaan päässyt kuin pohkeisiin saakka kun mulle tuli niin tosi huono olo. Ihan siis fyysisesti alkoi oksettamaan. Mulla meni siinä viis minuuttia, enkä kerta kaikkiaan pystynyt jatkamaan kauempaa. Ehkä mulla ei energia virtaa oikein..? En tiedä, sen kuitenkin huomasin, että mulla on aika loistava kyky aistia omaa vartaloa. Siis olenhan mä ennenkin sen huomannut, mutta nyt jotenkin erityisesti. Sen takia toisinaan viihdyn paikallani, etenkin selinmakuulla. Tunnen alustan kauttaaltaan ja samalla myös vartaloni. Aistin miten toispuoleinen lihaksistoni on. Tunnen myös kipualueet ja vammat.
Huomenna sitten taas uusi päivä ja toivottavasti pääsen edes joidenkin asioiden osalta tavoitteeseeni.. Ensisijaisesti tahtoisin nousta aikaisin ylös, käydä lenkillä, venytellä ja nauttia sinisestä hetkestä..
2 kommenttia:
Astangassa ohjaaja kertoi että se saa jotkut varsinkin ekoilla kerroilla/sen jälkeen itkemään, nostaa tunteita ja muistoja pintaan , voimaan pahoin yms. Onnistunut meditointi siis, onnittelut! Kannattaa ehdottomasti jatkaa :)
Ai kun kiva kuulla että onnistuin :D Totta kai aion jatkaa, haluan tehdä sen kuten ohjeessa sanotaan. Joka päivä ;)Uskon että mitä tahansa tekeekään niin sen täytyy olla säännöllistä jos haluaa jotain hyötyä :)
Lähetä kommentti