Massaa..

- Korjaus tohon edelliseen tekstiin... Tarkoitin painokiloa, en rasvakiloa. Keskityin mielessäni niin paljon siihen rasvan määrään joten sit epähuomiossa kirjoitinkin niin. Mutta varsinaista asiaahaan se ei sinällään muuta. Eli jos haluaa maksimaalisen lihaskasvun on hyväksyttävä rasvamassankin lisääntyminen. Mähän en itse ole koskaan ollut massakaudella, sillä en ole kyennyt siihen. Tämä on siis kaikki luettua tietoa. Kuuden kuukauden "lihotusperiodissa" lisätään vähitellen kalorien määrää per viikko niin, että paino nousee n. 500g viikossa eli 2kg kuukaudessa. Toki voi enemmänkin painoa nostaa, mutta lihasmassan kannalta se on hyödytöntä. Mitä nopeampaa paino nousee, sitä suurempi osa siitä on rasvaa. Jos esimerkiksi henkilö joka on juuri ollut kovalla dietillä ja rasva% on saatu maksimaalisen alas, painaa vaikka 60kg. Massakauden lopussa hän painaisi n. 70kg (ensimmäisinä viikkoina paino nousee alle 500g). Sen jälkeen hän olisi jälleen dietillä n.6kk ja saisi rasva% jälleen maksimaalisen alas, voisi hän tuolloin painaa 61kg tai parhaimmillaan jopa 62kg.
-Siis kun massaa lähdetään lisäämään voidaan saavuttaa maksimissaan (tosi ammattilaiset) 2kg rasvatonta lihasmassaa 10 painokiloa kohti. Loput 8-9kg on siis rasvaa.(Onhan siinä vettäkin, mutta sitä on tasaisesti kaikkialla joten sen suhde säilyy samana) Ja paino täytyy tietenkin saada nostettua ravinnolla millä lihakset kasvaa eikä perse. Siis pääasiassa oikeita hiilareita, protskua ja jonkin verran rasvaa. Väittäisin, että maksimaalisen lopputuloksen saavuttamiseksi lisäravinteiden käyttö on välttämätöntä. Ja tietenkin treenata täytyy säännöllisesti ja levätä riittävästi.
- Itse tahtoisin käydä mittauttamassa kaikki arvoni sellaisella menetelmällä mikä oikeasti olisi luotettava. Myös vitamini ym. arvot, että tietäisin missä ihan oikeasti mennään. Mulla kyllä on selvästi parantunut kyky aistia omaa kehoa ja sen tarpeita, mutta silti. Ehkä joskus haluaisin kokeilla massakauttakin... Ei ainakaan nyt ennen kesää, mutta katsotaan josko sitten kesäkuussa..

Kumpa joskus...

Mielestäni ehdottomasti parhaimman näköinen lihaksisto mitä olen koskaan nähnyt!!

Hieno pyörä ja mielenkiintoiset tatuoinnit... ;)

Mahtavat vatsalihakset! Kun sitä itsekin vois joskus olla massakaudella niin alkais lihakset ihan oikeasti kasvamaan.. Tai ainakin enemmän kuin tällä hetkellä. Mulla vain on sellainen ongelma siinä massakaudessa että en millään pysty hyväksymään rasvamäärän lisääntymistä. Kuitenkin kun tiedetään, että 10 rasvakiloa kohti voidaan saavuttaa vain 1kg rasvatonta lihasmassaa. Jotkut tosi ammattilaiset voivat päästä jopa kahteen kiloon.. Tätä olen mielessäni pyöritellyt jo muutaman vuoden ja ehkä sit jossain vaiheessa hyväksynkin sen.. Tai sitten en, vaan jatkan nykyisellä tyylillä eli pyrin syömään juuri sen mitä elimistöni tarvitsee, ei vähempää ei enempää. Kyllä ne näyttää lihakset näinkin kasvavan. Kuitenkin, ainakin toistaiseksi, mulle on tärkeää se voiman määrä, nopeus ja notkeus. Ja ehkä vähän myös kestävyyskin. Totta kai ulkonäölläkin on merkitystä, mutta ei niin paljon. Massakauden yks ongelmista on se, että kun paino nousee niin väkisinkin vähän hidastuu ja kangistuu :( No mutta elämä on täynnä valintoja ja toistaiseksi näillä mennään :D

