Perjantai,viikonloppu lähestyy :D

Olipa loistava päivä siis kerrassaan :D Aamulla vein Kimin fillarilla kouluun ja mennessä oli niin kova vastatuuli, että perse sai kyllä aikamoista kyytiä. Ja mulla kun oli vielä lihakset hellänä edellisen päivän salitreeneistä :D En oo ennen niin huomannutkaan kuinka toi pyöräily ottaa takareisiin niin kovasti :D Pyöräilyn päälle venyttelyt ja nivelten pyörittelyt, sekä raksahommia. Vähän kyllä meinas ottaa hiekkaan ton huonolaatuisen laminaatin kanssa, kun aian kun sitä vähäkin löi (vaikka mulla kyllä on ihan asianmukaiset varusteet) niin se pontti meni hajalle. Sit siitä aiheutuen ne liitoskohdat tahtoi jäädä näkyviin ;( Opin kuitenkin lo¨ppua kohti loistavan tekniikan ja homma alkoi luistamaan :D

Kimin koulu loppuikin sit klo 12 ja taas fillarilla hakemaan. Matkaahan siis on yhteen suuntaan 4,5km, yhteensä siis 18km :D. Mennessä oli taas loistavan kova vastatuuli, olin ihan mielissäni :D Sain kyllä treeniä ihan koko rahan edestä :D Kotiin päästyämme sainkin lähteä takaisin koululle (autolla tällä kertaa) kun oli varannut ajan "vanhempain varttiin". Oli kyllä vähän raskas keskustelutuokio ja sain paljon ajattelemisen aihetta :( Olo on kovin ristiriitainen enkä oikein tiedä ketä tässä uskoisi. Mutta ei siitä sen enempää, pohdintaa kuitenkin mulle jälleen luvassa.

Loppupäivän pakerrinkin laminaattien parissa, kunnes lähdettiin HanMoodo treeneihin. Jussi veti aiavan loistavat treenit. Mä niin tykkään kamppailla ja nyt kun toi käsi alkaa pikkuhiljaa kestämään että voin osallistua. Ensiviikolla alkaa vaparialkeiskurssi ja ajattelin ehdottomasti mennä. Tai siis mä menen vasta sitä seuraavalla viikolla, koska ensi viikon mä olen iltavuorossa :(

Eväiden suhteen aika kivasti on mennyt myös, olen syönyt melkoisen paljon. Jopa naudanlihaakin :D Täytyy kyllä tunnustaa, että vähän oli hankaluuksia koska siellä oli jotain jänteiden tyyppistä ja mä en oikein kestä niitä. Yritin olla ajattelematta asia ja tungin perään täysjyväpastaa :D Paino edelleen 56kg :D En muista koska olisin saanut sen pidettyä tässä yli päivää, yleensä se on jo seuraavana päivänä 55... Laminaatin asentamisen yksi haasteista oli se, että käsien olisi pitänyt ylettyä lyömään toisesta päästä ja vastaavasti painamaan päitä kohdalleen toisesta päästä. Onneksi mun töppöjalat just ja just ylettyi pitämään ;) Lähikuva rikkoutuneesta pontista. Helposti tässä tulee ajatus että onko pakko lyödä siihen ponttiin, mutta kun näissä nimenomaisissa laminaateissa oli vielä sellainen ongelma että se reuna murtui helposti. Ja näistä vaihtoehdoista pienempi paha on kuitenkin se, että menettää sen pontin. Tässä ensimmäiset pari riviä :D

Keskiviikko.. rankalta viikolta näyttää

Tiukkaa settiä luvassa koko loppuviikko, mä niin inhoan näitä "iltavuoroviikkoja". Ja vielä kun sattui just tälle viikolle kun piti muuttaa ja Kimillä alkoi koulu. No mutta ei siinä mitään, kohtuullisesti kuitenkin on homma hanskassa. Olen saanut rakennettua puitteet, joissa pystyn pitämään ilta- ja aamutoimet sekä eväät kontrollissa. Salille en ole ehtinyt, enkä ehdikään ennen viikonloppua. Kyllähän tommonen viikon tauko joskus tekee ihan terääkin. Suurempana ongelmana, lihasten kannalta, pidän tätä stressiä. Tässä meidän ruokailutila... Keittiökalusteet ovat edelleen paketissa.. Odottelen akkuporakonetta lainaan, että pääsen niitä kokoamaan. Sitä projektia en kyllä mitenkään erityisellä innolla kyllä odota, mutta mans got to do what mans got to do..

