Perjantai

Torstai tossa menikin aivan omia aikojaan. Mulla oli salilta vapaa, joten eipä tullut juurikaan mitään erikoista puuhasteltua. No siis totta kai pajujen parissa tuli taas jokunen tunti vietettyä. Kävin myös hakemassa prismasta kokeiluluonteisesti uutta proteiinijuomaa. Olen niin kyllästynyt tilaamaan sieltä Wrangelta kun aina menee satanen kerralla. Sit vielä useimmiten käy niin, että juoma ehtii loppumaan ennen kuin tulee tilattua :( Se mitä hain oli semmosta Leaderin heraproteiinijuomaa, jossa oli tosi pieni rasvapitoisuus ja makuna mansikka. Aika onnistunutta oli sekin juoma. Siinä kyllä pikkasen maistui hera, mutta niin vähän että i can live with it :D Ja vielä kun lisään siihen itse beta-alaniinia ja kreatiinia niin se on siinä :D

Nyt kun me ollaan viikon verran asuttu tässä on alkanut tulemaan ongelmia eväiden kanssa. Syön liian vähän sillä keitto ja tiskaus mahdollisuudet ovat vähän liian haasteelliset. Tai siis, kaikki onnistuu kyllä ihan ok, mutta siihen menee vain normaalia enemmän aikaa... Sitten on taas se ongelma lihan kanssa, en löydä kaupasta mitään syömiskelpoista ja niihin vähiin mitä syön kyllästyy niin nopeasti :( Mua jonkin verran häiritsee se kun en syö punaista lihaa juuri lainkaan. Siihen on muutamia syitä mm. mä en osaa valmistaa siitä hyvää ja mureaa, sekä mun vatsalle se ei oikein sovi. Olen kuitenkin lukenut, että sillä on merkittävä vaikutus lihaskasvuun ja juuri siihen lihaksen "kovuuteen" niin tahtoisin todella syödä sitä edes kerran viikossa kuten lohtakin. Tällä hetkellähän mä syön päivittäin kananlihaa 300-500g, vähän riippuen...

Tällä hetkellä mä pidän taukoa "mieskuntoa" lisäävistä pillereistä sillä mulle on tullut taas niistä iho-ongelmia :( Niin kävi viimeksikin kun söin niitä. Silloin ihoni parani vasta muutaman kuukauden kuluttua niiden lopettamisesta. Ja sen takia en osannut yhdistää niitä edes niihin pillereihin. Nyt vasta laskin yks yhteen.. Mutta tällä hetkellä tilannetta vielä pahentaa toi päivittäinen paju-urakka ja sit kun siihen lisätään se, että joudun käymään kylmässä "suihkussa" niin lopputulos on valitettavan nähtävissä. Lähinnä siis olkapäiden, selän ja rintakehän alueella. Mä niin tahtoisin ihonkuorintaan.. Tietty sekin olis jo paljon jos pyytäis jotain kaveria kuorimaan sen. Itse kun on niin hankala tuota selkää hinkata :D Mutta eiköhän se siitä...

Aamulla kävin jälleen työpaikkaruokalassa aamiasella... Päätin kokeiluluonteisesti ruveta käymään siellä ainakin niin kauan kunnes nää meidän keittiö-olosuhteet kohentuvat. Ke sovin siellä niiden naisten kanssa, että alan käymään joka aamu ja että minulle täytyisi sitten olla aina neljä keitettyä munaa. No sit heti seuraavana aamuna ne ei ollut muistaneet keittää ja ainut protsku mitä tarjoiltiin oli pekonia... Vittu oikein, ellen sanoisi!! Pakkohan sitä sit oli ottaa, yritin sit kompensoida tilannetta jättämällä hiilarit väliin... No onneksi tänään sitten oli. Mähän syön yhden kokonaisen ja kolme valkuaista, lisäksi lautasellinen puuroa. Sitä mitä siellä milloinkin sattuu olemaan, onneksi useimmiten täysjyvää (vaikka mä en siitä mausta niin kauheasti kyllä tykkää) ja sit kaurapuuroa. No joskus muistan olleen riisipuuroa ja silloin kyllä harmitti.. Toi annos on mun mielestä kuitenkin kohtuullisen kallis, siis 4 munaa ja puurolautanen 1,70€. Sillä rahalla kuitenkin jo melkein sais paketin molempia. Mutta selvä se on, että täytyyhän sen puljun tuottaa voittoa. Mut jos siellä alkaa olemaan mitä sattuu ja ne munat on aina keittämättä niin täytyy varmaan palata vanhaan systeemiin :(

Lounaallekin jouduin menemään ruokalaan, omien eväiden puuttumisen takia. Siellä oli pizzaa ruokana ja se oli kyllä mulle suuri pettymys.. No oli siinä päällä aika paljon kinkkua, mutta koostumuksesta päätellen se oli just sellaista suikaletta jossa on kovin vähän protskua ja kohtuullisen paljon rasvaa. Siitä tulikin mieleeni, että kaikki te jotka ostelette ja syötte valmisruokia niin kannattaa aina tarkistaa se protskupitoisuus siitä. Siis jos ostatte jotain missä pitäis olla lihaa ja siinä tuotteessa on vaikka 3g proteiinia 100g niin silloin ei kannata sitä tuotetta ostaa. Siinä ei ole silloin lihaa vaan kyllä ihan jotain muuta, tai voi olla mutta aivan olematon määrä, ellen sanoisi näkymätön! Ehdoton vähimmäismäärä on 8-13g, silloin siinä jo todennäköisesti on käytetty oikeaa lihaa ainakin vähän.

