Ei mikään hohdokas draivi kyllä ole meneillään. Valitettavasti. Tällaista kokonaisvaltaista lajia harrastaessa ei saisi omassa henkilökohtaisessa elämässä olla mitään epätasapainoista sillä kaikki heijastaa kaikkeen. Silloin on vaikea saada tulosta aikaiseksi jos jatkuvasti joku stressaa ja on vaikea olla. En muista edes koska mua olisi viimeksi ahdistanut näin paljon. Toki tiedän myös sen, että kaikilla on joskus vaikeita aikoja ja kun vain aika kuluu niin asiatkin muuttuu. Ja mitä nopeammin hyväksyy vallitsevat olosuhteet niin sitä helpompi on olla. Olo on sekava ja voin fyysisesti pahoin. Ajattelin vähän että ehkä tekisi hyvää vähän vaihtaa maisemaa ja lähteä vaikka jonnekin. Edes viikonlopuksi. Ja toki mieli tekisikin, mutta nämä treenikuviot ja ruokavalio vähän laskee motivaatioita lähteä yhtään minnekään. Onhan mulla pian se lepoviikko et josko silloin ;)
...
Lisäksi ahdistustani lisää se, että koen etten edisty riittävän nopeasti ja tarpeeksi. Mietin toistuvasti, että treenaan huonosti enkä ota treenistä kaikkea irti mitä siitä voisi saada. No pitää kai sitten ponnistella vielä enemmän. Ruokavaliokaan ei ole edellisen viikon aikana mennyt ihan nappiin. Ei nyt mitään ihmeempää ole ollut mutta koska en ole suoriutunut 100% vaan vain noin 95 niin minun on vaikea hyväksyä sitä. Positiivisena asiana sanoisin kuitenkin, että olen kohtuullisen hyvin aloittanut poseeraustreenit ja todennut, että ehkei se sittenkään ole niin vaikeaa kuin mitä olin kuvitellut ;) No ensi viikolla 100% kaikki niin kyllä se tästä taas suttaantuu ;)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kehonrakennus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kehonrakennus. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 9. helmikuuta 2014
perjantai 10. tammikuuta 2014
vuosi 2014 täräytetty käyntiin!
Loppuvuosi menikin melko kiireisissä merkeissä (edelleen). Ajoluvan sain takaisin kaksi viikkoa ennen jouluaattoa, joten aika tiukasti meni se aika lahjojen hankinnassa. Niinno, enhän mä oikeastaan muille mitään kyllä ostanut kuin Kimille. Oman aikansa sekin kuitenkin ottaa kun juoksee toivomuslista kourassa pitkin kauppoja :D Ne lasten lelukirjat on ihan kiva idea mut niissä on se huono puoli et kun ne on valmistajan painamia niin yhtään ei tiedä että mikä kauppa sit on mitäkin tuotteita tilannut omiin valikoimiinsa. Mun mielestäni ainakin noi isot kauppaketjut voisivat myös painattaa lehtisen mis on kaikki joulun aikaan myytävät lelut. Ei tarvitsisi tukkia tuonne ihmistungokseen katselemaan. Vaikkakin mun hankinnat jäivät viime hetkille niin sain mä nyt onneksi ainakin jotain toivottuja tuotteita hankittua. Aika monet lelut oli jo myyty loppuun. Ilmeisesti moni muukin oli mieltynyt niihin samoihin.
...
Joulu on jostain syystä mulle aina jotenkin masentavaa aikaa. Jotenkin se suunnaton kuluttaminen ahdistaa. Lisäksi se on myös ainut ajankohta kun tunnen itseni hitusen yksinäiseksi. Kaikilla on ne omat jutut ja rutiinit, ollaan perheen kanssa jne jne... Me kun ollaan aina oltu Kimin kanssa kahdestaan niin on sit täytynyt vähän muuta siihen keksiä. Me ollaan aina mun vanhempien luona ja onneksi myös mun veljet käy siellä perheineen. Mutta joulu kun on paljon pidempi aika kuin vain jouluaatto... Mä voisin kyllä lentää vaikka etelään jouluksi :D Mutta onneksi Kimi on niin perinteinen ja aika ihanakin kun se haluaa viettää joulun niiden ihmisten kanssa jotka on sille tärkeitä eli mumman, paapan ja mun kanssa :)
...
Eväiden suhteen ei nyt mitään suunnatonta hehkutusta kyllä tällä hetkellä ole. Toki mulla on nyt muistissa vaan tää tän hetkinen tilanne. Mut jos palataan ennen joulua olevaan aikaan niin olihan mulla helvetin hyvä draivi päällä ;) Sitten alko ruoka tökkimään ja sairastuin flunssaan. Olen nyt pitänyt sit vähän lepoa siihen asti että alkaa taas ruoka maistumaan. Ensimmäistä kertaa kolmeen viikkoon tänään alkoi näkymään valoa tunnelin päässä. Jokainen ateria on maistunut hyvältä ja olen itse asiassa ollut nälkäinen. Mietinkin että kannattaisiko pitää vielä huominen kuitenkin lepoa.. Into ois kyllä kova mennä. Pitää vain päättää että kumpi on fiksumpaa ;)
...
Treenien suhteen on kulkenut ihan ok, ei mitään erikoista. Joitain yksittäisiä huippupäiviä on toki ollut. mutta keskiarvollisesti treenit ovat kulkeneet kuitenkin aika hyvällä tasolla. Ja sellaisia paskatreenejä ei juurikaan ole nähty. Mutta toisaalta miksipä olisikaan, kun kerran ruokavalio (tankkaus) on kunnossa. Ajattelin tässä nyt joku päivä ottaa pari maksimisarjaa maastavedossa, normi treenien lisäksi. Ilmoittauduin RAW MaVe kisoihin kuun lopussa. Ihan mielenkiinnosta haluan nähdä millä tasolla mahdan tällä hetkellä liikkua. Kuitenkin olis kiva vielä joskus osallistua ihan voimanostokisoihin. Ja varmasti joskus osallistunkin, vaikkakaan en ehkä tänä vuonna tai seuraavanakaan. Aika näyttää ;)
...
Kehityksestä sen verran että, kun aloitin nämä kujeet kesäkuun puolivälissä painoin noin 55kg. Runsaan pyöräilyn vuoksi paino tippu lähelle 52kg ja nyt sit syksyn aikana ollaan tultu tosta n. 58 kiloon. Senttejä on tullut joka paikkaan, mutta eniten kuitenkin rinnan ympärille. Great! Tosin olen jokseenkin tyytymätön, kuten aina. Kehitystä olisi pitänyt tulla enemmän. En ole joka päivä onnistunut 100% kaikessa. Ja vaikka tiedän että niitä 100% kaikessa onnistumisia ei voi tulla jatkuvasti niin pyrin kuitenkin siihen ja vaadin täydellisyyttä itseltäni ja vain ja ainoastaan sen vuoksi kun tiedän että siihen on mahdollisuus!
...
Joulu on jostain syystä mulle aina jotenkin masentavaa aikaa. Jotenkin se suunnaton kuluttaminen ahdistaa. Lisäksi se on myös ainut ajankohta kun tunnen itseni hitusen yksinäiseksi. Kaikilla on ne omat jutut ja rutiinit, ollaan perheen kanssa jne jne... Me kun ollaan aina oltu Kimin kanssa kahdestaan niin on sit täytynyt vähän muuta siihen keksiä. Me ollaan aina mun vanhempien luona ja onneksi myös mun veljet käy siellä perheineen. Mutta joulu kun on paljon pidempi aika kuin vain jouluaatto... Mä voisin kyllä lentää vaikka etelään jouluksi :D Mutta onneksi Kimi on niin perinteinen ja aika ihanakin kun se haluaa viettää joulun niiden ihmisten kanssa jotka on sille tärkeitä eli mumman, paapan ja mun kanssa :)
...
Eväiden suhteen ei nyt mitään suunnatonta hehkutusta kyllä tällä hetkellä ole. Toki mulla on nyt muistissa vaan tää tän hetkinen tilanne. Mut jos palataan ennen joulua olevaan aikaan niin olihan mulla helvetin hyvä draivi päällä ;) Sitten alko ruoka tökkimään ja sairastuin flunssaan. Olen nyt pitänyt sit vähän lepoa siihen asti että alkaa taas ruoka maistumaan. Ensimmäistä kertaa kolmeen viikkoon tänään alkoi näkymään valoa tunnelin päässä. Jokainen ateria on maistunut hyvältä ja olen itse asiassa ollut nälkäinen. Mietinkin että kannattaisiko pitää vielä huominen kuitenkin lepoa.. Into ois kyllä kova mennä. Pitää vain päättää että kumpi on fiksumpaa ;)
...
Treenien suhteen on kulkenut ihan ok, ei mitään erikoista. Joitain yksittäisiä huippupäiviä on toki ollut. mutta keskiarvollisesti treenit ovat kulkeneet kuitenkin aika hyvällä tasolla. Ja sellaisia paskatreenejä ei juurikaan ole nähty. Mutta toisaalta miksipä olisikaan, kun kerran ruokavalio (tankkaus) on kunnossa. Ajattelin tässä nyt joku päivä ottaa pari maksimisarjaa maastavedossa, normi treenien lisäksi. Ilmoittauduin RAW MaVe kisoihin kuun lopussa. Ihan mielenkiinnosta haluan nähdä millä tasolla mahdan tällä hetkellä liikkua. Kuitenkin olis kiva vielä joskus osallistua ihan voimanostokisoihin. Ja varmasti joskus osallistunkin, vaikkakaan en ehkä tänä vuonna tai seuraavanakaan. Aika näyttää ;)
...
Kehityksestä sen verran että, kun aloitin nämä kujeet kesäkuun puolivälissä painoin noin 55kg. Runsaan pyöräilyn vuoksi paino tippu lähelle 52kg ja nyt sit syksyn aikana ollaan tultu tosta n. 58 kiloon. Senttejä on tullut joka paikkaan, mutta eniten kuitenkin rinnan ympärille. Great! Tosin olen jokseenkin tyytymätön, kuten aina. Kehitystä olisi pitänyt tulla enemmän. En ole joka päivä onnistunut 100% kaikessa. Ja vaikka tiedän että niitä 100% kaikessa onnistumisia ei voi tulla jatkuvasti niin pyrin kuitenkin siihen ja vaadin täydellisyyttä itseltäni ja vain ja ainoastaan sen vuoksi kun tiedän että siihen on mahdollisuus!
keskiviikko 20. marraskuuta 2013
Eteenpäin kuin höyryveturi..
On vähän semmonen höyryveturimainen fiilis just treenien ja eväiden suhteen. Skootterilla liikutaan taas vaihteeksi joten aikataulut ovat aika tiukkoja. Toisaalta tykkään tällasesta kun on selkeä päivärutiini kaiken suhteen. Tosin tällä hetkellä valitettavasti on meneillään monenlaista ulkoapäin tulevaa stressitekijää, joihin en voi vaikuttaa. Toisaalta taas en voi myöskään sille mitään että ne vaikuttavat minuun väsyttävästi. Onneksi eivät kuitenkaan (ainakaan) vielä ole vaikuttaneet treenitehoihin. Lujaa menee, syöminen käy työstä ja paino nousee :))
...