Loppuviikko 13

- Torstaina olisi pitänyt treenata olkapäät ja takareidet. Mutta koska mulla liput The Pesäpallon keikalle niin jäi salitreenit jäädä... Olisin mä nyt toki nippa nappa voinut ehtiäkin, mutta oli tosi mukava viettää aikaa hyvässä seurassa pitkästä aikaa!! Enkä mä mitään stressiä siitä ottanu vaikka treeni nyt tällä kertaa jäikin väliin sillä olkapäävammani on edelleen ongelma. Oli tosi hyvä keikka ja oli kiva nähdä kun ystäväni olivat niin hyviä jammailemaan. Lippupakkeettiimme kuului yö hotellissa ja näin ollen totta kai myös aamiainen :DD Siitä huolimatta oli kyllä ankea lähteä aamulla töihin kun tuli valvottua niin myöhälle.. Mutta oli loisto keikka ja siitä kyllä kannattikin maksaa. Olin sitten perjantainakin vielä niin voipunut ettei treenaamisesta mitään tullut...
- La kävin heti aamusta hakemassa veljentyttäreni meille kylään. Viimeviikollahan mä unohdin toisen synttärit, joten samalla sitten kyläiltiin ja vähän herkuteltiin. Su aamulla starttasin tooooosi pirteänä salille (levänneenä) ja vedin kyllä loistosetin :D Johtunee osittain siitä, että heivasin karppausruokavalion h...ttiin ja aloin taas syömään laadukkaita hiilareita sekä lisäravinteita. Ihana tunne kun vatsakin taas toimii. Myös yksi osasyy hyvään happeen oli se kun pe mentiin mussun kanssa ysin aikaan nukkumaan ja nukkuuttiin 13tuntia, kaikki univelat pois :D Ja mikäs sen mukavampaa kun saa edes joskus nukkua kullan kainalossa niin ettei kukaan häiritse. Salin jälkeen syötiin pötsit pullolleen ja suunnattiin uimahalliin. Tosin mä en vieläkään pysty kunnolla uimaan kun ottaa niin kipeää käteen. Lisäksi hypin ponnarilta jokusen kerran ja voi, että mikä repiminen rinnassa ja takaolkapäässä... No toivottavasti ongelma ei kuitenkaan pahentunut..
- Tästä on hyvä jatkaa vaikka ensi viikolla olenkin iltavuorossa, mutta enhdin kuitenkin hyvin salille ennen töitä. Nyt vain pitäis eväät suunnitella täydellisesti :D No jos hätä tulee niin kunhan on aina ananasta ja rahkaa saatavilla niin enköhän mä hyvin pärjää :) On kyllä aivan loistava fiilis, tuntuu siltä että mikään ei nujerra mua :DD

24.03

karppausta, tunarointia ja muistelua!!