No en mä siitä pizzasta olisi niin paljon ahdistunut ellei mulle olisi tullut niin kamala olo. Kuitenkin olen syönyt viimeaikoina kohtuullisen vähärasvaisia tuotteita (pähkinöitä lukuunottamatta) ja juustoahan mä en käytä lainkaan. Nyt kun mä vedin ton annoksen niin tuli niin paksu ja ähky olo, lisäksi mua alkoi närästämään. Pelkäsin jo siinä, että menee treenikin ihan pilalle kun vatsaa polttaa j koko ajan röyhtäyttää. Ja etureisiä treenatessa vielä kun tulee niin kova paine vatsaa, että saletisi on suoritus pilalla jos koko ajan röyhtäyttää. Ja muutenkin röyhtäily yleisellä paikalla on röyhkeää. Onneksi tilanne kuitenkin tasaantui ennen salia :D

Tämmönen setti tänään: (toistoja 8-10) Etureidet: Syvä jalkakyykky +60kg, prässi 170kg, jalan ojennus 70kg ja hack +75kg. Pohkeet Hackissa +140kg, prässissä 150kg ja seisten korokkeella +70kg.

Aika hyvät puristukset irtos, vähän oli ehkä semmonen "laiska" fiilis.. Valitettavasti kuitenkin huomasin jälleen "puutteita tai vikoja" mitä ne nyt sit onkaan. Tossa syvässä kyykyssä mä teen jotenkin vinosti :( Tää on varmaankin suurin syy siihen mun lievään "skolioosiin", mikä siis johtuu lihasten epätasapainosta. Mullahan on ihan "suora" selkäranka muuten. Vinosti tekeminen tossa liikkessä johtuu todennäköisesti tosta reisivammasta. Samasta syystä sen vammautuneen jalan lonkankoukistajan kanssa tahtoo olla koko ajan kireysongelmaa. No joo, siis täähän on taas mun omaa päättelyä ja analysointia eikä ole millään tavalla tekemisissä faktan kanssa. Siihen mun tietomäärä ei riitä, ainakaan vielä. Mutta kuitenkin kun kokeilin vähentää painoja niin sain tekniikan paremmaksi. Haarakyykyssä tätä vinousongelmaa ei ole, mutta siinähän ei etureisi niin paljon työskentelekään joten ihan loogista kyllä.

Huomenna mulla onkin mun vakkarikuvaaja mukana joten koitetaan taas näpsiä jonkinmoista matskua salilta, kotoa ja ehkä myös ongelma ihostakin :D Loppuun tahtoisin vielä iloita siitä, että maanantaina saan toisetkin vuokralaiset ja se tietää työmäärän ja kustannusten vähentymistä :D Lisäksi keskustelin töissä esimieheni kanssa osa-aika vapaasta (olisin 2viikkoa töissä ja 2 vapaalla) ja se todennaäköisesti tulee onnistumaan. Kunhan saan muutamia käytännön asioita selvitettyä. Tammikuusta jäisin sille ja olisin koko vuoden 2011. Saisin tän talon joskus valmiiksikin ja mielestäni poikani tarvitsee minua kotona enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tahtoisin, että hänkin olisi edes osittain tyytyväinen, kun aina tarvisi tulla tyhjään kotiin koulusta...

Vähän laimea keskiviikko...

Nukuin aamulla pommiin enkä ehtinyt tekemään eväitä, joten jouduin käymään työmaaruokalassa syömässä. Aamiainen oli ihan ok, puuroa, rehuja ja munia. Mutta lounas oli ihan hanurista. Niillä ei ollut mitään kunnon proteiinia tarjota siellä. No olihan siinä kasvispaistoksessa mitä otin niin papuja ja herneitä, mutta protsku pitoisuudet jäivät aivan liian pieniksi. Ja tälläkö pitäis sit muka rautaa jaksaa nostaa...? Oli mulla onneksi lisäravinteita vähän mukana. Aamuvälipalaksi söinkin semmosen kokeilupussin Hera80. Se oli minttusuklaanmakuinen ja täytyy kyllä tunnustaa, että tässä tuotteessa Fast oli onnistunut aika kivasti. Mikäli sitä saa marketin hyllystä harkitsen kyllä ostamista :D

Ennen salia vedin töissä normi vanilija QMT protskut, mutta olo oli vähän kyllä laiha :( Olisin tarvinnut sen kunnon lihaisan lounaan... Mutta nyt kuitenkin tällä mentiin, ei voinut mitään. Onneksi oli sentään Rinta-Ojentaja päivä ja niihin mä yleensä ottaen saan aika kivasti pumppia ;) Mutta nyt kyllä täytyy sanoa, että oli surkeimmat treenit pitkiin aikoihin... Mut toki noilla eväillä se on nyt oli vähän ennustettavissakin..