Kokonaisuudessaan tää vuosi 2013 on ollut melko huono, ei 2012kaan mikään häävi ollut. Käsi murtu ja monet kisat väliin ja treenitkin oli vähän jäähyllä. Tänä vuonna jäin nuolemaan näppejäni voimanoston SM-kisoista ja sitä kautta menetin mahdollisuuteni päästä maajoukkueeseen. No olin siitä sitten näreissäni ja osallistuin kapinahengessä voimanostoliiton ulkopuolisiin kisoihin. Oletin että mulle tulee siitä sanktioksi vain eväys myös v.2014 maajoukkueesta. Kuitenkin kisoissa oli kilpailija jolla oli elinikuinen urheilutoimikielto doping-aineiden käytöstä. Tästä johtuen sain sit kilpailukieltoa. Lokakuussa kun kieltoni päättyi, täräytin kiireessä tutkaan ja sain jälleen ajokieltoa. Ei siis mihinkään kisoihin edes kokeilumielessä. Edellinen ajokieltohan oli kesäkuussa. Tämän olin hankkinut 4sakkoa 2v sisällä joista viimeisin oli vuosi sitten marraskuussa. Kesän sanktio kärsittiin pyöräilemällä, koska silloin skootterini oli hajalla.. Että toisaalta nyt on sentään se kunnossa ni ei tarvii pyöräillä :) Mä olen selättänyt niin monta ongelma tähän mennessä, että tiedän pääseväni tästäkin pahasta tavasta eroon. Pitää vain keksiä se keino millä tää toteutetaan.
...
Olen saanut paljon kritiikkiä tästä ongelmasta ja myönnän toki että olen kaikki haukut ansainnut. Kuitenkin samaan aikaan aina sanon myös sitä, että on niin paljon helpompi arvostella niitä toisten haasteita ja ongelmakohtia kuin katsoa peiliin. Mä voin ihan rehellisesti sanoa katsovani peiliin ja pyrkiväni parempaan huomiseen. Tiedän omat haasteeni ja pyrin niille jotain tekemään. Se vain ei aina ole niin helppoa.
...
Joka tapauksessa päädyin silloin kilpailukiellon myötä sitten ottamaan treeniohjelman Fifarmilta tavoitteena vuoden 2014 FitnessPhysique. Ja itse asiassa tää on koko vuoden viisaimpia ja parhaimpia päätöksiä. Mulla ei ole tapana jälkikäteen jossitella, mutta totta kai huonot valinnat ilmenevät sitten jälkikäteen ja tälle vuodelle niitä valitettavasti mahtuu. Mutta oppia ikä kaikki. Lajivaihdosta olen kuitenkin äärimmäisen iloinen. Ei sillä etteikö voimanosto kiehtoisi kilpailumuotona mua edelleenkin. Mutta kuten jo monesti todettu olen enemmän treenaaja kuin kisaaja ja tämä tapa treenata on se mistä minä nautin. Lisäksi mulla on ehkä lievää taipumusta perfektionismiin, joten tämä tapa mahdollistaa joka päivä täydellisyyden tavoitteluun.
...
Tätä vuotta ei kauheasti ole enää jäljellä ja valitettavasti näillä näkyminen se ei kauhean nousujohteiselta kyllä vaikuta! Toisaalta taas kaksi jokseenkin alavireistä vuotta lisää todennäköisyyttä sille että vuodesta 2014 olisi tulossa loistava :) 2011 oli hyvä vuosi; kävin monissa kisoissa, menestyin, treeni kulki, mulla oli enemmän aikaa jne jne... En mä nyt noin kunnianhimoinen kuitenkaan oo. Haluan vain onnistua täydellisesti joka päivä mun ohjelmassa, saada mahdollismman paljon lihasmassaa, oppia hyvin poseeraamaan ja menestyän näissä kisoissa niin hyvin kuin mahdollista ;)
...
Kokonaisuudessaan tää vuosi 2013 on ollut melko huono, ei 2012kaan mikään häävi ollut. Käsi murtu ja monet kisat väliin ja treenitkin oli vähän jäähyllä. Tänä vuonna jäin nuolemaan näppejäni voimanoston SM-kisoista ja sitä kautta menetin mahdollisuuteni päästä maajoukkueeseen. No olin siitä sitten näreissäni ja osallistuin kapinahengessä voimanostoliiton ulkopuolisiin kisoihin. Oletin että mulle tulee siitä sanktioksi vain eväys myös v.2014 maajoukkueesta. Kuitenkin kisoissa oli kilpailija jolla oli elinikuinen urheilutoimikielto doping-aineiden käytöstä. Tästä johtuen sain sit kilpailukieltoa. Lokakuussa kun kieltoni päättyi, täräytin kiireessä tutkaan ja sain jälleen ajokieltoa. Ei siis mihinkään kisoihin edes kokeilumielessä. Edellinen ajokieltohan oli kesäkuussa. Tämän olin hankkinut 4sakkoa 2v sisällä joista viimeisin oli vuosi sitten marraskuussa. Kesän sanktio kärsittiin pyöräilemällä, koska silloin skootterini oli hajalla.. Että toisaalta nyt on sentään se kunnossa ni ei tarvii pyöräillä :) Mä olen selättänyt niin monta ongelma tähän mennessä, että tiedän pääseväni tästäkin pahasta tavasta eroon. Pitää vain keksiä se keino millä tää toteutetaan.
...
Olen saanut paljon kritiikkiä tästä ongelmasta ja myönnän toki että olen kaikki haukut ansainnut. Kuitenkin samaan aikaan aina sanon myös sitä, että on niin paljon helpompi arvostella niitä toisten haasteita ja ongelmakohtia kuin katsoa peiliin. Mä voin ihan rehellisesti sanoa katsovani peiliin ja pyrkiväni parempaan huomiseen. Tiedän omat haasteeni ja pyrin niille jotain tekemään. Se vain ei aina ole niin helppoa.
...
Joka tapauksessa päädyin silloin kilpailukiellon myötä sitten ottamaan treeniohjelman Fifarmilta tavoitteena vuoden 2014 FitnessPhysique. Ja itse asiassa tää on koko vuoden viisaimpia ja parhaimpia päätöksiä. Mulla ei ole tapana jälkikäteen jossitella, mutta totta kai huonot valinnat ilmenevät sitten jälkikäteen ja tälle vuodelle niitä valitettavasti mahtuu. Mutta oppia ikä kaikki. Lajivaihdosta olen kuitenkin äärimmäisen iloinen. Ei sillä etteikö voimanosto kiehtoisi kilpailumuotona mua edelleenkin. Mutta kuten jo monesti todettu olen enemmän treenaaja kuin kisaaja ja tämä tapa treenata on se mistä minä nautin. Lisäksi mulla on ehkä lievää taipumusta perfektionismiin, joten tämä tapa mahdollistaa joka päivä täydellisyyden tavoitteluun.
...
Tätä vuotta ei kauheasti ole enää jäljellä ja valitettavasti näillä näkyminen se ei kauhean nousujohteiselta kyllä vaikuta! Toisaalta taas kaksi jokseenkin alavireistä vuotta lisää todennäköisyyttä sille että vuodesta 2014 olisi tulossa loistava :) 2011 oli hyvä vuosi; kävin monissa kisoissa, menestyin, treeni kulki, mulla oli enemmän aikaa jne jne... En mä nyt noin kunnianhimoinen kuitenkaan oo. Haluan vain onnistua täydellisesti joka päivä mun ohjelmassa, saada mahdollismman paljon lihasmassaa, oppia hyvin poseeraamaan ja menestyän näissä kisoissa niin hyvin kuin mahdollista ;)
lauantai 3. elokuuta 2013
Mielihyvää..??
Mulla on ollut tässä nyt melko paljon aikaa taas mietiskellä. Tai siis periaatteessahan mulla on ollut vähän aikaa kun tohon pyöräilyyn on mennyt niin tuhottomasti aikaa. Mut siis siinä pyöräillessä on aikaa pohtia yhtä sun toista, enemmän ja vähemmän tärkeetä. Tai no, omasta mielestäni mä olen miettinyt vain tärkeitä asioita :P Pääasias tietenkin treenaamiseen, kehitykseen ja hyvinvointiin liittyviä asioita...
...
Tossa pyöräillessä mua on tullut tietenkin muita pyöräilijöitä vastaan ja sit siinä väistämättäkin on tullut vertailtua erilaisia pyöräily tekniikoita ja sitä kautta myös sitä omaa lihaksiston käyttöä. Vaikka näin yhtäkkiä vois ajatella et kaikkihan pyöräilee "samalla tavalla" niin se ei kuitenkaan oo ihan niin yksselitteistä. Toki jokainen varmasti käyttää samoja lihaksia saadakseen pyörän liikkeelle, mutta erot tulevatkin siinä, että minkälaisessa suhteessa toisiinsa mikäkin lihas työskentelee ja tietenkin myös lihastyöskentelyn ajoitus. Niinku esimerkiksi mä olen enemmän semmonen takareisipolkija. Käytän ensisijaisesti takareittä voimantuottoon ja toissijaisesti etureiden ulko-osaa. Tietenkin myös pakarat ja pohkeet ovat myös mukana, mutta niiden osuus on selvästi pienempi. Itse asiassa pohkeen osuus on lähes mitätön. Varmaan parhaiten polkee sellanen joka osaa hyödyntää koko lihasrepertuaarin ja oikealla ajoituksella. Samoja asioita mietin myös aina salitreenissä. Keskityn myös paljon aistimaan sitä että mulla olis sama tuntuma vartalon molemmilla puolilla. Saattaa kuulostaa hölmöltä, mutta se on yllättävän vaikeaa. Ja mun mielestäni myös äärettömän tärkeetä, nimenomaan kehityksen kannalta. Kaikki moninivelliikkeet voi tehdä niin kovin monella eri tavalla. Ajatellaanpa vaikka suorinjaloin maastavetoa, missä aktivoituu melkei kaikki vartalon lihakset. Mulle tyypillinen veto on sellainen missä aktivoituu ensin selän lihakset sitten takareisi ja viimeisenä pakara. Mutta saatan vetää myös niin, että ensin aktivoituu pakarat ja takareidet ja viimeisenä vasta selkä. Mulla ei ole mitään selkeetä mielipidettä siitä kumpi nyt ois sit muka parempi. Tuskin kumpikaan on toistaan parempi, riippuu vain siitä et mitä lihasta haluaa ensisijaisesti kehittää. Sit taas jos ajatellaan maksimisuoritusta niin en tiedä, mutta ajattelisin et tärkeintä on et saa maksimaalisen hyödyn joka lihaksesta!