Meidän huone, sopu sijaa antaa... Arvioisin, että noin kk päästä meillä on jo kaksi huonetta käytössä :D Tällaista helvetin pitkää, kaksmetristä, pajukkoa mulla on raivattavana pari hehtaaria. Hyötyliikuntaa Milla hyvä, hyötyliikuntaa..

aina kun mulle tulee taukoa salilta, mulle tulee sellainen olo että lihakset on hävinnyt. Ne tuntuu paljon pinkeimmiltä ja "äkäisemmiltä" silloin kun käy säännöllisesti. Ja täytyy kyllä sanoa, että treenaaminen on mulle kyllä elintärkeä, niin fyysisesti kuin henkisestikin.

Pakko vielä kertoa kun tossa veljentyttären synttäreillä tuli puhetta siitä Talent-kilpailusta. Mähän menin sinne vähän niin kuin vedetään hatusta jotain meiningillä. Sellainen on mulle tyypillistä, valitettavasti. Innostun helposti mistä tahansa kisasta ja osallistun, mutta mun on vaikea suhtautua mihinkään kovin vakavasti. Olis ehkä kannattanut selvästi suunnitella jotain, musiikit, esiintymisasut ym. Siitä tulikin sit mieleen yks vanha reissu, varmaan 15v sitten tapahtunut.

Mä olin siskoni kanssa laivalla ja siellä oli sellainen karaokeparoni ja -paronitar kilpailu. Siitä pääsi yksi mies ja yksi nainen loppukilpailuihin. Eikä se mikään ihan pilipali kilpailu ollut, sillä voittaja sai rahaa ja levytyssopimuksen. No mä sit pääsin ja ne loppukilpailut pidettiin Merikarvialla. Mulle tuli postissa jotkut listat joista piti etukäteen valita esityskappale ja ilmoittaa järjestäjille. Mä en tietenkään mitään stressiä ottanut ja vähän summissa sit viimetingassa valitsin Laura Voutilaisen kyynelvirran.

Mun veljenvaimo lähti kuskiksi ja mähän hyvin itsevarmana kerroin sille osaavani paalupaikalle. Toisin kuitenkin kävi, me eksyttiin. Kappas perkelettä, enpä olisi uskonut :D No isä sitten antoi puhelimen välitykselle meille ohjeita kun oli ensin saanut paikannettua missä me oltiin. Lopulta kun me päästiin perille, niin kisan luonne olikin melkoinen yllätys. Siellä oli livebändi paikalla ja kappale olis pitänyt osata ulkoa. Vähän siinä alkoi nousta luu kurkuun, nielin sen kuitenkin erittäin runsaalla olutmäärällä. Me lainattiin kisajärjestäjältä laulun sanoja ja mä kirjoitin niistä itselleni muistilappuja. No siis mitään suurempaa menestystä tässä vaiheessa oli kyllä turha enää odotella :D Ja vaikka se kisa ei mennyt ihan nappiin, mutta oli meillä kyllä aivan helvetin hauskaa. Ja kyllä mä uskon tehneeni myös lähtemättömän vaikutuksen niin orkesteriin, kilpakumppaneihin kuin katsojiinkin. Vaikka tosin en välttämättä niin kovin positiivisessa mielessä..

Mutta semmosta.. Huomenna tähtään/toivon/pyrin salille, ehkä jätän jotain tekemättä että pääsen. Se on kuitenkin haaveena sillä niin monet muuttuvat tekijät vaikuttavat huomisen rakenteeseen, että mahdoton vielä sanoa mitään.

sunnuntaita kohti mennään

Perjantaina oli ihanan leppoisa päivä töissä. Yleensä kyllä olen todella pitkästynyt jos ei ole mitään tekemistä. Nyt kuitenkin päivä sujui ihan kivasti vaikka olikin vähän hiljaista :D Töiden jälkeen menin hierottavaksi vanhalle ystävättärelleni ja voi että se teki taas niin hyvää. Olin kuin toinen ihminen kotiin päästyäni. Muutenkin on mukava viettää aikaa itseni kaltaisten kanssa. Täytyy taas joskus mennä käymään kylässä :D Kun lihaksiani oli hoidettu suuntasin raksalle asentamaan tilaamaani valokuvatapettia. Äitini kanssa yhdessä laitettiin ja voi että siitä tuli hyvä. Kyllä kannatti ostaa, tulen varmasti jatkossakin ostamaan lisää kuvia.