Nyt täytyy kyllä tunnustaa, että ton paju-urakan myötä mun aikatauluni on ollut liian tiukka. Mä en ole ehtinyt kunnolla keskittyä kaikkeen ja mieleni on alkanut taas harhailemaan. Mulle kuitenkin kaikista tärkeintä olis toi mielen hallinta. Fysiikan mä hallitsen kohtuullisesti, mutta toi henkinen puoli on aina ollut vähän "haasteellinen". Mä olen liian tempperamenttinen ja äkkipikainen, mun tunnetilat tulee ja menee. No joo, onhan siitä toki se hyöty, että mä en ole koskaan pitkävihainen ja unohdan helposti negatiiviset asiat. Toisaalta taas kun ne unohtaa niin mä en sit kovin helposti ota mistään opiksenikaan :D Mä niin tavoittelen sellaista jokapäiväistä ultimatestabiilia tilaa ;) Mä niin ihailen niitä zen-buddhalasia munkkeja jotka pystyy ihan mihin tahansa. Se on sitä mielenhallintaa. Sen takia mua niin paljon kiehtoo just itämaiset kamppailulajit :)



No siis, onhan tälläkin sektorilla paljon muutoksia tapahtunut ja jossain määrin pystyn itseäni hillitsemään. Ja olen ollutkin tosi hyvässä kunnossa joskus muutama vuosi sitten. Silloin pystyin täysillä keskityymään niin fyysiseen kuin henkiseenkin kehitykseen. Nyt vain pitäis taas ymmärtää ottaa vähän rennommin ja keskittyä olennaiseen. Jättää ne pajut omaan arvoonsa ja mennä hommiin silloin kun siltä tuntuu. Kuitenkin mulla on viimeaikoina jäänyt kaikki vähän huonolle keskittymiselle, kun olen pakottanut itseni silloinkin kun en jaksaisi. Tietty ihminenhän "peruslaiska" ja sen takia onkin vaikea tunnistaa oikea väsymys ja viitsiminen. Niin monesti tulee asioita jätettyä tekemättä vain koska ei huvita eikä siksi ettei oikeasti jaksaisi.


Silloin aluksi kun mä ostin Lapualta ne vanhat kiinteistöt niin mähän tein remonttia päivittäin hirveällä hapatukselle, että sais nopeasti valmiiksi. Se oli kyllä sinänsä opettavainen kokemus, että ymmärsin sen kuinka helposti sitä palaa loppuun jos väkisin puristaa. Oli se asia sit mikä hyvänsä. Mä olen kuitenkin pohjimmiltani työnarkkis joten tässäkin kohtaa joudun tuijottelemaan ja kontroilloimaan tekemisiäni. Silloin päätin tehdä vain ja ainoastaan niitä asioita mitkä huvittaa. Siis sellaisella periaatteella, että kun tiedän kaikki ne hommat mitä pitäisi tehdä niin valitsen joka päivä ne mitkä huvittaa eniten. Siis sellaista intofiilistä ei kannata jäädä odottelemaan, sillä muuten ei saa mitään ikinä tehtyä. Mutta jos ajattelee, että kun pitäis mennä pajusavottaan niin itse asiassa tiskaaminen ja maalaaminen alkaakin kuulostamaan tosi mukavilta töilta ja silloin on helppo myös hoitaa ne :D Olisko tää kenties itsensä manipuloimista käänteispsykologialla :D


Illalla olikin vanhempainilta... Mä jotenkaan en tunne kuuluvani siihen joukkoon. Toki paremmin kuin miltä silloin tuntui kun olin prenataalisella osastolla. En mä tiedä, tää kuulostaa ehkä vähän pröystäilyltä mutta musta tuntuu että ne mun ajatukset on jotenkin liian suureellisia eikä kukaan oikein ymmärrä sit kun mä jotain sanon. Mun kun on niin vaikea, lähes mahdoton ajatella kovin suppeasti, siis asioita vain siitä näkökulmasta mikä olis parasta just mun lapselle. Mä ajattelen aina suurempia kokonaisuuksia ja sitä mikä olis järkevää vähän isomman porukan kannalta. No tää on taas tämmönen kovin arka keskustelun aihe minkä ihmiset kokevat hyvin henkilökohtaiseksi ja näin ollen myös loukkaantuvat eriävän mielipiteen antajalle. Mulla oli töissä ennen vastaavaa ongelmaa, että ihmiset loukkaantui kun kerroin vaikka jonkun työn olevan turhaa ja perustelin asian. Nykyään ne on jo onneksi tottuneet. Ei mun ole koskaan tarkoitus ketään loukata vaan lähinnä antaa uutta näkökulma asioihin, pohdiskella muutoksia ja parannus ehdotuksia. Toki voisin ilmaista asiat joskus vähän hienovaraisemmin. Olen yrittänyt kehittää tätä ominaisuutta..

Tänään mulla tuntuukin asiaa löytyvän, joten pakko vielä pohdiskella erästä asiaa joka on mielessäni pyörinyt jo jonkun aikaa. Yksi tuttuni vaimo kirjoita fabessa seinälleni tyyliin, että miksi haluan näyttää mieheltä... No joo, mä poistin sen miehen jo mun ystävistä joskus taannoin kun se haukkui mua homoksi. Siitä ulkonäkö huomautuksesta vain aloin miettimään, että kun mä en ymmärrä sitä, että miten ihmiset voi ajatella niin yksinkertaisesti sitä miltä mä näytän. Poikkeuksetta kuvitellaan, että mä rehkin vain ja ainoastaan sen takia, että haluan näyttää joltakin... Mä olen vähän sitä mieltä, että henkilö jonka motiivit ovat ihan puhtaasti ja pelkästään ulkonäöllisiä niin he menevät kauneusleikkauksiin ja rasvaimuihin. Ei ne jaksa tuolla urheilun parissa pelkästään sen takia. Kyllä siihen tarvitaan paljon muutakin. Toki se voi olla, ainakin joillekin, myös yksi motivaattori. Eikä siinäkään mun mielestä mitään väärää ole.