...
Ja nyt kun mä olen kovan kulutuksen takia ollut tässä jokseenkin nälissäni ja sen ansiosta on tullut niitä monenlaisia mielihaluja niin mä olen muistanut niitä vanhoja juttuja mitkä tässä "elämän normalisoitumisessa" unohtunut. Niin siis lähinnä sitä miten "turmiollista" on se mielihyvän tavoittelu. Kuitenkin se vaan tahtoo olla sellainen loputon kuilu, mitä ei saa koskaan täytettyä. Ensin tulee halu, sit kun sen saa tyydytettyä niin tilalle tulee uusi halu. Ja mun mielestä tää on tyytymättömyyden perusta. Keskittyy enemmän siihen mitä seuraavaksia haluaa, eli siihen mitä ei vielä ole ja lakkaa kokonaan näkemästä niitä asioita mitä on. Kokonaisuudessahan mä olen mä olen perusonnellinen ja tyytyväinen, mutta kyllä mäkin olin jo vähän liikaa tottunut tyydyttämään erilaisia mielihaluja. Nyt kun tää muutos tuli näinkin radikaalisti, siis siirryin hyvinkin nopeasti melko yksinkertaiseen elämään; lähinnä siis toi mukavuuksien puuttuminen, eli ei autoa käytettävissä ja sit se et kun ei voikaan enää syödä mitään mitä tekee mieli. Eikä siinä mitään, tässä joku aika menee että tottuu ja ehkä se vähän helpottaa kun tietää mitä on luvassa. Olenhan kuitenkin ollut ennenkin tässä tilanteessa ;) Mulla tää esiintyy lähinnä ostovimmana o_O Ei täs nyt mitään ylilyöntejä oo tehty, enkä varmasti teekkään mutta tää on vain merkki siitä että tähänkin täytyy saada joku kontrolli. Mä luulen, että sen takia mulla on halu ostella koska se on tällä hetkellä ainoa "vapaa" asia mun elämässä. Niin siis, ei ole kauaa.
...
Enkä voi kieltää ettenkö olisi käyttänyt paljon ajatuksia myös mun menetettyyn parisuhteeseen. Mun on ikävä. Olin ajatellut asioiden menevän toisin. Mutta niinku monesti jo todettu, että en voi mitään asialle ja thats it. Ponnekkaasti ajattelin silloin suutuksissani että myyn ne sormukset, mutta tuollahan ne on kaapissa ja itse asiassa, mä haluaisin pitää niitä kaulaketjussa... Njääh, mä olen typerys ja nyt tää asia on loppuunkäsitelty. Mä en sano sanallakaan koko asiasta enää ikinä mitään.
...
Niin ja nyt tosiaan mun ajokielto on kärsitty loppuun, kuusi viikkoa meni kuin siivillä ja ihan kiva jaksohan toi loppujen lopuksi oli ;) Oli aika jännä lähteä pitkästä aikaa autoilemaan! Muistin et olin ajatellut siivota sen ajokiellon aikana et on sitten kiva lähteä puhtaalla ja raikkaalla autolla, mut enhän mä muistanut :D No eihän se nyt mitenkään likainen ollut mut vähän pölyinen, hiekkaa lattialla ja vähän ylimääräistä rojua takapenkillä. Olihan se vähän pettymys, mut sit sen kuitenkin korvas se että olin myös unohtanut aika paljon parkkirahaa tuhkakuppiin :D
...
Nyt mulla olis myös paljon kuvia, mutta en kyllä osaa yhtään varmalla sanoa et saanko ladattua niitä.... Mut aikaa mulla on joka päivä nyt vähintään 2,5h enemmän kun ei tarvii enää pyöräillä ja eiköhän toi keittiökin pian valmistu niin ei tarvii enää tiskata käsin ja ruoan laittokin helpottuu. Mullahan on aikaa päivitellä tänne joka päivä :D Jos nyt ketään yleensä ees kiinnostaa :P Ei se nyt oo niin justiinsa ;) Niin joo ja mähän varasin mulle, Kimille ja mun kummitytölle Sofialle hotellihuoneen Helsingistä. Vietetään päivä Linnanmäellä ja sit yövytään siellä hotellissa. Ensin olin huolissani noista mun eväistä et mitä mä siellä oikein sitten syön. Ajattelin et tokihan mä voin koostaa identtisen aamiaisen siellä hotellilla ja ottaa yhden päivän ruoat laukkuun ja sit syödä yhtenä päivänä vähän vapaammin. Laitoinkin Bullille meiliä eilen asiasta. Se ei oo vielä siihen vastannut mutta ei sen väliä koska pystynhän mä noudattamaan sielläkin täydellisesti ohjelmaa, käyn vain ostamassa kylmälaukun ja kylmäkalleja ni saan kahden päivän eväät pysymään kylmässä ;) Niin ja samaan syssyyn voin sit ottaa aamiaisenkin koska kuitenkin siinä hotellin puurossa on sitä suihkutettavaa rypsiöljyä millä kuulemma monissa isoissa keittiössä suihkutellaan kaikki astiat ettei ruoka tarttuisi niihin. Niin ja aika monessa paikassa yleensä on tarjolla 2% raejuustoa eikä rasvatonta. Nyt ei tarvi sitäkään murehtia, problem solved ;)
...
Tossa pyöräillessä mua on tullut tietenkin muita pyöräilijöitä vastaan ja sit siinä väistämättäkin on tullut vertailtua erilaisia pyöräily tekniikoita ja sitä kautta myös sitä omaa lihaksiston käyttöä. Vaikka näin yhtäkkiä vois ajatella et kaikkihan pyöräilee "samalla tavalla" niin se ei kuitenkaan oo ihan niin yksselitteistä. Toki jokainen varmasti käyttää samoja lihaksia saadakseen pyörän liikkeelle, mutta erot tulevatkin siinä, että minkälaisessa suhteessa toisiinsa mikäkin lihas työskentelee ja tietenkin myös lihastyöskentelyn ajoitus. Niinku esimerkiksi mä olen enemmän semmonen takareisipolkija. Käytän ensisijaisesti takareittä voimantuottoon ja toissijaisesti etureiden ulko-osaa. Tietenkin myös pakarat ja pohkeet ovat myös mukana, mutta niiden osuus on selvästi pienempi. Itse asiassa pohkeen osuus on lähes mitätön. Varmaan parhaiten polkee sellanen joka osaa hyödyntää koko lihasrepertuaarin ja oikealla ajoituksella. Samoja asioita mietin myös aina salitreenissä. Keskityn myös paljon aistimaan sitä että mulla olis sama tuntuma vartalon molemmilla puolilla. Saattaa kuulostaa hölmöltä, mutta se on yllättävän vaikeaa. Ja mun mielestäni myös äärettömän tärkeetä, nimenomaan kehityksen kannalta. Kaikki moninivelliikkeet voi tehdä niin kovin monella eri tavalla. Ajatellaanpa vaikka suorinjaloin maastavetoa, missä aktivoituu melkei kaikki vartalon lihakset. Mulle tyypillinen veto on sellainen missä aktivoituu ensin selän lihakset sitten takareisi ja viimeisenä pakara. Mutta saatan vetää myös niin, että ensin aktivoituu pakarat ja takareidet ja viimeisenä vasta selkä. Mulla ei ole mitään selkeetä mielipidettä siitä kumpi nyt ois sit muka parempi. Tuskin kumpikaan on toistaan parempi, riippuu vain siitä et mitä lihasta haluaa ensisijaisesti kehittää. Sit taas jos ajatellaan maksimisuoritusta niin en tiedä, mutta ajattelisin et tärkeintä on et saa maksimaalisen hyödyn joka lihaksesta!
...
Ja nyt kun mä olen kovan kulutuksen takia ollut tässä jokseenkin nälissäni ja sen ansiosta on tullut niitä monenlaisia mielihaluja niin mä olen muistanut niitä vanhoja juttuja mitkä tässä "elämän normalisoitumisessa" unohtunut. Niin siis lähinnä sitä miten "turmiollista" on se mielihyvän tavoittelu. Kuitenkin se vaan tahtoo olla sellainen loputon kuilu, mitä ei saa koskaan täytettyä. Ensin tulee halu, sit kun sen saa tyydytettyä niin tilalle tulee uusi halu. Ja mun mielestä tää on tyytymättömyyden perusta. Keskittyy enemmän siihen mitä seuraavaksia haluaa, eli siihen mitä ei vielä ole ja lakkaa kokonaan näkemästä niitä asioita mitä on. Kokonaisuudessahan mä olen mä olen perusonnellinen ja tyytyväinen, mutta kyllä mäkin olin jo vähän liikaa tottunut tyydyttämään erilaisia mielihaluja. Nyt kun tää muutos tuli näinkin radikaalisti, siis siirryin hyvinkin nopeasti melko yksinkertaiseen elämään; lähinnä siis toi mukavuuksien puuttuminen, eli ei autoa käytettävissä ja sit se et kun ei voikaan enää syödä mitään mitä tekee mieli. Eikä siinä mitään, tässä joku aika menee että tottuu ja ehkä se vähän helpottaa kun tietää mitä on luvassa. Olenhan kuitenkin ollut ennenkin tässä tilanteessa ;) Mulla tää esiintyy lähinnä ostovimmana o_O Ei täs nyt mitään ylilyöntejä oo tehty, enkä varmasti teekkään mutta tää on vain merkki siitä että tähänkin täytyy saada joku kontrolli. Mä luulen, että sen takia mulla on halu ostella koska se on tällä hetkellä ainoa "vapaa" asia mun elämässä. Niin siis, ei ole kauaa.
...
Enkä voi kieltää ettenkö olisi käyttänyt paljon ajatuksia myös mun menetettyyn parisuhteeseen. Mun on ikävä. Olin ajatellut asioiden menevän toisin. Mutta niinku monesti jo todettu, että en voi mitään asialle ja thats it. Ponnekkaasti ajattelin silloin suutuksissani että myyn ne sormukset, mutta tuollahan ne on kaapissa ja itse asiassa, mä haluaisin pitää niitä kaulaketjussa... Njääh, mä olen typerys ja nyt tää asia on loppuunkäsitelty. Mä en sano sanallakaan koko asiasta enää ikinä mitään.
...
Niin ja nyt tosiaan mun ajokielto on kärsitty loppuun, kuusi viikkoa meni kuin siivillä ja ihan kiva jaksohan toi loppujen lopuksi oli ;) Oli aika jännä lähteä pitkästä aikaa autoilemaan! Muistin et olin ajatellut siivota sen ajokiellon aikana et on sitten kiva lähteä puhtaalla ja raikkaalla autolla, mut enhän mä muistanut :D No eihän se nyt mitenkään likainen ollut mut vähän pölyinen, hiekkaa lattialla ja vähän ylimääräistä rojua takapenkillä. Olihan se vähän pettymys, mut sit sen kuitenkin korvas se että olin myös unohtanut aika paljon parkkirahaa tuhkakuppiin :D
...