Illalla sitten käytinkin aikani lähinnä taloustöihin ja nurmikon leikkaamiseen. Sitä kun on niin paljon, että kun toisesta päästä saa valmiiksi, saa jo toisesta päästä aloittaa uudelleen leikkaamaan. Olen kyllä niin kyllästynyt. Nyt vielä kun välillä sataa ja sit taas paistaa niin se kasvaakin niin helvetin nopeasti. Lauantaina käytiin vasta salilla kun hieronnan päälle ei tietenkään ole mitään järkeä lähteä vääntämään. Oli vähän laimeat treenit... Ja valitettavasti olen tässä nyt muutamana päivänä syönyt taas liian vähän (lisäravinteet loppuivat), joten valitettavasti myös painohävikkiä on tullut reilu kilo :( Niin ja kävinhän mä tosiaan lenkilläkin pe illalla ja kulki tooooosi hyvin. Juoksin tunnin verran, oli henkisesti vähän huonot fiilikset niin oli pakko lähteä. Vaikka kokonaisuudessaan olen nyt vähän yrittänyt välttää lenkkeilyä..

Tässä siis kuvia uudesta asunnostamme. Kimin kouluhan alkaa keskiviikkona joten silloin me sit astaan siellä... Meillä ei vieläkään ole keittiötä eikä vessaa, voi tulla melkoisen mielenkiintoista asumista..
Tässä kodinhoitohuone, johon tulee väliaikainen keittiöni kunhan saan vain kaapit kasattua. Perehdyin kokoamisohjeisiin ja voin sanoa, että olen joskus tutkinut vähän selkeämpiäkin eeppoksia. Olen ennenkin todennut, että saksalaisten ajatuksen juoksu on jokseenkin erilainen kuin mulla....

Eikös vain näytäkin kodikkaalta?? Tässä siis oikea keittiö, kuten näette..

Olohuone, vain televisio puuttuu...

Näkymä talon toisesta päästä, vasemmalla olohuone, oikealla keittiö. Perällä kodinhoitohuone, sauna, suihku ja tekninen tila.

Vasemmalla tuleva Kimin huone ja oikealla mun "sali", siis huone johon me nyt sitten muutetaan. Talon ainut huone joka on valmis.

Tässä seinä "salistani", kuvan onnistuminen ylitti villimätkin odotukseni. Uskon, että talostani voi sittenkin tulla "unelmieni" asunto kunhan vain saan sen joskus valmiiksi ;)

Sain taas lisäravinnepuolenkin kuntoon, palautumisjuoma on yksi tärkeimmistä urheiluun liittyvistä asioista. Varsinkin kun ikää tulee lisää, on lihasten optimaalinen palautuminen äärettömän tärkeää. Palautumisjuomasta menee hätätilanteessa myös rasvaton maito ja kaurahiutaleet. Mä kuitenkin suosin lisäravinteita koska niissä on hiilareiden ja protskun lisäksi muitakin elimistölle tärkeitä aineosia. Riippuen tietenkin millaisen tuotteen ostaa.

Wellcome to Milla`s kindom!

Mulla on jääkaapin ovessa tällaiset lauseet (olleet jo vuosia):
-Toivon, että poikani ymmärtää että kohteliaisuus ja jalomielisyys ovat eteenpäin vieviä voimia. Toivon, että hänestä tulee luova ja sosiaalinen. Ja että hän on avarakatseinen.
- Jos elämässä haluaa saada jotain aikaan, ei pidä vain istua odottelemassa, että onni potkaisisi. Pitää toimia!
Ihan niin kuin mun omia ajatuksia :D Haaveilinkin tossa pitkästä aikaa kaikesta mitä mä oikein haluan. Siis en todellakaan halua mitään materiaalia tai omaisuutta. Siitä on vain vaivaa ja ennen kaikkea se sitoo niin paljon. Ja toiseksikin mulla on jo ihan riittävästi tuota "roipetta". Haaveilin lähinnä kaikista niistä jokapäiväisistä, arkisista puitteista mitä haluan. Tulin siihen lopputulokseen, että itseasiassa olen suhteellisen tyytyväinen jo nyt. Vielä kun saan sen Peltokoskentienkin talon valmiiksi, niin sen jälkeen saan nauttia täysin rinnoin työni hedelmistä. Näin ainakin uskon. Ratapolun kiinteistöt on nyt valmiit, 10 vuoden uurastuksen jälkeen :D Nyt niissä voi helposti asustella 10-20 vuotta ilman mitään suurempaa remonttia. Vielä kun vain löytyisi täydelliset asukkaat. Kyllä mulla yksi sellainen onkin ja uskoakseni myös ne jotka muuttavat tähän ovat juuri sellaisia ihmisiä joita olen etsinyt.