Mulle kuitenkin, mikäli urheilusta puhutaan, niin ulkonäölliset tekijät ovat olleet aina kovin taustalla. En voi sanoa etteikö sillä olisi merkitystä, etenkin sen jälkeen kun olen panostanut enemmän tohon salimeininkiin. Se kuuluu siihen lajiin, se on selvää. Kuitenkin se on yksi mittari, peilistä näkee missä on rasvaa ja miten on lihakset kasvaneet, myös toispuoleisuus näkyy, etenkin kun käyttää erilaisia kulmia. Peilistä näkee myös tekniikan virheet ja lihasten erilainen käyttö liikeradoissa. Salilla käyville ihmisille peili (etenkin siellä salissa) on yksi tärkeä "urheiluväline". Ilman sitä on paljon vaikeampi treenata. Mutta mitäs sellainen ihminen, joka ei ole aiheseen perehtynyt, tietäisi. Mielestäni aina, oli kysymys mistä tahansa, rasisistinen, leimaava tai vihamielinen käytös erilaisuutta kohtaan on sivistymätöntä tietämättömyyttä. Samaan sivistymättömyyteen mielestäni syyllistyy myös vähemmistöryhmä joka vihaa vihaajaansa. Mielestäni tulisi yrittää oppia ymmärtämään vihaajaansa ja hänen tietämättömyyttään. Mahdollisesti tutustua ja auttaa laajentamaan hänen tietämystään. Ei vastata vihaan vihalla vaan päinvastoin ;)

Vähän lähti taas lapasesta, pikkasen korkealentoiseksi.... En tiedä ymmärtääkö kukaan tosta mitään, mutta sellaista tänään ;)

Tiistai 17.07

Aika vauhdikas päivä se oli tämäkin :D Töiden jälkeen suuntasin lempparisalilleni eli Maxiumille. No joo, voishan sitä parempiakin saleja olla, mutta mä pääsen tonne kohtuullisen edullisesti ja sit kun on tutut laitteet niin on ilo tehdä kun tietää tarkalleen millaisia painoja sitä voi käyttää. Ei mee siihen laitteeseen "tutustumiseen" turhaa aikaa eikä tehoja. Treenasin selän, haukkarit ja pohkeet. Aluksi tuntui vähän nihkeältä, sillä mulla on taas viime aikoina satunnaisesti toi vasen käsi puutunut. Viime yönä heräsin kun se tuntui taas puutuneelta ja silloin yleensä se tahtoo seuraavana päivänä olla ainakin aluksi vähän laiska. Selkään sain tosi hyvin tehoja :D Oli mukava vetää leukoja kun vammautunut olkapääni kesti aika kivasti. Toki menee vielä aikaa ennen kuin pääsen tuloksiin mitä parhaimmillani olen vetänyt... Tänään toistoja 8-10:

Selkä: Maastaveto 100kg, Olkapäidennosto tanko 80kg, Leuanveto leveä myötäote 9,5, 4, 4 ja T-tanko +30kg. Haukkarit: Tanko 27,5kg, vasta-ote 22,5kg ja laite +5kg. Pohkeet: prässi 140kg, seisten koroke +60kg ja yhdenjalan laitteessa 30kg



Salin jälkeen kotiin, totta kai ja raivaussaha käteen ja hommiin... Siinä se sitten vierähtikin melko kivasti loppu-ilta... Raivauksen jälkeen kun on ihan pakko päästä suihkuun ja mulla kun ei sitä oo (ja tuleekin pelkkää kylmää vettä), voin sanoa että itsensä peseminen kylmällä vedellä "nappomeiningillä" on ihan kyllä, ellen sanoisi, kröhöm mielenkiintoinen kokemus. Ja sitä paitsi tommonen tekee ihan hyvää tämmäselle "kuumakallelle" :D Nooh, kaikkeen sitä tottuu ja mä ainakin pärjään ilman mitä tahansa :D Tai no joo, pyykkikone on must. Mä en voi sietää likaisia vaatteita ja puuhtaksihan niitä ei saa muuta kuin koneessa! Mutta tänään mulla onkin sanat pikkasen vähissä, joten palataan taas huomenna asiaan ;) Tuo arktinen pesukokemus kyllä toi unen silmään niin totaalisesti, että oon kyllä ihan finaalissa... Taidan silt seuraavalla kerralla keittää vähän lämmintä vettä joukkoon.. Se on kuitenkin vähän ikävä tunne kun joka napollisella henki salpautuu :D

Maanantai, loistoviikkoa pukkaa :D

Vähäisistä yöunista riippumatta päivästä tuli ihan mainio :D Saliltahan mulla oli tänään vapaapäivä, valitettavasti. Intoa olis kyllä riittänyt ;) Nyt kun on ollut viikon poissa ja muutamana päivänä käynyt niin on aivan mielettömän kova hinku mennä sinne :D Huomenna sitten selkä, haukkarit ja pohkeet :D

Päivällä, töiden jälkeen käytiin Ratapolulla ajelemassa vähän nurmikkoa. Nyt on 7 puutarha kunnossa, mutta 5 vielä odottaa työstäjää... Vitsi ja kun se vielä kasvaa koko ajan. Tarkoitus oli vielä illalla rentoutua pajukon parissa, mutta suunnitelmiin tulikin jälleen muutos. Kimin painitreeneissä oli joku info vanhemille, joten osa nurtsin leikkaamiseen varatusta ajasta meni sit siellä. Mutta ei siinä mitään, huomenna sitten sali, savotta ja ehkä rakentamista...

