Sunnuntai 06.06

Kai se on aika pysähtyä mikä on tärkeää. Ehkä olisin tahtonut asioiden menevän vähän toisin, mutta nyt kun kerran pidetään hengähdystaukoa niin täytyy kai panostaa muihin asioihin kuin ihmissuhteeseen. Vaikka mä en kyllä ole koskaan uskonut että mikään tulisi niin kuin itsellään vaan täytyy tehdä töitä kovasti jos haluaa jotain saavuttaa. Varsinkin jos on äärimmäisen haasteelliset olosuhteet. No, onhan mulla treenit ja pöperöt! Tein saman virheen kahdesti ja uskoakseni kolmatta kertaa tuskin tulee. Tässä on siis mun uus tukka :D No mä en siitä itse niin kamalasti välitä eikä se kyllä juurikaan saanut kehuja töissäkään. Toisaalta on kiva kyllä pitää välillä vähän lyhyempääkin tukkaa. Seuraavaksi ehkä haluaisin sellaisen trendikkään kasari-rokkitukan. Sitä siis kasvattelemaan :D

Salilla tuli näpättyä takareidet ja olkapäät. Ja varmaan koko päivän aikana luistelin parikyt kilsaa, että saisin vähän muuta ajateltavaa. Olkapäät irtos aivan sairaan hyvin, sillä olin ehkä jopa vähän vihainen mennessäni salille. Lisäksi sain todelliset naksut yhdelle mummalle, joka alkoi määräilemään poikaani. No yleensä en kovin helposti sekaannu, varsinkaan jos Kimi oikeasti on tehnyt jotain. Kuulin kyllä kun se muori mylvi siellä pukuhuoneessa, että nyt kyllä heti pois sieltä. Sillä oli kaks lasten lasta mukana ja mä luulin että se huutaa niille. Sit hetken päästä aloin ihmettelemään kun Kimiä ei näkynyt missään. Menin pukuhuoneeseen katsomaan niin siellä se itki pukukopin sisällä. Se oli istunut pöntöllä ja ovi ollut lukossa kun se muori oli tullut sille huutamaan kun toista niistä tytöistä oli pissattanut. Mentiin sit Kimin kanssa sen muorin luokse ja haukuin sen pystyyn, kirjaimellisesti. Sanoin vielä, että jos kerran ei pysty odottamaan omaa vuoroaan niin mun puolesta saa kusta vaikka housuihin. Toista ei kesken asioinnin vessasta häädetä saatana. Mummo meni ihan vaikeaksi ja pyysi anteeksi. Sanoin vaan että voi vittu kyllä nyt jotain rajaa sais olla perkele ja lähdin menemään. No joo, asiatonta käytöstä, mutta olen niin stressaantunut ja melko tulen arka.. Olisihan asian voinut kyllä hoitaa vähän asiallisemminkin. Treenin loppua kohti alkoi paukut vähän loppumaan ja jaloille ei niin enää riittänyt puhtia :( Voin huonosti.

Tällaista se elämä vaan toisinaan on ja nyt täytyy keksiä vain keinot miten tästä taas noustaan.