Tässä siis Ratapolku 5 ja ulkovarasto, juuri saatu remontti valmiiksi. 125 neliöä, Kaksikerroksinen, 4huonetta ja keittiö, suihku/wc, jossa lattialämmitys. Lämmitys sähkö, Ilmalämpöpumppu sekä pellettitakka. Yläkerrassa varaus vessalle. Pinnat lasikuitutapetti ja laminaattia, wc kaakeli. Tällä hetkellä tyhjillään; vuokralaista haetaan.

Ratapolku 7, peruskorjattu -03, aivan ihana 74 neliön asunto. 3 huonetta, keittiö ja wc. Jokaisessa huoneessa isot pystymuurit ja keittiössä puuhella. Pinnat paperitapetti, paneli, laminaatti ja wc muovimatto. Erittäin edullinen asua etenkin jos itsellä puita. Tämä jos mikä on Vintage-unelma :D Itse asun tässä vielä jokusen viikon, jonka jälkeen tähän tulee vuokralaiset :D

Ratapolku 9, alakerta ainoastaan remontoitu asuttavaksi. Koko talossa n. 250 neliöä, asuttavaa alaa noin 90. 3 huonetta ja keittiö, täällä niinikään jokaisessa huoneessa pystymuurit ja keittiössä puuhella. Tämän alunperin remontoin juuri itseäni varten, sillä ajatuksella että asuisin siinä kauan. Ja asuinkin siinä melko pitkään, kauemmin kuin missään muualla, ainakin

4vuotta. Asuimme Kimin kanssa 3kk myös tämän talon asuinkelvottomassa yläkerrassa. Siis sinnehän ei tule vettäkään.. Olihan se vähän ankeaa, mutta eniten kärsin silloinkin vain siitä kun jouduimme syömään mikroruokaa. Kaikkeen muuhun mä sopeudun kyllä :D Pienenä haaveena on saada tämäkin kokonaan valmiiksi. Mutta koska olen tässä nyt niin pitkään jo uurastanut niin se ajatus on aika kaukainen. Ehkä sitten kun olen vähän levännyt ja iskee inspiraatio :D Itseni tuntien arvioisin ryhtyväni toimeen 4-5vuoden päästä (mikäli talot ovat vielä mulla silloin).

Peltokoskentieltä mulla ei nyt valitettavasti ole ajankohtaista kuvaa, mutta jos vaikka illalla vielä ehtisin postaamaan niin laitan sen vaikka siihen. Näillä näkymin siis näyttää siltä, että olemme muuttamassa sinne. Siellähän ei tällä hetkellä vielä ole vessaa eikä oikeastaan mitään muutakaan. Sen mä saan sinne kyllä järjestettyä ja myös jonkinlaisen "väliaikaiskeittiön". Joudumme kuitenkin alustavasti muuttamaan yhteen huoneeseen. Sen jälkeen onkin sitten musta itsestä kiinni, että kuinka nopeasti on muut huoneet valmiita. Kyllähän siinä omat haasteensa tulee olemaan, etenkin harrastusten ja niihin liittyvien kuljetusten osalta. Aikataulujen yhteensopivuus tulee ratkaisemaan, etenkin mun, harrastukset. Kimi haluaisi pelata säbää ja sit mä laitan sen painimaan vaikka se ei siitä niin hirveän innoissaan olekaan. Paitsi jos se pääsee Lapualle treenaamaan, siellä on sen mielestä "oikeat" treenit kun siellä ei saa tehdä mitä haluaa. Ja näinhän se pitää ollakin :D