Olen siis nyt karpannut kolme päivää eli ruokavalioni sisältää lähinnä proteiinia ja rasvaa. Ja tietysti siis jonkin verran kasviksia (ei perunaa). Karu todellisuus on jälleen iskenyt muhun eli ei tää kyllä oikein oo mun juttu. Mä olen selvästi hidastunut enkä pysty/jaksa juoksemaan enää kuten ennen ja mulla on muutenkin kokonaisvaltasesti aika raskas olo. Kyllä mä aion kuitenkin tätä muutaman viikon katsoa et muuttuuko tää olotila johonkin suuntaan. Jos ei, niin kyllä tää on sit tässä.
Alkuviikko menikin melko kivasti kyllä ainakin treenien suhteen. Ja toki myös ruokavalion sillä en ole syönyt hiilareita juurikaan, kuten on tarkoituskin. To kävin jopa pitämässä HMD treenit ja huomasin taas jälleen kerran kuinka paljon mä vaan siitä lajista tykkään :D Kumpa pystyisin käymään säännöllisesti treeneissä..
Muuta hyvää ei sit siinä päivässä ollutkaan, sillä kun tulimme puoli 10 aikaan pois treeneistä, en löytänyt kämpän avaimia mistään!! AJoimme hanikka tiskissä (kirjaimellisesti) takaisin urheilutalolle. Siellä kuitenkin oli jo ovet lukossa ja lukuisista koputusyrityksistä huolimatta kukaan ei tullut avaamaan, vaikka siellä oli vielä valot. Lähtiessämme Kimi kuitenkin huomasi, että keilahalli oli vielä auki. Menimme sieltä kysymään apua ja useiden puheiluiden jälkeen pääsimme hakemaan avaimia pukuhuoneesta, jossa niitä ei sitten ollutkkaan.. Onneksi mulla sentään oli kukkaro autossa, että saimme auton tankattua ja ajettua vanhempieni luo Ylihärmään. Ja kuten tyyliini sopii, ei tämäkään mennyt aivan mutkitta. Vanhempani olivat jo nukkumassa ja heillä oli ovikello hajalla. En löytänyt vara-avaintakaan mistään, joten vähissä vaatteissa kopistelimme ikkunoita, turhaan jälleen.. Menimme käymään veljeni luona, naapurissa, että jos hän voisi soittaa äitin tai isän puhelimeen. (Siis mun kännykkähän oli tietenkin myös lukkojen takana kotona). Onneksi veljelläni oli kuitenkin avain vanhaan kotiimme ja pääsimme iltamyöhään sisälle. Herätyksen puuttuessa nukuimme vielä aamulla pommiin... Pääsimme kotiimme vasta seuraavana päivänä työpäiväni päätyttyä. Olin kuitenkin huojentunut sillä avaimet löytyivät sisältä eivätkä ne olleet tipahtaneet minnekään. Olisi ollut noloa tilata taas töissä uutta kellokorttia kun just muutama kuukausi sitten tilasin. Ja tietenkin tommonen ura-avainkin on melko kallis jos joutuu sen teeetättämään. K O H T A L O K A S A V A I N N I P P U
Täähän ei tokikaan oo ensimmäinen kerta kun mulle käy näin.. Eräästä talosta, jossa asuin jokunen vuosi sitten oli aina kuistin ikkuna hajalla kun avaimet olivat jääneet sisälle. Seuraavassa asunnossa säilytin vara-avainta saunalla. Siitä tosin ei hirveästi ollut hyötyä, koska sitten kun jälleen jäin lukkojen taakse, huomasin saunan avaimen olevan sisällä.. Tällä kertaa saunan ikkuna vasaralla hajalle jne jne. Eräänä juhannuksena kimi pudotti avaimen kuistin alle eikä vara-avainta ollut missään. Lähdimme evakkoon mökille.. Sieltä tullessa äitini tuli meitä auttamaan avaimen etsinnöissä ja kuin ihmeen kaupalla se löytyi. Siitä juhannuksesta meille taisi jäädä jonkinmoinen kirous juhannuskirous päälle sillä seuraavana vuotena Kimi jäi ensin Lapuan keskustassa auton alle ja sitten se meinas vielä mökillä hukkua.. Tässä sitä ensi kesää mielenkiinnolla nyt odotetaan mitä sillon tapahtuu. Toivottavasti ei mitään vakavaa sentään.
Tuossa samassa kiinteistössä loppujen lopuksi sitten piti vielä lukkosepänkin käydä murtautumassa kun Milla Maarian avaimet olivat jälleen kerran jääneet sisälle.. Kun sitä joskus oppisi...
Nyt tilasin kolmannen avaimen jonka annan mussulle. Hän on viimeisen päälle tarkka eikä ikinä hävitä mitään.. Näin ollen selustani on turvattu :D

Karppausta..

Innostuin siis karppaamisesta kun ystävättäreni oli sillä Cambridge kuurilla viikon (söi siis rajoitetusti kaloreita ja tällä saavutti ketoositilan) ja mietimme hänelle sopivaa ruokavaliota. Pidin itse asiassa karppausta ainoana vaihtoehtona, koska sillä pystyy jatkamaan ketoositilaa. Ja tietenkin on helpompaa jos olemme molemmat samalla ruokavaliolla. olen kerran aikaisemmin aloittanut karppaamisen, mutta silloin juoksin paljon pitkiä lenkkejä, kävin aktiivisesti HMDssa. Silloin se ei oikein sopinut, koska oli niin raskas olo jonkin aikaa syömisen jälkeen. Tällä hetkellä taas en juurikaan pysty säännöllisesti käymään kuin salilla, joten uskon karppauksen onnistuvan. Tarkoituksena olisi syödä vähän hiilareita kevääseen saakka ja sitten taas viilata eväitä kun alkaa rullaluistelukausi (ihanaa). Ónneksi olen ollut karkkilakossa (ja muutenkin syönyt kontrolloidusti hiilareita) jo jonkin aikaa niin mulla tuskin tulee mitään kamalaa hiilarihimoa :D Jos tarkasti katsoo niin tässä kuvassa näkyy miten oikean käden rintalihas ja olkapää on selvästi huonommin kehittynyt kuin vasemman. Tämä johtuu tietenkin pitkäaikaisesta olkapäävammastani. En mitään toivo niin paljon tällä hetkellä!!