Nyt mulla olis myös paljon kuvia, mutta en kyllä osaa yhtään varmalla sanoa et saanko ladattua niitä.... Mut aikaa mulla on joka päivä nyt vähintään 2,5h enemmän kun ei tarvii enää pyöräillä ja eiköhän toi keittiökin pian valmistu niin ei tarvii enää tiskata käsin ja ruoan laittokin helpottuu. Mullahan on aikaa päivitellä tänne joka päivä :D Jos nyt ketään yleensä ees kiinnostaa :P Ei se nyt oo niin justiinsa ;) Niin joo ja mähän varasin mulle, Kimille ja mun kummitytölle Sofialle hotellihuoneen Helsingistä. Vietetään päivä Linnanmäellä ja sit yövytään siellä hotellissa. Ensin olin huolissani noista mun eväistä et mitä mä siellä oikein sitten syön. Ajattelin et tokihan mä voin koostaa identtisen aamiaisen siellä hotellilla ja ottaa yhden päivän ruoat laukkuun ja sit syödä yhtenä päivänä vähän vapaammin. Laitoinkin Bullille meiliä eilen asiasta. Se ei oo vielä siihen vastannut mutta ei sen väliä koska pystynhän mä noudattamaan sielläkin täydellisesti ohjelmaa, käyn vain ostamassa kylmälaukun ja kylmäkalleja ni saan kahden päivän eväät pysymään kylmässä ;) Niin ja samaan syssyyn voin sit ottaa aamiaisenkin koska kuitenkin siinä hotellin puurossa on sitä suihkutettavaa rypsiöljyä millä kuulemma monissa isoissa keittiössä suihkutellaan kaikki astiat ettei ruoka tarttuisi niihin. Niin ja aika monessa paikassa yleensä on tarjolla 2% raejuustoa eikä rasvatonta. Nyt ei tarvi sitäkään murehtia, problem solved ;)
keskiviikko 24. heinäkuuta 2013
Laskutoimituksia ja muuta mukavaa..
Harmittaa kun en pysty tällä hetkellä julkaisemaan kuvia enkä videoita, olis niin paljon kuvattavaa! Treeneistä ja ruoista! Mutta ehkä sitten kun ajokielto loppuu ja mulla on vähän enemmän aikaa päivässä kuin tällä hetkellä, plus pystyn viemään oman koneeni huollettavaksi ;) Niin ja tarvitsenhan mä myös hovikuvaajan mukaan salille et pystytään tallentamaan joku kokonaisuus. Itseänikin kiinnostaa kovasti nähdä omaa treeniä videolta. Se on yksi parhaista tavoista löytää virheitä ja epäkohtia. Tai siis jos analysoisin jonkun toisen (kuin omaani) treenivideoa niin käyttäisin mieluummin termiä kehityskohteita. Kuitenkin aina jos puhutaa virheistä tai epäkohdista niin silloin asia saa negatiivisen sävyn ja se ei mun mielestä oo koskaan hyvä asia. Päinvastoin. Kuitenkin kaikki asiat voidaan ilmaista kovin monella erilaisella tavalla. Selväähän on, että rehellisyys on aina kaiken A ja O, mutta ihan yhtä tärkeää on esittää totuus positiivisesti ja kannustavasti.
...
Mä laskeskelin tossa vihdoin ja viimein ton mun ruokavalion kalorit ja sen sisältämät makrot. Lepopäivänä syön vähän reilu 2000kcal ja treenipäivänä reilu 2300kcal. Energiajakauma menee luonnollisesti niin et hiilareita eniten, sit protskua ja rasvaa vähiten. Tosin olin yllättynyt hiilareiden ja proteiinin välisestä kohtuullisen pienestä erosta. Tällä hetkellähän siis mulle kertyy raskasta/keskiraskasta liikuntaa (salipäivänä) 3h päivässä ja lepopäivänä 2h. Ruokavaliolla, jolla mä aloitin mun paino tippui sen 2kg ekan kolmen viikon aikana. Sen jälkeen kaloreita lisättiin ja nyt paino on toistaiseksi pysynyt samassa. Toisaalta taas edellisen punnituksen aikaan olin syönyt uusilla kaloreilla vast 4 päivää et se ei sinällään vielä kerro mitään. Jos huomen aamulla muistaisin ottaa painon ja mitat niin sit vois vähän luotettavampaa tietoa saada siitä mihin suuntaan ollaan nyt menossa. Vaikka en mä tiedä onko sillä nyt mitään väliä kuitenkaan, koska ei tässä nyt kannata mitään muutoksia alkaa tekemään kuitenkaan, sillä pyöräilykausi loppuu viikon päästä. Sen jälkeen tää tilanne ruoan suhteen kääntyy varmasti päälaelleen. Nälkäiset illat jää siinä vaiheessa mitä luultavamminkin unholaan ;)
...
Treenit ovat kulkeneet kuin tanssi. Olen (mielestäni) kehittynyt paljon kestävyydessä. Toki mulla on edelleen vaikeuksia valita oikean kokoiset raudat sarjoissa missä toistomäärä on 10-15. Yritän kuitenkin valita aina raudan millä jaksan ensimmäisessä sarjassa tehdä juuri ja juuri 15. En kuitenkaan lopeta koskaan jos jaksan tehdä enemmän. Teen maks 18 ja lisään seuraavaan sarjaan rautaa. Tosin tää ei ole kovin yleistä. Useimmiten tilanne on se, että ekassa sarjassa menee max 12 ja vaikka tää kuulostaa periaatteessa hyvältä koska se osuu haitariin niin käytännössä se tarkoittaa sitä että 30sek levolla ei jaksa kaikissa sarjoissa millään tehdä sitä 10 toistoa. Sit toinen vaihtoehto on et jaksan nippa nappa sen 15 ja silloin kolmen viimeisenkin sarjan toistomäärä yleensä sopii tavoitehaitariin. Ja tietenkin jos jaksan joka sarjassa 15 tai hyvin lähelle niin sit lisään taakkaa seuraavalla treenikerralla. Toimii mun mielestä aika hyvin ;) Olen myös äärimmäisen tarkka tauoista. Mulla on semmonen ajanottokello aina mukana mihin saa laittaa halutun ajan; minuutit ja sekunnit, ja kun kellon starttaa se laskee ajan nollaan ja alkaa piippaamaan. Tästä on kyllä merkittävää hyötyä! Yllättävän helposti tauko venyy yli minuuttiin tai pariinkiin. Etenkin kun viime vuosi meni maksimitreenin parissa, missä tauot voivat olla 5-10min. Yleensä laitan kelloon ajaksi 10-15sek vähemmän kuin mikä on tavoite, sillä sen jälkeen kun kello piippaa menee vielä tovi ennen aloittamista. Etenkin 30sek tauoissa. Ei ehdi kuin löysätä rannesiteet ja kiristämään ne uudelleen. Enkä mä kauheesti niitä sillai enää käytäkään, kuitenkin mun raudat on sen verran pieniä et pystyn kyllä treenaamaan ilmankin. Vähän toi murtuneen käden ranne tarvii tuke kieltämättä, mutta täytyy sanoa että se on kyllä näiden treenien myötä melkoisesti vahvistunut. Ihan kunnosssa se ei vieläkään ole, mutta kyllä se tästä ;)
...
Mä laskeskelin tossa vihdoin ja viimein ton mun ruokavalion kalorit ja sen sisältämät makrot. Lepopäivänä syön vähän reilu 2000kcal ja treenipäivänä reilu 2300kcal. Energiajakauma menee luonnollisesti niin et hiilareita eniten, sit protskua ja rasvaa vähiten. Tosin olin yllättynyt hiilareiden ja proteiinin välisestä kohtuullisen pienestä erosta. Tällä hetkellähän siis mulle kertyy raskasta/keskiraskasta liikuntaa (salipäivänä) 3h päivässä ja lepopäivänä 2h. Ruokavaliolla, jolla mä aloitin mun paino tippui sen 2kg ekan kolmen viikon aikana. Sen jälkeen kaloreita lisättiin ja nyt paino on toistaiseksi pysynyt samassa. Toisaalta taas edellisen punnituksen aikaan olin syönyt uusilla kaloreilla vast 4 päivää et se ei sinällään vielä kerro mitään. Jos huomen aamulla muistaisin ottaa painon ja mitat niin sit vois vähän luotettavampaa tietoa saada siitä mihin suuntaan ollaan nyt menossa. Vaikka en mä tiedä onko sillä nyt mitään väliä kuitenkaan, koska ei tässä nyt kannata mitään muutoksia alkaa tekemään kuitenkaan, sillä pyöräilykausi loppuu viikon päästä. Sen jälkeen tää tilanne ruoan suhteen kääntyy varmasti päälaelleen. Nälkäiset illat jää siinä vaiheessa mitä luultavamminkin unholaan ;)
...
Treenit ovat kulkeneet kuin tanssi. Olen (mielestäni) kehittynyt paljon kestävyydessä. Toki mulla on edelleen vaikeuksia valita oikean kokoiset raudat sarjoissa missä toistomäärä on 10-15. Yritän kuitenkin valita aina raudan millä jaksan ensimmäisessä sarjassa tehdä juuri ja juuri 15. En kuitenkaan lopeta koskaan jos jaksan tehdä enemmän. Teen maks 18 ja lisään seuraavaan sarjaan rautaa. Tosin tää ei ole kovin yleistä. Useimmiten tilanne on se, että ekassa sarjassa menee max 12 ja vaikka tää kuulostaa periaatteessa hyvältä koska se osuu haitariin niin käytännössä se tarkoittaa sitä että 30sek levolla ei jaksa kaikissa sarjoissa millään tehdä sitä 10 toistoa. Sit toinen vaihtoehto on et jaksan nippa nappa sen 15 ja silloin kolmen viimeisenkin sarjan toistomäärä yleensä sopii tavoitehaitariin. Ja tietenkin jos jaksan joka sarjassa 15 tai hyvin lähelle niin sit lisään taakkaa seuraavalla treenikerralla. Toimii mun mielestä aika hyvin ;) Olen myös äärimmäisen tarkka tauoista. Mulla on semmonen ajanottokello aina mukana mihin saa laittaa halutun ajan; minuutit ja sekunnit, ja kun kellon starttaa se laskee ajan nollaan ja alkaa piippaamaan. Tästä on kyllä merkittävää hyötyä! Yllättävän helposti tauko venyy yli minuuttiin tai pariinkiin. Etenkin kun viime vuosi meni maksimitreenin parissa, missä tauot voivat olla 5-10min. Yleensä laitan kelloon ajaksi 10-15sek vähemmän kuin mikä on tavoite, sillä sen jälkeen kun kello piippaa menee vielä tovi ennen aloittamista. Etenkin 30sek tauoissa. Ei ehdi kuin löysätä rannesiteet ja kiristämään ne uudelleen. Enkä mä kauheesti niitä sillai enää käytäkään, kuitenkin mun raudat on sen verran pieniä et pystyn kyllä treenaamaan ilmankin. Vähän toi murtuneen käden ranne tarvii tuke kieltämättä, mutta täytyy sanoa että se on kyllä näiden treenien myötä melkoisesti vahvistunut. Ihan kunnosssa se ei vieläkään ole, mutta kyllä se tästä ;)
lauantai 22. kesäkuuta 2013
Viisi päivää takana :)
No niin, nyt on viisi päivää takana uusia ohjelmia :) Hienosti on mennyt, olen noudattanut kaikkea 100% Olen äärettömän iloinen, että ohjelmien aloitus tuli keskelle mun lomaa niin saan rauhassa opetella lähinnä just syömisten ajoittamista ja saan sitä kautta sit rytmittettyä nää mun päivät. Ja vaikka olisin valmis töihin jo nyt, niin ihan hyvä että on vielä yksi viikko lomaa. Koska sit kun työt alkaa niin ei ole yhtään varaa soveltaa vaan aikataulujen on pakko toimia. Etenkin nyt kun olen pelkän skootterin varassa. Tietenkin tilanne sitten taas muuttuu ja jonkin verran helpottuu kun saan korttini takaisin. Mutta sen verran kuitenkin tää uus ohjelma muuttaa mun ja Kimin kuvioita että joudun kyllä jatkossa käymään salilla heti töiden jälkeen. Se on itse asiassa ainut vaihtoehto!