Ja nyt kun Kimi alkaa olemaan jo noin iso poika ja on myös luonteeltaan kovin aktiivinen, odotan innolla talvea. Toivon todella, että tulisi runsasluminen talvi, että päästäisiin laskettelemaan. Silloin kun Kimi oli pienempi, mulla oli edes joskus aikaa käydä lautailemassa kun vein sen hoitoon. Tässä on nyt muutama vuosi mennyt niin, että prioriteettini ovat olleet jossain muualla. Olen todella kaivannut lautailua, vaikka olen aika surkea (vähän laskenut) niin mulle riittää kunhan pääsee edes muutaman kerran vuodessa rinteeseen kaatuilemaan :D. Siskoni kanssa tavattiin käydä aina joskus laskettelemassa kun sekin tykkäs. Oltiin kerran viikko Saariselällä ja me oltiin rinteessä joka päivä niin kauan kuin se vain oli auki. Välillä vähän käristettiin käkkärää, naurettiin ja sit taas laskettiin. Kaipaan häntä ja hänen nauruaan :`(

26.06

Saliltahan mulla oli ihan virallisestikin vapaa päivä, mutta mähän vaihdan nyt taas 3-1-3 systeemiin joten lepoa tulee nyt vähän enemmän. Su oikeasti pitäisi siis olla päivä nro1, lähdemme kuitenkin ma laivalle joten on viisaampaa aloittaa vasta sitten kun tullaan takaisin. Lisäksi tolle olkapäälle tekee hyvää olla kokonaan levossa.
Aamulla nukuin jälleen melko myöhälle. se on niin vaikea väkisin pitää tuota rytmiä aikaisessa kun kuitenkin mun luonnollinen elämänrytmi olis niin että nukkuisin 01-09 ja se kyllä väkisin tahtoo aina luisua siihen. Aika kivasti aamu starttas puurolla, nivelten pyörittelyllä ja venyttelyllä. voi kyllä niin huomas, että siitän on ihan liian kauan kun olen säännöllisesti venytellyt. HanMooDossa tuli sentään aina tehtyä alkuverryttelyt ja venyttelyt vaikka olisi tullut vedettyä treenit. Se on kuitenkin koko kropan venyttelyt 2-3krt viikossa niin yllättävän merkittävä tekijä. Harmi kun meditointi taas jäi :( Tunnen itseni vähän laiskaksi sen suhteen, kuitenkin tahtoisin saada sitä osan arkipäivääni. Kukahan tämänkin roskaläjän siivoaa.... No mä tietenkin... plaah. Kun olis edes moottorisaha niin sais pieniä noita lautoja takkaan.. Me siis oltiin koko päivä jälleen raksalla ja saatiin tosi paljon aikaiseksi. Tossa raksalla olemisessa on vain se huono puoli, että se kyllä väistämättä näkyy eväissä. siellä kun ei oo kunnon ruoanlaittomahdollisuuksia niin helposti tulee sitten syötyä liian vähän ja sekin vähä on sitten laadutonta..

Kimi herkkusuu :D Mä en voi käsittää kuinka se voi tykätä tosta makkarasta.. Mutta tänäänkin se oli 10 tuntia raksalla niin ehkä mä voin muutaman makkaran verran sille joustaa ;) Niin ja hei, mehän ollaan molemmat oltu puoli vuotta syömättä karkkia ;) Sen verran sovittiin että sitten laivalla saadaan syödä ja sitten taas lakko jatkuu..

Takkatulta sitä vois katsoa vaikka kuinka loputtomasti. Se vaan kun noita lautoja polttaa niin vähän pilaa nautintoa kun ne paukkuu ja räiskyy niin kovaa. Vaikka enpä mä nyt niin hirveästi kyllä ehtisi siitä nauttiakaan.. Suihkun kaakeleiden siistiminen on vihdoin ja viimein kokonaan valmis. Ja siitä hyvästä mun molempien peukalojen päät on palanu. Kolme huonetta on nyt kokonaan valmiiksi maalattu :D Ja taas on tullut todistettua tämä maalaamisen ihmeellinen maailma... Siis maalasin sen yhden huoneen kolme seinää vaalean kerman värisellä, yhden seinän harmaalla ja katon valkoisella. Lopputulos oli se, että harmaa seinä on violetti, kerman väriset taas on valkoiset ja katto on sininen. No ei se hullummalta näyttänyt, itse asiassa näen sinne valkoiset kalusteet ;) Mutta sitä lopullista värimaailmaa on vaikea vielä sanoa kun se kuitenkin vielä muuttuu kun laitetaan laminaatit. Myös kalustus ja ikkunaverhot muutta värejä. Maalaaminen on vaikeaa hommaa ja jos haluaa pelata varman päälle niin kannattaa käyttää vaaleita värejä tai sitten ihan tosi tummia.