Kyllä mä tykkään kun hommaa ja sillai, mutta nyt mulle on taas käynyt klassisesti eli en oo malttanut syödä riittävästi. Tai oikeastaan tarkemmin ajateltuna en oo muistanut ;( Hävikkiä pikkasen on tullut (tällä hetkellä 54kg) ja se kyllä harmittaa.. Ei tästä mun "lihottamisesta" tuu taas mitään... Ainakin sentään hommat luistaa ja tulee valmista :D Tässä näkymä takapihalta. Raivattava alue on paljon pienempi kuin etupihalla, mutta vastaavasti noi pajut on paljon, paljon korkeampia...

Etupihaa.... Pajukkoa silmänkantamattomiin. Mitäköhän mä sit tohon pihaan oikein tekisin?? Pitäisiköhän ottaa lauma lampaita... Tai sitten vois käydä hakemassa vähän ideoita Seinäjoelta, sieltä sotilasurheiluradalta :D Oho, sehän kuulostikin loistavalta idealta. No saas nähdä, mitä tässä kehittyy :D Mieli niin helposti muuttuu ja toki elämäntilannekin ;) Jos nyt kuitenkin lähdettäis siitä, että talostani tulee käytännöllinen ja sisustuksesta täydellinen. Palataan tohon puutarha suunnitteluun sit sen jälkeen ;)

Lopuksi vielä sanoisin, että olen äärettömän mielissäni siitä kun syksy/talvi on tulossa! No tietty se laskettelu näkökulma on jo käsitelty, mutta myös sen lisäksi odotan pääsyä opettajan leireille. Ihan sama vaikka olisin käynyt samat leirit jo monta kertaa, mutta kunhan jotain edes.

Olipa lauantai...

Heti seiskan aikaan aamusta raahasin luuni pihalle raivaussahan kimppuun.. Siinäpä vasta mainio peli. En kylläkään koskaan aikaisemmin ollut käyttänyt ja tarvitsinkin isältäni hieman neuvoja laitteen käynnistämiseen sekä valjaiden kytkemiseen. Ei se kyllä mitään hirveän kevyttää hommaa oo, se kuitenkin painaa jokusen kilon ja vaikka paino lepää hartioilla niin kyllä siihen puutuu. Etupihalta sain kaikki pikkupuskat leikattua ja ajattelin että kyllä tää pajukko tästä äkkiä kaatuu. Vasta kun pääsin varsinaisen ongelma-alueen kimppuun, työn mittavuus vasta alkoi valkenemaan.. Tommonen parimetrinen pajukko kun kaatuu sinne toisten sekaan menee raivattava alue ihan tukkoon ja joutuu pitää tauon ja heitellä ne jo leikatut pois tieltä. (oho, näytämpäs mä jotenkin pulskalta tossa kuvassa :D) Raivailin aamusta ensin neljä tuntia ja sit lähdettiin hakemaan Ratapolku5 muuttokuormaa. Tarkoitus oli vain käydä, mutta siellä oli taas nurtsi niin pitkä että oli pakko leikata. Mä en millään ehdi ajamaan sitä niin paljon kun pitäisi. Sitäkin kuitenkin on satoja neliötä ja aika on rajallinen. No enää pari viikkoa kun kestän niin sit vähenee puoleen ja pianhan tässä toki tulee syksykin ja se lakkaa kasvamasta :D Lumitöissä ei niin hirveän kova homma kuitenkaan oo. Ja sen ajattelin ostaa siltä kaupungin auraajalta, maksan mielelläni muutaman kympin siitä ettei tarvi pelkästään sen takia lähteä Lapualle.

En mä ehtinyt kuitenkaan koko aluetta ajamaan kun siinä alkoi olemaan jo ruoka-aika ja Kimillä oli niin kova nälkä. No huomenna jatkuu kun haetaan taas kamoja. Toivottavasti kuitenkaan ei sada.. Vaikka en mä kyllä oo sokerista mutta on se vaan paljon mukavampaa puuhaa paisteella :D Nurtsin jälkeen syötiin kotona lounas, kananlihaa, täysjyväpastaa sekä salaattia ja takas raivaushommiin. Mä lupasin Kimille satasen jos se heittelee niitä kaadettuja pajuja pinolle sitä mukaa kun mä kaadan niitä. No eihän se kyllä ehdi niitä niin nopeasti, mutta on siitä kovasti hyötyä ja on mukavampi tehdä yhdessä vaikka ei mitään puhuttaisikaan :D Kolme tuntia vielä tehtiin ja tässä suurinpiirtein se lopputulos. Ja tässä valitettavasti on vasta ehkä joku yks kymmesosaa koko alueesta, joten auttava käsi olisi kyllä kovasti tarpeen :D Sitten toi alue pitää vielä myrkyttää tai se on ens kesänä samanmoinen..