...
Tavoitehan mulla oli koko loman ajan nousta lähes samaan aikaan kuin työviikoillakin, mutta sen suhteen ei nyt mitään suunnatonta menestystä ole tullut kyllä. Tulee iltaisin tuijoteltua telkkaria liian myöhälle ni ei sit jaksa sen takia nousta. Tää on kans yks iso haaste, sillä mä olen iltavirkku ja mun oma luonnollinen unirytmi ois 01-09... Mut, kyllä jos koko ajan kontrolloi niin kyllähän sen aamurytmin saa sit pidettyä jos tarpeeksi vain haluaa. Ei tää nyt kuitenkaan ihan penkin alle ole mennyt sillä olen nousut silti jo 6.30-07.45 välisenä aikana joka aamu. Periaatteessa kuitenkin mun pitäis saada se puuro kiskottua tos seiskan aikaan et ei mee koko päivä ihan sekaisin.
...
Ruokien kanssa ei toistaiseksi ole oikeastaan muita ongelmia ollut kui et se aamiainen.. Mulla kun ei koskaan ole ollut mikään valtava ruokahalu aamuisin, jos ollenkaan, niin nyt sit pitää jaksaa syödä 60g kaurahiutaleita, 200g raejuustoa ja piltti siihen päälle.. Huoh, kyllä tää työstä käy, voin kertoa :D No mut kyllä siihenkin varmaan tottuu, kuitenkin mä olen noudattanut tätä nyt vasta viis päivää! Ja toisaalta mitä sen on väliä vaikka onkin työlästä, kaikki syödään mitä ohjelmaan on laitettu ;)
...
Eka treeniohjelma sujui kuin tanssi, pidin! Tosin olen vähän epävarma siitä et osaanko tehdä tarpeeksi "kuluttavasti". Tai Teroa lainatakseni "vaikeimman kautta". Pidin toki kaikista ohjelmista, mutta näin ekan kokeilun jälkeen rakastuin erityisesti reisipäivään :) Mikä menikin ekalla kerralla näin:
*Syvä smith-kyykky 10x55kg, 8x55, 7x55
*Suorinjaloin mave 2x10x70, 8x75
*Hack-kyykky päkiöillä 12x10,12x15, 11x20, 10x30
*Prässi leveä 2x10x90, 2x9x90
*Reisikoukistus 12x45, 13x45, 12x50, 12x50
*Askelkävely käsipainot yht 16kg x26, 26, 24, 16
Mahtava fiilis kun lepopäivinä ei malta odottaa et pääsis taas jo treenaamaan :) Tästä on hyvä jatkaa kakkosviikolle, toivottavasti saan enemmän irti treeneistä nyt kun olen ne kerran köynyt kokonaisuudessaan läpi ja sit "osaan" jo vähän paremmin. Ja vaikka mä olenkin salilla jo tovin aikaa käynyt niin aina tulee jotain uutta, jotain mitä mä en tiedä tai osaa. Enkä voi kieltää nauttivani tästä tilanteesta kun opettelen uusia asioita! Kehittyminen on mun yks elämäni suurista rakkauksista :)
...
Tavoitehan mulla oli koko loman ajan nousta lähes samaan aikaan kuin työviikoillakin, mutta sen suhteen ei nyt mitään suunnatonta menestystä ole tullut kyllä. Tulee iltaisin tuijoteltua telkkaria liian myöhälle ni ei sit jaksa sen takia nousta. Tää on kans yks iso haaste, sillä mä olen iltavirkku ja mun oma luonnollinen unirytmi ois 01-09... Mut, kyllä jos koko ajan kontrolloi niin kyllähän sen aamurytmin saa sit pidettyä jos tarpeeksi vain haluaa. Ei tää nyt kuitenkaan ihan penkin alle ole mennyt sillä olen nousut silti jo 6.30-07.45 välisenä aikana joka aamu. Periaatteessa kuitenkin mun pitäis saada se puuro kiskottua tos seiskan aikaan et ei mee koko päivä ihan sekaisin.
...
Ruokien kanssa ei toistaiseksi ole oikeastaan muita ongelmia ollut kui et se aamiainen.. Mulla kun ei koskaan ole ollut mikään valtava ruokahalu aamuisin, jos ollenkaan, niin nyt sit pitää jaksaa syödä 60g kaurahiutaleita, 200g raejuustoa ja piltti siihen päälle.. Huoh, kyllä tää työstä käy, voin kertoa :D No mut kyllä siihenkin varmaan tottuu, kuitenkin mä olen noudattanut tätä nyt vasta viis päivää! Ja toisaalta mitä sen on väliä vaikka onkin työlästä, kaikki syödään mitä ohjelmaan on laitettu ;)
...
Eka treeniohjelma sujui kuin tanssi, pidin! Tosin olen vähän epävarma siitä et osaanko tehdä tarpeeksi "kuluttavasti". Tai Teroa lainatakseni "vaikeimman kautta". Pidin toki kaikista ohjelmista, mutta näin ekan kokeilun jälkeen rakastuin erityisesti reisipäivään :) Mikä menikin ekalla kerralla näin:
*Syvä smith-kyykky 10x55kg, 8x55, 7x55
*Suorinjaloin mave 2x10x70, 8x75
*Hack-kyykky päkiöillä 12x10,12x15, 11x20, 10x30
*Prässi leveä 2x10x90, 2x9x90
*Reisikoukistus 12x45, 13x45, 12x50, 12x50
*Askelkävely käsipainot yht 16kg x26, 26, 24, 16
Mahtava fiilis kun lepopäivinä ei malta odottaa et pääsis taas jo treenaamaan :) Tästä on hyvä jatkaa kakkosviikolle, toivottavasti saan enemmän irti treeneistä nyt kun olen ne kerran köynyt kokonaisuudessaan läpi ja sit "osaan" jo vähän paremmin. Ja vaikka mä olenkin salilla jo tovin aikaa käynyt niin aina tulee jotain uutta, jotain mitä mä en tiedä tai osaa. Enkä voi kieltää nauttivani tästä tilanteesta kun opettelen uusia asioita! Kehittyminen on mun yks elämäni suurista rakkauksista :)
sunnuntai 9. kesäkuuta 2013
Asennetta ***tana!!
*Etukyykky 3x8x50
*Jalkaprässi 4x12x140
*Jalan ojennus 16x45kg, 3x12x55kg
-Tää kuormitti polvea sen verran paljon et tein pienemmillä painoilla kuin yleensä
*Pohjeprässi 4x8-12x110kg
*Pohjelaite istuen 3x16x15kg
-Yllätykseksi jalkapäivän vaikein liike. Painoi se laite just jotenkin sopivasti niihin lihaksiin, minkä vuoksi toi polvi on kipee. Lisäksi sarjojen jälkeen polvi meni jotenkin ihmeelliseksi. Ihan kuin ois polvitaipeesta krampannut, oli vaikea kävellä ja suoristaa jalkaa :O Mut kyllä se siitä sit kun vain alkoi liikuttamaan "väkisin"..
* Vatsojen kiertolaite 4x16x30kg/puoli
* Sivutaivutus käsipainolla 3x16x12,5kg/puoli
*Vatsarutistus ylätaljassa 16x25kg, 3x16x20kg, 2x20x10kg
*Rintapuristus 4x12x30kg
*Laite 4x8x30kg
*Niskantakaa punnerrus 3x12x25kg
*Vipunosto sivuille kulmassa 4x12x6kg
*Taljaveto köydellä 4x12x40kg
*Ranskalainen punnerrus 4x8x25kg
*Ojentajapunnerrus taljassa tangolla 4x12x45kg
*Yhden käden ojentajapunnerrus 3x16x10kg
*Vatsarutistu ylätaljassa 4x16x20kg
perjantai 7. kesäkuuta 2013
Ala- ja ylämäkeä..
keskiviikko 22. toukokuuta 2013
Viikko seurantaa!
No niin eli mä olen tässä nyt viikon verran kirjannut ylös näitä mun juttuja ja sit vain kaavake etenpäin ja toivon saavani selvät kuviot mahdollisimman nopeasti että pääsen toteuttamaan ohjelmaa. Olen innoissani! Viime vuosi meni tosiaan siinä voimanostossa ja nyt olis sit tarkotus tosiaan vetää ensi vuosi kehonrakennustyyppisissä hommissa. Katotaan sit taas sen jälkeen miten mä treenaan. Joka tapauksessa molemmat mua kiinnostaa, kuin myös kamppailu. Eikä mikään mun mielestä sulje pois toista. Tietenkin kehitys voi sit olla vähän eri kuin sellasella joka satsaa vain yhteen asiaan. Mut enivei siis, nyt kun mä vuoden treenasin voimanostoa niin vaikka se kilpailumuoto on mun mielestä yks mielekkäimmistä mihin mä olen osallistunut, niin se varsinainen harjoittelu ei kuitenkaan ollut ehkä se mun juttu. Mä pidän enemmän kehonrakennustyyppisestä treenaamisesta ja siitä että siinä on se tarkka ruokavalio mukana. Enkä mä nyt tarkoita mitenkään dissata, todellakaan, voimanostoa! Se on vaikea ja kova laji. Annan kyllä rispektit kaikille jotka sitä täysillä treenaa! Voimanosto varusteilla treenaaminen on helvetin kovaa ja brutaalia puhaa. Ei se laji ihan kyllä hienohelmoille sovi! Mulla siinä varmaan hankilimmiksi asioiksi muodostui (mitkä sit söi sitä harjoittelun mielekkyyttäkin) treeniajan pituus ja riippuvuus treenikaverista. Mä en muutenkaan halua olla mistään riippuvainen... Ja sit kun on muutenkin pitkät treeniajat ni sit vielä yksin ollessa meni liian kauan. Tai vaihtoehtoisesti jouduit jättämään jotain tekemättä. Ja mun maailmas etenkin oikaiseminen aiheuttaa suunnatonta ahdistusta. Kun tehdään, tehdään kunnolla! Eniten mua tällä hetkellä harmittaa tän voimanoston osalta se, että mulla oli ihan huippu hyvä valkku ja koen et nyt sen panos meni ihan hukkaan. Ja silläkin kun välillä oli tosi vaikeeta ja siitä huolimatta se jaksoi tehdä mulle ohjelmat ja lähettää ne postissa. Harmittaa suunnattomasti!