Tässä nyt on menty asian vierestä jo monta päivää ja treenaaminen on ollu vähän liian pieni osa mun elämää. Joka tapauksessa parannusta, toivottavasti, on luvassa laivareissun jälkeen. Tai ainakin yritän taas raivata eväät, salin, HanMoodon ja sisäisen rauhan elämäni kulmakiviksi kesän kuluessa. Toivottavasti pääsen hyvään vauhtiin ja syksyllä sitten jokaisiin hmd treeneihin. Ja olen todella todella toiveikas käteni suhteen ja toivon pääseväni myös vaparitreeneihin :D

Keskiviikko 23.06

Tämä päivä olikin tavallaan hyvinkin terapeuttinen, vaikka en päässyt missään tavoitteeseeni. Myös treenien puitteissa tuli ihan turha lepopäivä. Me mentiin kyllä salille ja valitettavasti siellä huomasin, että toinen kenkäni oli jälleen hävinnyt jonnekin. Sen siitä saa kun antaa Kimin kuljetella omia lelujaan samassa laukussa. Jos olis ollu melkein mikä muu päivä tahansa niin se ei olisi pilannut treenejäni niin totaalisesti vaan kun oli kyykky ja pohjepäivä... Kyykyssä, Hackissa ja prässissä kengät on kyllä ihan must. Niin ja pohkeita myös on melko vaikea treenata ilman kenkiä. Kyllähän jotkut kai treenaakin mutta mä en kyllä kuulu siihen ryhmään, ehkä olen itkupilli...? Sen sijaan oltiin koko päivä raksalla ja sain kyllä melkoisesti aikaan :D Tässä ensimmäinen ihan virallisesti, itse listoittama ikkuna. Eihän se ihan täydellinen oo, vähän haukottelee kulmista. Siihen verrattuna etten ole koskaan ennen tehnyt niin olen kyllä melko tyytyväinen. Eikä tullut hukkapalojakaan yhtään ;) Kattolistojakin aloitin laittamaan, mutta siinä kyllä sitten lopulta meni hermot. Mun mielestä sen jiiri-sahan pitäis olla sellainen että sen sahan pitäisi saada vielä lisäksi lappeelleen jos haluaa. No joo, ehkä mä vain en osaa, lisää harjoittelua siis kaipaa. Kunpa vain ei menisi kovin paljoa hukkaan sitä listaa.. Maalasin melko paljon totta kai ja vähä tapetoinkin. Nyt vain täytyy huomenna käydä hakemassa vähän lisää tarvikkeita. Tässähän näyttää menevän Juhannus oikeinkin tehokkaissa merkeissä ;) Sain aika paljon myös kylppärissä aikaiseksi. Mua on siellä odottanut työ jota todella olen pyrkinyt välttelemään. Siellä on kaakelien saumaus jokseenkin epäonnistunut ja mun tehtäväksi on siis jäänyt asian korjaaminen. Toki ton tyyppinen kaakeli on vaikea saumatakin, mutta olisin silti toivonut ettei mun olisi taas tarvinnut tehdä tätä samaa hommaa. Täytyy kyllä sanoa, että ei se tällä kertaa mennyt niin huonosti kuin viimeksi. Paras kaakeloija kuka mulla on koskaan ollut on ehdottomasti ollut mun äiti. Ei oo muut, ammattimiehetkään pystyneet samaan.. Tässä siis työkalu jolla saumoja sitten hinkataan ja sit vielä sormella saa aika kivasti viimeisteltyä.

Saumat ennen "korjaavaa" toimenpidettä...

Saumat siistimisen jälkeen. Tää oli kyllä tosi puuduttavaa tolle mun kipeytyneelle kädelle. Eikä se maalaaminenkaan ainakaan tilannetta parantanut. Pitikin mennä hyppäämään silloin joku päivä sitten sieltä ponnarilta. Se "repeäminen" vei käteni takaisin tilaan missä se oli 3kk sitten, kyllä ottaa päähän :( Oli kyllä todella mukavaa tehdä töitä ja olla täysin keskittynyt siihen. Kaikki muu unohtui ja ainakin nyt tuntuu siltä, että olen hyvin tyytyväinen tähän päivään. Toivottavasti saavutan sen tyytyväisyyden myös itseäni kohtaan. Hyvää Juhannusta kaikille :)