Raivauksen jälkeen lähdettiin salille, jippii :D Tätä mä olen odottanut koko viikon ;) Vuorossa oli etureidet ja pohkeet. Olis ollut kyllä mieletön into päällä treeata vatsojakin, mutta teen ne huomenna takareisien kanssa. Yllättävän räjähtävästi irtos :D Kestävyyttä ei voi kyllä kehua, mutta tässä tilanteessa ymmärrän sen täysin. Lievän väsymyksen lisäksi salilla oli taas aivan sairaan kuuma. Hikeä pukkas jo pintaan ennen kuin ehdin ottaa yhtäkään painoa käteen. Varsinaisen treenin jälkeen venyttelin ja tein vähän lyönti- sekä potkutekniikoita.

Kävin salilla suihkussa (kuten useimmiten), mutta nyt se oli kyllä sellaista herkkua ettei oo tosikaan. Tossa raivauksessa tulee sitä sellaista puupölyä ja moskaa kaikkialle, jopa vaatteiden allekin asti. Sit vielä kun oli niin hiostava ilma, että iho oli hikinen niin se oikein tarttui siihen. Mä niin tahtoisin ihonkuorintaan... Tuntuu ettei se paska lähtenyt kunnolla suihkussakaan.

Mutta jotenkin tuli lapsuus mieleen kun iho haisi sellaiselta puumoskalta. Me aina, minua viisi minuuttia nuoremman, veljeni Miikan kanssa tehtiin kotona kesäisin kaikkea puuhun liittyviä hommia. Pienittiin sirkkelillä puita, toinen sirkkas ja toinen halkoi, sit kun kaikki oli pienitty piti niiden antaa kuivaa ja sit vielä nakella latoon. Ja sitten kun meillä oli sahattu lautoja niin me taaplattiin ne. En mä edes muista, että maksettiinko siitä mutta meillä oli aina hauskaa. Tai niin mä ainakin muistan. Eihän se silloin varmaan niin kovin kivalta tuntunut... Vedettiin joskus jatkoroikalla kasettisoitin työpisteelle ja kuunneltiin "hyvää musiikkia". Yhdelläkin kasetilla oli tää voiko ihanammin päivän enää alkaa-kappale ja me sitä aamutuimaan sit luukutettiin puita pieniessä :D Miska on kyllä kätevä mies :D

Onneksi tänään en tehnyt salilla mitään missä olisi tarvinnut puristaa käsillä. Mulla kun paukahti semmon paksu pajunvarsi rystysille ja nyt toi nimetön sormi on turvoksissa eikä näinollen tietenkään taivu kunnolla. Eiköhän se turvotus huomiseksi oo ainakin sen verran laskenut että sillä pystyy pitämään kiinni. Illalla kun vihdoin ja viimein pääsin kotiin ja söin iltapalan niin voin sanoa, että päivä on ollut ainakin tehokas ellei muuta. Mä harvoin olen niin väsynyt, että paikkoja särkis. Nyt kuitenkin särkee ja kolottaa jokaista paikkaa... Olen todella väsynyt ja huomenna tämä lysti alkaa taas alusta.. Jos kaikki menee hyvin niin huominen päivä tulee olemaan kovin identtinen tämän päivän kanssa. Saattaa siis postaukset jäädä melko vähälle. Toivottavasti kuitenkin huomenna ehdin edes jossain vaiheessa tekemään tärkeän puhelun, minkä olisin halunnut hoitaa jo tänään.

Pakko vielä tähän loppuun kirjoittaa, ettei vaan unohdu, muutamia hämmästelyn aiheita.. No ensimmäinen on vähän tämmänen "tärkeämpi", virallisempi asia. Viimeviikollahan noi kokomuusnuoret olivat ilmoittaneet olevansa sitä mieltä, että asuntolainojen verovähennys tulisi poistaa. Ja jos oikein ymmärsin niin he perustelivat asiaa sillä, että monet jäävät tämän edun ulkopuolelle kun heillä ei ole varaa ostaa asuntoa. Itse ajattelisin juuri taas niinpäin, että mikäli tämä etu poistetaan niin sitten vielä harvemalla on ostaa omaa asuntoa. Se vähennys kuitenkin jonkinverran vaikuttaa maksukykyyn ja sitä kautta tietenkin myös siihen paljonko sitä velkaa pystyy tekemään. En tiedä, saatan ehkä olla väärässä, mutta mielestäni kuka tahansa töissä käyvä ihminen pystyy tekemään velkaa ja ostamaan asunnon. Mielestäni kysymys on enemmän siitä, että mitkä on ne prioriteetit. Kuitenkin jos on velkaa paljon ja tulot ei mitään maailman parhaat oo, niin totta kai se kaikki on poissa elintasosta. Varmaan moni taas sitten ei ole valmis luopumaan siitä. Enpä tiedä, tää on taas vain tällasta pohdintaa eikä mitään ultimatefaktaa.