...
Lähettelin tosiaan ne mun seurannat sunnuntaina sinne fitfarmille ja sieltä tulikin sitten aika nopeasti vastaus ja sovittiin sit se lähtötasotarkistus ja se on 13.06 :) Odotan kyllä mielenkiinnolla tätä koko projektia ja kuten monesti jo todettu etenkin sitä ruokavaliota mä odotan kuin kuuta nousevaa. Tahtoisin aloittaa jo heti nyt! Eli vanhoilla treeneillä mennään nyt sit siihen asti ja sit katotaan et miten paljon tulee totuttuihin juttuihin muutoksia. Hyvä että tulee! Mun mielestähän ruoka ei ole mikään nautinto vaan se on elimistön poltto-ainetta. Ja MÄ haluan saada treenaamisesta maksimaalisen hyödyn mikä on mahdollista vain jos poltto-aine on optimaalista.
...
Olenhan mä itsekin onnistunut laatimaan itselleni ihan hyviä dieettejä mutta on se kuitenkin vähän sellaista haparointia, ainakin kun vertaa siihen että nyt se laaditaan vuosikymmenten kokemuksella. Mitään tähtitedettähän se ei ole, mutta kun tekijänä on joku joka varmasti asiat tietää niin uskaltaa luottaa siihen että nyt tiedetään mitä tehdään. Enkä mä nyt sano että olisin omista jutuista jotenkin erityisen epävarma. Mutta tällä hetkellä, tässä elämäntilanteessa haluan että asiat ajattelee joku muu. Etenkin juuri siinä kun tulee niitä muutoksia. Mulla on muutenkin tällä hetkellä iso työ selviytyä tästä arjesta, niin hyvä kun ei tarvitse itse laskeskella kaloreita. Yritän välttää ahdistumista, mutta tunteet ovat vaikea asia koska niiden hallitseminen on vaikeaa, jopa mahdotonta. Tiedän mitä löysin, tiedän mitä menetin, mutta en tiedä miksi. Sinkkuna jatketaan ja vahvasti epäilen, että menee tooooooodella pitkään, että pääsen tästä yli. Elämä on sopeutumista ja kun menee huonosti on syytä satsata asioihin mistä nauttii.
...
Nyt me ollaankin sit tehty (vielä kun on mahdollisuus) asioita Kimin kanssa vähän hetken mielijohteesta. Vähän erilaisia, normiruutinista poikkeavia juttuja. Ollaan mm. käyty pelaamassa biljardia ja tennistä. Lisäksi me käytiin maanantai raveissa tossa Seinäjoen raviradalla :D Eihän meistä kumpikaan oo mikään sillai hevosihminen. Mut molemmat on vähän uteliaita kaikelle. Etenkin sellaset asiat mistä ei kauheesti tiedä mitään niin kiinnostaa. Plus on kiva tehdä paljon erilaisia asioita. Ja voidaanhan me jatkossakin tehdä monenlaisia juttuja, ne vain tarvii suunnitella etukäteen niin että sopivat mun ruokailu- ja treeniaikatauluihin. Hyvin suunniteltu on tässä kohtaa ensiarvoisessa asemassa! Eväät aina matkassa :D
...
Ai niin ja sit mä tänään päivällä treenien jälkeen meditoin, rakastan! En vain pystynyt olemaan siinä pitkään kun tuli niin helvetin huono olo. Vaikka istuin suorassa niin musta tuntu et teen semmosta edestakaista sahaavaa liikettä. Mulla on rintaranka niin jumissa, että mun on vaikea hengittää. Tossa yhtenäkin päivänä kun oltiin lenkillä niin musta tuntu siellä puolivälissä et **tu niin mä vielä tukehdun! Vaikka mä kuinka hengitin syvään niin tuntu et mä en vain saa sitä happea tarpeeks. Sit mulle tulikin pian mieleen et, ei saatana, täytyy jotain keksiä ennen kuin alan hyperventiloimaan. Me jatkettiin kävelyä ja mä siirsin kaikki mun ajatukset pakaroihin :O Hassua, mut siis ajattelin että unohdan nyt koko hengittämisasian ja pyrin saamaan vain kävelystä mahdollisimman tehokkaan pakaratreenin. Pyrin joka askelman loppuvaiheessa jännittämään pakaraa mahdollisimman voimakkaasti. Ei ehditty mennä kuin muutama kymmenen metriä niin mä huomasin et kuinka paljon kevyempi mun oli kävellä eikä ollut mitään ongelmia hengityksen kanssa. Eikä tää nyt enää ihan mitään pelkkää lihasjumiakaan kyllä oo. Viime vuonna mulla oli aika pitkä se stressijakso kun joudin asumaan vuokralla ja pitää tätä asuntoa tyhjillään, kauheen kallista. Ja sit oli niitä ongelmia, mitä tuli kotona ja koulussa niiden iltavuorojen takia. No sit loppuvuodesta ja tän vuoden alusta alkoi stressi hellittää ja aloin saamaan taas lähes normaalisti nukuttua. Nyt sit stressin korvaa ahdistus niin ei ole ihme että ongelmia on. Toki tilanne ois paljon pahempi jos vielä dokailisin, edes satunnaisesti. Tai no, enhän mä osaa juoda vain satunnaisesti. Kyllähän se oli vähintään joka viikonloppuinen huvitus.
...
Mä en tiedä miksi, mutta mä olen huomannut että mun on paljon helpompi olla jos mulla on selkeät päivärutiinit ja vankkumaton elämänrytmi. Toki mä olen sitä mieltä, että kuka tahansa ihminen on onnellisempi jos elämä on stabiilia. Mutta toisinaan tuntuu että mä en oikeastaan voi elää ilman rutiineita. Mä menen jotenkin sekaisin, enkä muista sitäkään vähää mitä yleensä. Jotenkin siihen liittyy myös se, että mun ajanhallintataito on surkea. En ymmärrä ajan kulkua, sen hahmottaminen on minulle vaikeaa, joissain tapauksissa mahdotonta (silloin jos puhutaan päivämääristä). Ja toisaalta se on taas ristiriidassa siihen, että mullahan on ihan lyömätön numeromuisti. Muistan paljon puhelinnumeroita ulkoa, myös sellaisia mitä en kauheasti edes tarvitse... No jaa, en tiedä, ehkä mulla on jonkin asteinen keskittymishäiriö :O Ja ihan sama sinänsä kun tiedän miten pysyn parhaiten kartalla :D Ja toisaalta siitä, että ei käsitä ajantajua, on monessa suhteessa myös paljon hyötyäkin ;)
...
Lähettelin tosiaan ne mun seurannat sunnuntaina sinne fitfarmille ja sieltä tulikin sitten aika nopeasti vastaus ja sovittiin sit se lähtötasotarkistus ja se on 13.06 :) Odotan kyllä mielenkiinnolla tätä koko projektia ja kuten monesti jo todettu etenkin sitä ruokavaliota mä odotan kuin kuuta nousevaa. Tahtoisin aloittaa jo heti nyt! Eli vanhoilla treeneillä mennään nyt sit siihen asti ja sit katotaan et miten paljon tulee totuttuihin juttuihin muutoksia. Hyvä että tulee! Mun mielestähän ruoka ei ole mikään nautinto vaan se on elimistön poltto-ainetta. Ja MÄ haluan saada treenaamisesta maksimaalisen hyödyn mikä on mahdollista vain jos poltto-aine on optimaalista.
...
Olenhan mä itsekin onnistunut laatimaan itselleni ihan hyviä dieettejä mutta on se kuitenkin vähän sellaista haparointia, ainakin kun vertaa siihen että nyt se laaditaan vuosikymmenten kokemuksella. Mitään tähtitedettähän se ei ole, mutta kun tekijänä on joku joka varmasti asiat tietää niin uskaltaa luottaa siihen että nyt tiedetään mitä tehdään. Enkä mä nyt sano että olisin omista jutuista jotenkin erityisen epävarma. Mutta tällä hetkellä, tässä elämäntilanteessa haluan että asiat ajattelee joku muu. Etenkin juuri siinä kun tulee niitä muutoksia. Mulla on muutenkin tällä hetkellä iso työ selviytyä tästä arjesta, niin hyvä kun ei tarvitse itse laskeskella kaloreita. Yritän välttää ahdistumista, mutta tunteet ovat vaikea asia koska niiden hallitseminen on vaikeaa, jopa mahdotonta. Tiedän mitä löysin, tiedän mitä menetin, mutta en tiedä miksi. Sinkkuna jatketaan ja vahvasti epäilen, että menee tooooooodella pitkään, että pääsen tästä yli. Elämä on sopeutumista ja kun menee huonosti on syytä satsata asioihin mistä nauttii.
...
Nyt me ollaankin sit tehty (vielä kun on mahdollisuus) asioita Kimin kanssa vähän hetken mielijohteesta. Vähän erilaisia, normiruutinista poikkeavia juttuja. Ollaan mm. käyty pelaamassa biljardia ja tennistä. Lisäksi me käytiin maanantai raveissa tossa Seinäjoen raviradalla :D Eihän meistä kumpikaan oo mikään sillai hevosihminen. Mut molemmat on vähän uteliaita kaikelle. Etenkin sellaset asiat mistä ei kauheesti tiedä mitään niin kiinnostaa. Plus on kiva tehdä paljon erilaisia asioita. Ja voidaanhan me jatkossakin tehdä monenlaisia juttuja, ne vain tarvii suunnitella etukäteen niin että sopivat mun ruokailu- ja treeniaikatauluihin. Hyvin suunniteltu on tässä kohtaa ensiarvoisessa asemassa! Eväät aina matkassa :D
...