Toinen, vähän ehkä mua huvittanutkin, asia liittyy Kimin uuteen puhelimeen. Me käytiin hakemassa Veikon Koneesta sille Samsung, kun ne maksoi vaan pari kymppiä ja se sen edellinen oli jo niin huono. No siis yleensä ottaen mä olen vähän sitä mieltä et Korealaista ei kannattais ehkä ostaa, mutta helposti syyllistyn ostamaan kun niissä tahtoo olla niin lyömätön hinta.. Niin no, me sit tutkittiin sitä ja sieltä löytyi sellainen ominaisuus, että voi soittaa itselleen hämypuhelun.. Siis mitä ...tua??? Siinä ohjekirjassakin ihan sanottiin että kun painaa valikkonäppäintä pitkään alaspäin, se soittaa hetken kuluttua siihen omaan numeroon. Ja tämä sen takia, että jos haluat päästä ulos esim. kokouksesta tai tylsästä/vaikeasta keskustelusta. Näppärää eikö vain?? En tiedä kuinka vakkari ominaisuus tää nykyään oikein on, mutta kertooko se jotain meistä ihmisistä. Voiko se todella olla niin ettei enää pystytä sanomaan että täytyy mennä tai jotain mitä tahansa... No, mene ja tiedä, onko se sitten kehitystä vai taantumaa...

Puhki poikki väsynyt..

Onneksi huomenna on jo perjantai, alan olemaan ihan finaalissa tän viikon osalta. Vaikka eipä se kyllä tässä varmaankaan sen kevyemmäksi muutu, koska tossa oven suussa odottaa raivaussaha innokasta työstäjää... Salille en edelleenkään ole ehtinyt, harmittaa kyllä ;(

Tutkailin kyllä vartaloa ja sen toimintaa tässä kun venyttelin. Peili on kyllä ehdoton värkki, kun siitä näkee miten lihakset liikkuu ja kuinka se kroppa oikein toimii. Toi peili mikä mulla on nyt, on ihan surkee. Tosin parempi tietenkin kuin ei mitään... Haavena tietenkin on saada kunnon salipeili tohon seinälle mistä kunnolla näkee kaiken. Tein siis ihan normi liikkeitä (mitä treenaan usein salilla) ilman painoja, tietenkin, staattisesti... Eli siis jännitin molempiin suuntiin kaikkia liikkeesseen käytettäviä lihaksia. Muutin välillä liikeratoja sen mukaan miltä tuntuu ja mietin mikä olisi kaikista lähimpänä sitä tekniikkaa kuinka teen painoilla. Samalla tietenkin peilistä katsoen. Siinä tosi hyvin huomas miten kannattaisi tehdä, että mahdollisimman moni lihas olisi työssä mukana ja näin liikkeestä tulisi maksimaalinen hyöty. Ihmisen kehon tutkiminen sitten voi olla mielenkiintoista. Tässä kiireen keskellä sellainen perinteinen meditointi on jäänyt väliin, mutta pitäisin myös tämän tyyppistä harjoitusta tavallaan mietiskelynä. Tällä tosin ei saa sellaista henkistä hyötyä kuin normi meditoinnilla. Kunhan pääsen taas edes jonkinlaiseen rytmiin aloitan jälleen meditoinnin, aluksi kerran viikossa ja sitten enenevissä määrin.

Mulla on, ainakin omasta mielestäni, kohtuullisen hyvä lihaksisto ja melko hyvinvoivakin. Suurin ongelmani kuitenkin on lihasten toispuoleisuus. Yksi merkittävimmistä tekijöistä ehdottomasti on pitkä historia pesäpallon parissa. Tämä ongelma on olemassa varmasti useimmissa heittolajeissa. Tämän takia ainakin yritän suunnata poikaani vähän monipuolisempiin lajeihin. Mutta tietenkin jos hän haluaa pelata pesistä tai heittää keihästä niin mikäpäs siinä. Toispuoleisuutta kohdallani ovat myös lisänneet pitkä-aikaiset vammat kuten oikean jalan polvi/reisilihas vamma, oikean käden olkpäävamma sekä vasemman jalan löysä nilkka. Lisäksi myös HanMoodo:n jatkuva opettaminen (omat treenit jääneet vähälle) ovat antaneet oman lisänsä siihen. Vaikka HMD on äärettömän monipuolinen ja "terveellinen" laji niin jos jatkuvasti vain vetää treenejä ja näyttää esimerkkiä miten suurinpiirtein liike tulisi suorittaa, johtaa se väistämättä siihen, että aina näyttää samalla (paremmalla) puolella. Ja se on villi juttu, että vaikka sen tietää niin silti sitä huomaamattaan tekee sillä jalalla tai kädellä jolla osaa hyvin. Ja voitte varmaan kuvitella mitä siitä seuraa...