Ai niin ja sit mä tänään päivällä treenien jälkeen meditoin, rakastan! En vain pystynyt olemaan siinä pitkään kun tuli niin helvetin huono olo. Vaikka istuin suorassa niin musta tuntu et teen semmosta edestakaista sahaavaa liikettä. Mulla on rintaranka niin jumissa, että mun on vaikea hengittää. Tossa yhtenäkin päivänä kun oltiin lenkillä niin musta tuntu siellä puolivälissä et **tu niin mä vielä tukehdun! Vaikka mä kuinka hengitin syvään niin tuntu et mä en vain saa sitä happea tarpeeks. Sit mulle tulikin pian mieleen et, ei saatana, täytyy jotain keksiä ennen kuin alan hyperventiloimaan. Me jatkettiin kävelyä ja mä siirsin kaikki mun ajatukset pakaroihin :O Hassua, mut siis ajattelin että unohdan nyt koko hengittämisasian ja pyrin saamaan vain kävelystä mahdollisimman tehokkaan pakaratreenin. Pyrin joka askelman loppuvaiheessa jännittämään pakaraa mahdollisimman voimakkaasti. Ei ehditty mennä kuin muutama kymmenen metriä niin mä huomasin et kuinka paljon kevyempi mun oli kävellä eikä ollut mitään ongelmia hengityksen kanssa. Eikä tää nyt enää ihan mitään pelkkää lihasjumiakaan kyllä oo. Viime vuonna mulla oli aika pitkä se stressijakso kun joudin asumaan vuokralla ja pitää tätä asuntoa tyhjillään, kauheen kallista. Ja sit oli niitä ongelmia, mitä tuli kotona ja koulussa niiden iltavuorojen takia. No sit loppuvuodesta ja tän vuoden alusta alkoi stressi hellittää ja aloin saamaan taas lähes normaalisti nukuttua. Nyt sit stressin korvaa ahdistus niin ei ole ihme että ongelmia on. Toki tilanne ois paljon pahempi jos vielä dokailisin, edes satunnaisesti. Tai no, enhän mä osaa juoda vain satunnaisesti. Kyllähän se oli vähintään joka viikonloppuinen huvitus.
...
Mä en tiedä miksi, mutta mä olen huomannut että mun on paljon helpompi olla jos mulla on selkeät päivärutiinit ja vankkumaton elämänrytmi. Toki mä olen sitä mieltä, että kuka tahansa ihminen on onnellisempi jos elämä on stabiilia. Mutta toisinaan tuntuu että mä en oikeastaan voi elää ilman rutiineita. Mä menen jotenkin sekaisin, enkä muista sitäkään vähää mitä yleensä. Jotenkin siihen liittyy myös se, että mun ajanhallintataito on surkea. En ymmärrä ajan kulkua, sen hahmottaminen on minulle vaikeaa, joissain tapauksissa mahdotonta (silloin jos puhutaan päivämääristä). Ja toisaalta se on taas ristiriidassa siihen, että mullahan on ihan lyömätön numeromuisti. Muistan paljon puhelinnumeroita ulkoa, myös sellaisia mitä en kauheasti edes tarvitse... No jaa, en tiedä, ehkä mulla on jonkin asteinen keskittymishäiriö :O Ja ihan sama sinänsä kun tiedän miten pysyn parhaiten kartalla :D Ja toisaalta siitä, että ei käsitä ajantajua, on monessa suhteessa myös paljon hyötyäkin ;)
torstai 4. huhtikuuta 2013
Kuvamatskuu!
http://www.youtube.com/watch?v=b0mDDu1a_Ss&feature=youtu.be
http://www.youtube.com/watch?v=UtLsic2wmqk&feature=youtu.be
http://www.youtube.com/watch?v=q1vQAPZue0k&feature=youtu.be
No niin sain vihdoinkin ladattua noita videoita tänne! Ei onneksi vituta yhtään kun lataamises meni koko yö... Onneksi tällä kertaa nettiyhteys ei ollut katkennut. Joskus on käynyt niinkin. Ei onneksi yhtään laske tätä kirjottelun motivaatiota toi kun vehkeet ei toimi. Toisaalta taas, mitä mä täs oikein narisen! Rahalla saa ja hevosella pääsee!! Et uutta konetta kehiin vain :P No jos nyt totta puhuttaan niin mähän olen tosi nihkee ostamaan mitään uutta. En siks että oisin jotenkin pihi vaan sen takia et melko usein mun suorittamat hankinnat on tavalla tai toisella viallisia. Ja parhaita tapauksia on ne missä laitteesta ei löydy mitään varsinaista rakenteellista vikaa vaan jostain kumman syystä se vain toimii poikkeuksellisen huonosti. Silloin sitä ei tietenkään voi vaihtaa eikä korjauttaakaan, mulla menee rahat ja mä olen joka tapauksessa ilman sitä laitetta. Nyt sit joku neropatti siä ajattelee et mä en osaa käyttää, enkä lähde täs mitään tietty vakuuttelemaankaan. Mutta ihmiset jotka on näitä mun puuhasteluja seuranneet vierestä niin tietää miten nää hommat menee.
..
No mut asiaan.. Noi videot.. Niin tosiaan mähän teen selkäpäivänä toisinaan tota telineestä irrotus harjoitusta, mikä tuntuu toisaalta vähän turhalta/typerältä treeniltä. Ainakin siis kyykyn kannalta.. Mut siis se on osoittautunu tosi hyväksi selkä ja keskivartaloliikkeeksi :) Enkä mä tota tee joka viikko, vähän et miltä tuntuu niin sen mukaan. Stressi alkaa olemaan jos ei ihan kokonaan poissa niin ainakin kohtuullisen hallitsevissa olevalla tasolla. Olen innostunut jälleen panostamaan kotimme eteen ja päättänyt vihdoinkin saada tämän valmiiksi. En malta odottaa että pääsen oikeasti vihdoinkin sisustamaan ;) Ai niin ja olen menossa pitkästä aikaa HanMooDo leirille, loistavaa :)) Ois ollut tässä aika paljonkin ajatuksia treeneistä ja muustakin kirjoitettavaksi. Meillä alkaa nyt laatu-aika Kimin ja tällä kertaa Mr Beanin kanssa. Hyasinth Bucket treffataan sitten taas joku toinen ilta ;)
http://www.youtube.com/watch?v=UtLsic2wmqk&feature=youtu.be
http://www.youtube.com/watch?v=q1vQAPZue0k&feature=youtu.be
No niin sain vihdoinkin ladattua noita videoita tänne! Ei onneksi vituta yhtään kun lataamises meni koko yö... Onneksi tällä kertaa nettiyhteys ei ollut katkennut. Joskus on käynyt niinkin. Ei onneksi yhtään laske tätä kirjottelun motivaatiota toi kun vehkeet ei toimi. Toisaalta taas, mitä mä täs oikein narisen! Rahalla saa ja hevosella pääsee!! Et uutta konetta kehiin vain :P No jos nyt totta puhuttaan niin mähän olen tosi nihkee ostamaan mitään uutta. En siks että oisin jotenkin pihi vaan sen takia et melko usein mun suorittamat hankinnat on tavalla tai toisella viallisia. Ja parhaita tapauksia on ne missä laitteesta ei löydy mitään varsinaista rakenteellista vikaa vaan jostain kumman syystä se vain toimii poikkeuksellisen huonosti. Silloin sitä ei tietenkään voi vaihtaa eikä korjauttaakaan, mulla menee rahat ja mä olen joka tapauksessa ilman sitä laitetta. Nyt sit joku neropatti siä ajattelee et mä en osaa käyttää, enkä lähde täs mitään tietty vakuuttelemaankaan. Mutta ihmiset jotka on näitä mun puuhasteluja seuranneet vierestä niin tietää miten nää hommat menee.
..
No mut asiaan.. Noi videot.. Niin tosiaan mähän teen selkäpäivänä toisinaan tota telineestä irrotus harjoitusta, mikä tuntuu toisaalta vähän turhalta/typerältä treeniltä. Ainakin siis kyykyn kannalta.. Mut siis se on osoittautunu tosi hyväksi selkä ja keskivartaloliikkeeksi :) Enkä mä tota tee joka viikko, vähän et miltä tuntuu niin sen mukaan. Stressi alkaa olemaan jos ei ihan kokonaan poissa niin ainakin kohtuullisen hallitsevissa olevalla tasolla. Olen innostunut jälleen panostamaan kotimme eteen ja päättänyt vihdoinkin saada tämän valmiiksi. En malta odottaa että pääsen oikeasti vihdoinkin sisustamaan ;) Ai niin ja olen menossa pitkästä aikaa HanMooDo leirille, loistavaa :)) Ois ollut tässä aika paljonkin ajatuksia treeneistä ja muustakin kirjoitettavaksi. Meillä alkaa nyt laatu-aika Kimin ja tällä kertaa Mr Beanin kanssa. Hyasinth Bucket treffataan sitten taas joku toinen ilta ;)
keskiviikko 12. tammikuuta 2011
Iltavuoroviikko..
Kuten arvelinkin eihän tää iltavuoroviikko mennyt yhtään niin kuinka olin suunnitellut. Se on niin vaikea saada asioita toimimaan kun joka päivä työaika muuttuu. Maanantaina mulla oli salilta vapaa ja silloin oikeastaan mulla ois ollu parhaiten aamupäivästä aikaa koska menin töihin vasta klo 14. Siinä mielessä olin kyllä tyytyväinen, että ehdin sit Kimin kanssa viettää vielä vähän aikaa (korttipelin parissa) ennen töihin lähtöä. Maanantaisin kun sillä loppuu koulu sen verran aikaisin et ehditään näkemään...
Tiistaina sit mä meninkin töihin jo klo 11 joten melko aikaisin joudun vääntäytymään salille. Ja voin sanoa, että melko löysät fiilikset oli. Meinasin aamulla käydä lenkillä koska siinä lihakset herää ja sen jälkeen saa oikeastaan aika loistavatkin treenit salilla kun ne on kuitenkin yön jäljiltä melko levänneet. Mut enhän mä jaksanut nousta niin aikaisin et oisin ehtinyt, kuitenkin mulla meni illalla töissä klo22 ja sit piti vielä syödä ym. Klo oli siis yli puolen yön ennen kuin pääsin sänkyyn..
Keskiviikkona (siis tänään) menin jo kymmeneksi töihin joten vääntäydyin salille vielä aikaisemmin. Tänään kyllä irtos kuitenkin paremmin kuin edellisenä aamuna, tosin mulla tuli lopuksi vähän kiire joten pohkeet jäi tekemättä.
Aamulla kun mä kattelin salilla itseäni peilistä niin huomasin jälleen kerran miten tärkeää tuo kuvien ottaminen on. Kun katsoo pelkästään peiliin ei näe minkäänlaista kehitystä, sitä on omasta mielestä samanlainen narukäsi kuin muuta vuosi takaperinkin. Peilin tärkeämpi tehtävä on siinä kun tekee tekniikkaa, että näkee kuinka se menee. Huomaa oikein miten helposti sellaisissa laitteissa tehdään "toispuoloisesti" mitä ei näe peilistä. Syyllistyn varmasti itsekin samaan... Kuvia taas kun ottaa niin niistä näkee selvästi lihaksiston toispuoleisuuden, kehityksen kuin myös kehittymättömyyden. Niin ja tietysti myös löysät :/ Toisaalta, ei se ole ihme että fitness/kehonrakennus urheilua pidetään jotenkin turhamaisena ja itsekkäänä lajina. Siihen kuitenkin niin vahvasti liittyy asioiden/kehityksen analysointi nimenomaan visuaalisesti. No tietenkin on sit nää rasvaprosenttien mittaukset sun muut, mutta joka tapauksessa...
Mun mielestä se on kauheen valitettavaa, surullista jopa kun tommosta äärettömän vaikeaa ja haastellista elämäntapalajia niin monet pitää jotenkin naurettavana. Tiedän monia naisia, jotka satunnaisesti käyvät salilla kuntoilumielessä ja kauheasti pelkäävät lihaskasvua. Ikään kuin ne haukkarit kasvais ihan huomaamatta muutaman käynnin jälkeen tai jos laittaa "liikaa" painoja. Ei ne lihakset silti ihan tosta vain noin kasva. Siinä täytyy ottaa monia asioita huomioon ja niiden täytyy onnistua myös hyvin, että lopputulos olisi haluttu. Tommoset oikeat kehonrakentaja naiset niin saa multa kyllä ihan täydet rispektit, ei oo helppoo kerätä massaa ja sit dietata ne rasvat siitä päältä pois. Vaatii pitkäjänteistä työtä ja paljon sitkoa!!
Tosta tulikin mieleeni vuoden urheilijan Minna Kaupin antama kritiikki toimittajille... No joo, siis ihan aiheestahan se toki tuli en mä sitä sano. Mutta kyllähän jos tätä koko maailmanmenoa, niin urheilun kuin minkä muun tahansa asian puitteissa tarkastellaan niin rahahan se on joka täällä määrää. Valitettava tosiasia on, että jotkut urheilulajit ei vain kiinnosta ihmisiä niin paljon kuin toiset. Näin ollen se arvostuskin määräytyy sit sen perusteella. Ihan samalla tavalla monet kamppailulajit tai juuri kehonrakennus jää pesäpallon tai jääkiekon jalkoihin. Ihmisiä ei kiinnosta joku "nobody" joka ei ole koko kansan tuttu ja suosikki. En nyt siis väitä että Minna olisi sellainen, ei ainakaan tämän vuoden jälkeen. Mut siis noin niin kuin yleisellä tasolla niin joku (vaikkapa) lätkän pelaaja tai moottoriurheilija vaikka Kimi Räikkönen tai Heikki Kovalainen ovat paljon tunnetuimpia kuin joku aivan hyvää meriittiä maailmalla hankkinut voimailija/kehonrakentaja tai kamppailija. Ja jos tittelin saajiksi on monta vaihtoehtoa niin totta kai helposti valinta menee koko kansan jo tuntemalle suosikkihenkilölle. En väitä et tää ois oikein tai ainakaan oikeudenmukaista....
Mun mielestä mitään urheilulajeja ei voi laittaa paremmuusjärjestykseen, koska kaikissa on ne omat haasteet ja jos puhutaan maailmanmestaruustasosta niin saavuttaakseen minkä tahansa tittelin tuolta tasolta vaatii omistautumista ja paljon työtä. Paikalliset pelit/lajit ovat sit taas aina asia erikseen.
Aika hintsusti tossa näkyy pohjetta mutta näkyypä kuitenkin vähän... Olen kuitenkin iloinen, että olen saanut niihin aika paljon kehitystä aikaiseksi. Ei oo enää ihan pelkät kanankoivet :D Reisiin on tullut tosiaan se pari senttiä lisää ja se jokseenkin aiheuttaa kauhun sekaisia tunteita, vaikka olen kyllä huomannut selvää kehitystä niidenkin lihaksistossa. Vatsaan olen edelleen tyytymätön kuin myös ahteriin. Mutta näillä nyt taas mennään eteenpäin ja yritän pitää koko ajan mielessä sen, että pitää uskaltaa syödä. Ei tuu muuteen voimaakaan.. Ensiviikolla mä sit ehdinkin sinne punttiklubille tsekkaamaan mikä siellä on meininki, jos sitä vaikka sais valmennusta johonkin penkkipunnerruksen tai maastavedon, mihin tahansa kisoihin ensi vuonna :D Ehkä mua näin alustavasti vois kiinnosta se maastaveto kaikkein eniten, mut saa nyt nähdä :) Niin ja tietenkin aloitan uudelleen vapareiden alkeiskurssin, josko nyt pääsisin paremmin niihin mattotekniikkatunneillekin niin vois sit harkita niitäkin kisoja ensi vuonna. Olen niin innoissani :DD Mä niiiiiiin RRRAKASTAN kisaamista!!
Tiistaina sit mä meninkin töihin jo klo 11 joten melko aikaisin joudun vääntäytymään salille. Ja voin sanoa, että melko löysät fiilikset oli. Meinasin aamulla käydä lenkillä koska siinä lihakset herää ja sen jälkeen saa oikeastaan aika loistavatkin treenit salilla kun ne on kuitenkin yön jäljiltä melko levänneet. Mut enhän mä jaksanut nousta niin aikaisin et oisin ehtinyt, kuitenkin mulla meni illalla töissä klo22 ja sit piti vielä syödä ym. Klo oli siis yli puolen yön ennen kuin pääsin sänkyyn..
Keskiviikkona (siis tänään) menin jo kymmeneksi töihin joten vääntäydyin salille vielä aikaisemmin. Tänään kyllä irtos kuitenkin paremmin kuin edellisenä aamuna, tosin mulla tuli lopuksi vähän kiire joten pohkeet jäi tekemättä.
Aamulla kun mä kattelin salilla itseäni peilistä niin huomasin jälleen kerran miten tärkeää tuo kuvien ottaminen on. Kun katsoo pelkästään peiliin ei näe minkäänlaista kehitystä, sitä on omasta mielestä samanlainen narukäsi kuin muuta vuosi takaperinkin. Peilin tärkeämpi tehtävä on siinä kun tekee tekniikkaa, että näkee kuinka se menee. Huomaa oikein miten helposti sellaisissa laitteissa tehdään "toispuoloisesti" mitä ei näe peilistä. Syyllistyn varmasti itsekin samaan... Kuvia taas kun ottaa niin niistä näkee selvästi lihaksiston toispuoleisuuden, kehityksen kuin myös kehittymättömyyden. Niin ja tietysti myös löysät :/ Toisaalta, ei se ole ihme että fitness/kehonrakennus urheilua pidetään jotenkin turhamaisena ja itsekkäänä lajina. Siihen kuitenkin niin vahvasti liittyy asioiden/kehityksen analysointi nimenomaan visuaalisesti. No tietenkin on sit nää rasvaprosenttien mittaukset sun muut, mutta joka tapauksessa...
Mun mielestä se on kauheen valitettavaa, surullista jopa kun tommosta äärettömän vaikeaa ja haastellista elämäntapalajia niin monet pitää jotenkin naurettavana. Tiedän monia naisia, jotka satunnaisesti käyvät salilla kuntoilumielessä ja kauheasti pelkäävät lihaskasvua. Ikään kuin ne haukkarit kasvais ihan huomaamatta muutaman käynnin jälkeen tai jos laittaa "liikaa" painoja. Ei ne lihakset silti ihan tosta vain noin kasva. Siinä täytyy ottaa monia asioita huomioon ja niiden täytyy onnistua myös hyvin, että lopputulos olisi haluttu. Tommoset oikeat kehonrakentaja naiset niin saa multa kyllä ihan täydet rispektit, ei oo helppoo kerätä massaa ja sit dietata ne rasvat siitä päältä pois. Vaatii pitkäjänteistä työtä ja paljon sitkoa!!
Tosta tulikin mieleeni vuoden urheilijan Minna Kaupin antama kritiikki toimittajille... No joo, siis ihan aiheestahan se toki tuli en mä sitä sano. Mutta kyllähän jos tätä koko maailmanmenoa, niin urheilun kuin minkä muun tahansa asian puitteissa tarkastellaan niin rahahan se on joka täällä määrää. Valitettava tosiasia on, että jotkut urheilulajit ei vain kiinnosta ihmisiä niin paljon kuin toiset. Näin ollen se arvostuskin määräytyy sit sen perusteella. Ihan samalla tavalla monet kamppailulajit tai juuri kehonrakennus jää pesäpallon tai jääkiekon jalkoihin. Ihmisiä ei kiinnosta joku "nobody" joka ei ole koko kansan tuttu ja suosikki. En nyt siis väitä että Minna olisi sellainen, ei ainakaan tämän vuoden jälkeen. Mut siis noin niin kuin yleisellä tasolla niin joku (vaikkapa) lätkän pelaaja tai moottoriurheilija vaikka Kimi Räikkönen tai Heikki Kovalainen ovat paljon tunnetuimpia kuin joku aivan hyvää meriittiä maailmalla hankkinut voimailija/kehonrakentaja tai kamppailija. Ja jos tittelin saajiksi on monta vaihtoehtoa niin totta kai helposti valinta menee koko kansan jo tuntemalle suosikkihenkilölle. En väitä et tää ois oikein tai ainakaan oikeudenmukaista....
Mun mielestä mitään urheilulajeja ei voi laittaa paremmuusjärjestykseen, koska kaikissa on ne omat haasteet ja jos puhutaan maailmanmestaruustasosta niin saavuttaakseen minkä tahansa tittelin tuolta tasolta vaatii omistautumista ja paljon työtä. Paikalliset pelit/lajit ovat sit taas aina asia erikseen.
Aika hintsusti tossa näkyy pohjetta mutta näkyypä kuitenkin vähän... Olen kuitenkin iloinen, että olen saanut niihin aika paljon kehitystä aikaiseksi. Ei oo enää ihan pelkät kanankoivet :D Reisiin on tullut tosiaan se pari senttiä lisää ja se jokseenkin aiheuttaa kauhun sekaisia tunteita, vaikka olen kyllä huomannut selvää kehitystä niidenkin lihaksistossa. Vatsaan olen edelleen tyytymätön kuin myös ahteriin. Mutta näillä nyt taas mennään eteenpäin ja yritän pitää koko ajan mielessä sen, että pitää uskaltaa syödä. Ei tuu muuteen voimaakaan.. Ensiviikolla mä sit ehdinkin sinne punttiklubille tsekkaamaan mikä siellä on meininki, jos sitä vaikka sais valmennusta johonkin penkkipunnerruksen tai maastavedon, mihin tahansa kisoihin ensi vuonna :D Ehkä mua näin alustavasti vois kiinnosta se maastaveto kaikkein eniten, mut saa nyt nähdä :) Niin ja tietenkin aloitan uudelleen vapareiden alkeiskurssin, josko nyt pääsisin paremmin niihin mattotekniikkatunneillekin niin vois sit harkita niitäkin kisoja ensi vuonna. Olen niin innoissani :DD Mä niiiiiiin RRRAKASTAN kisaamista!!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