Huominen enää tätä piinaavaa liukuvaa työaikaa. Meillähän siis työt tässä vuorossa alkaa aikaisintaan klo 8 ja siitä sit tullaan liukuvana töiden mukaan aina tonne 15.30 asti ja työpäivä sit päättyy siitä 8tunnin kulutta eli myöhäisimmillään klo 23.30. No mä periaatteessa mieluiten menisin vaikka joka päivä iltavuoroviikolla klo14 koska sit mä ehtisin käydä aamulla salilla. Mutta silloin tulee sit taas ongelmia ton lastenhoidon kanssa. Sit taas kun meen yhdeksään ja pääsen klo 17 niin ehtisin salille vasta aikaisintaan 19.30 ja se on sit taas liian myöhään. Yksinhuoltajan arjessa kun jotkut asiat vaatii enemmän työstämistä kuin kahden aikuisen perheessä. Mutta toisaalta on siinä joitain etujakin :D Niin kuin kaikissa asioissa on kääntöpuolensa ;)

Tänään kiinteistövälittäjäni meni näyttämään talojani jollekin sijoittajalle ja nyt sitten tässä vain odotellaan puhelua ;) Itseasiassa odotan kahta puhelua ;) Saattaa kyllä olla etten malta odottaa vaan soitan itse :D Mutta pidetään peukkuja, että kaikki menee hyvin ja asiassa päästään eeteenpäin :D

Keskiviikko.. rankalta viikolta näyttää

Tiukkaa settiä luvassa koko loppuviikko, mä niin inhoan näitä "iltavuoroviikkoja". Ja vielä kun sattui just tälle viikolle kun piti muuttaa ja Kimillä alkoi koulu. No mutta ei siinä mitään, kohtuullisesti kuitenkin on homma hanskassa. Olen saanut rakennettua puitteet, joissa pystyn pitämään ilta- ja aamutoimet sekä eväät kontrollissa. Salille en ole ehtinyt, enkä ehdikään ennen viikonloppua. Kyllähän tommonen viikon tauko joskus tekee ihan terääkin. Suurempana ongelmana, lihasten kannalta, pidän tätä stressiä. Tässä meidän ruokailutila... Keittiökalusteet ovat edelleen paketissa.. Odottelen akkuporakonetta lainaan, että pääsen niitä kokoamaan. Sitä projektia en kyllä mitenkään erityisellä innolla kyllä odota, mutta mans got to do what mans got to do..

Meidän huone, sopu sijaa antaa... Arvioisin, että noin kk päästä meillä on jo kaksi huonetta käytössä :D Tällaista helvetin pitkää, kaksmetristä, pajukkoa mulla on raivattavana pari hehtaaria. Hyötyliikuntaa Milla hyvä, hyötyliikuntaa..

aina kun mulle tulee taukoa salilta, mulle tulee sellainen olo että lihakset on hävinnyt. Ne tuntuu paljon pinkeimmiltä ja "äkäisemmiltä" silloin kun käy säännöllisesti. Ja täytyy kyllä sanoa, että treenaaminen on mulle kyllä elintärkeä, niin fyysisesti kuin henkisestikin.

Pakko vielä kertoa kun tossa veljentyttären synttäreillä tuli puhetta siitä Talent-kilpailusta. Mähän menin sinne vähän niin kuin vedetään hatusta jotain meiningillä. Sellainen on mulle tyypillistä, valitettavasti. Innostun helposti mistä tahansa kisasta ja osallistun, mutta mun on vaikea suhtautua mihinkään kovin vakavasti. Olis ehkä kannattanut selvästi suunnitella jotain, musiikit, esiintymisasut ym. Siitä tulikin sit mieleen yks vanha reissu, varmaan 15v sitten tapahtunut.

Mä olin siskoni kanssa laivalla ja siellä oli sellainen karaokeparoni ja -paronitar kilpailu. Siitä pääsi yksi mies ja yksi nainen loppukilpailuihin. Eikä se mikään ihan pilipali kilpailu ollut, sillä voittaja sai rahaa ja levytyssopimuksen. No mä sit pääsin ja ne loppukilpailut pidettiin Merikarvialla. Mulle tuli postissa jotkut listat joista piti etukäteen valita esityskappale ja ilmoittaa järjestäjille. Mä en tietenkään mitään stressiä ottanut ja vähän summissa sit viimetingassa valitsin Laura Voutilaisen kyynelvirran.

Mun veljenvaimo lähti kuskiksi ja mähän hyvin itsevarmana kerroin sille osaavani paalupaikalle. Toisin kuitenkin kävi, me eksyttiin. Kappas perkelettä, enpä olisi uskonut :D No isä sitten antoi puhelimen välitykselle meille ohjeita kun oli ensin saanut paikannettua missä me oltiin. Lopulta kun me päästiin perille, niin kisan luonne olikin melkoinen yllätys. Siellä oli livebändi paikalla ja kappale olis pitänyt osata ulkoa. Vähän siinä alkoi nousta luu kurkuun, nielin sen kuitenkin erittäin runsaalla olutmäärällä. Me lainattiin kisajärjestäjältä laulun sanoja ja mä kirjoitin niistä itselleni muistilappuja. No siis mitään suurempaa menestystä tässä vaiheessa oli kyllä turha enää odotella :D Ja vaikka se kisa ei mennyt ihan nappiin, mutta oli meillä kyllä aivan helvetin hauskaa. Ja kyllä mä uskon tehneeni myös lähtemättömän vaikutuksen niin orkesteriin, kilpakumppaneihin kuin katsojiinkin. Vaikka tosin en välttämättä niin kovin positiivisessa mielessä..

Mutta semmosta.. Huomenna tähtään/toivon/pyrin salille, ehkä jätän jotain tekemättä että pääsen. Se on kuitenkin haaveena sillä niin monet muuttuvat tekijät vaikuttavat huomisen rakenteeseen, että mahdoton vielä sanoa mitään.