Sama homma, vasemman käden olkapää selvästi paremmassa kunnossa!

Myös hovikuvaajani halusi päästä välillä kameran toiselle puolelle :D

Ma-Ke

- Kerrassaan loistavasti lähtenyt viikko käyntiin :D Eväät on menneet lähes täydellisesti ja energiaa on riittänyt salille ja remonttihommiin. Kiireestä olen tosin kärsinyt, sillä olen paahtanut kiharat suorana töistä kotiin syömään, sieltä salille ja sieltä rautakaupan kautta tontille.. HanMoodo treenit ovat jälleen jääneet vähälle ts. en ole ollut niissä lainkaan. Tällä hetkellä jatkoni koko lajin parissa on suuressa vaarassa. Kolmen asian yhteensummanna en pysty millään luomaan säännöllisyyttä treeniini ja se silloin enää palvele toiveitani tai tavoitteitani. Olen kuitenkin luonteeltani "sitoutuja" (ainakin urheilun suhteen) ja jos en pysty säännöllisesti ja näin ollen myös nousujohteisesti treenaamaan häviää motivaationi. Tämä on kyllä sääli, sillä kamppailu on niin lähellä sydäntäni, etenkin HanMoodo. Ehkä nyt kuitenkin on pikkuhiljaa aika kääntää uusi lehti elämässä ja keskittyä sellaisiin asioihin joita pystyn sitoutuneesti toteuttamaan.

- Olen kuitenkin päättänyt vielä kesän ja syksyn katsoa jos saisimme sitten paremmat vuorot ja saisimme enemmän innostunutta porukkaa treeneihin. Mutta se jää nähtäväksi ja tällä hetkellä kuitenkin suurin osa energiastani menee salitreeniin sekä uuden taloni rakentamiseen. Toivon kuitenkin edes joskus pääseväni HanMoodo treeneihinkin :D Jos kesä ja syksy menee myös huonosti salivuorojen suhteen, saa HMD jäädä kokonaan pariksi vuodeksi. Olen kyllästynyt stressaamaan siitä kun en pääse treeneihin. Menen sitten vaikka lajiin jossa on mun elämään paremmin sopivat aikataulut. Enhän mä tosin vielä tiedä sitäkään miten Kimin harrastukset sit menee. Sit sen menojen ulkopuolelle jäävän ajan voin mä voin käyttää omaan treenaamiseen. Jos oikein huono säkä on, en pääse minnekään... Kuitenkin viikonloput olen jatkossakin ajatellut pyhittää ihmissuhteelleni, jonka ylläpitäminen olisi muuten mahdotonta.

Puhdistuskuuria ynnä muuta :D

Mielenkiinnolla seuraan sivusta kun ystävättäreni on aloittanut Cambridge puhdistuskuurin. Käytännössähän se tarkoittaa sitä, että syödään n. 450kcal päivässä 7vuorokautta. Mielestäni ne pussiruoat olivat kerrassaan maukkaita. Mutta myönnän kyllä, että on melkoinen haaste olla noin vähäisellä ravinnolla viikon ajan. Tämän kuurin aikanahan elimistö saavuttaa ketoosi-tilan jolloin se alkaa käyttämään pääasiallisena ravinnon lähteenä henkilön omia rasvavarastoja. Tämä tila saavutettaan kolmantena päivänä. Sen jälkeen pitäisi olo keventyä, sekä näläntunteen hävitä. Ystävättäreni ei todellakaan ole mikään lihava joten on mielenkiintoista nähdä miten paljon sitä rasvaa sitten voi palaa. Myönnettäköön, että vaikka viikko on äärimmäisen rankka niin todellinen haaste tulee vasta kuurin jälkeen mikäli haluaa pitää saavuttamansa lopputuloksen...
Tunnen kyllä suunnatonta sympatiaa häntä kohtaan kun näen miten huonosti hän voi.. Yritän kyllä kaikkeni tehdä, että hän myös veisi sen loppuun kun kuitenkin kyse on vain yhdestä viikosta. Sen jälkeen ollemmekin jo yhdessä keskustelleet mitä siihen lautaselle sitten jatkossa voi laittaa. Uskon että keväällä hän tulee olemaan äärettömän tyytyväinen tuloksiin :D Tässä yksi parhaimmista, korkeatasoisista, itse valmistamistani annoksista (ai niin, jos laatua haluaa niin kyllä se on itse tehtävä). Tämä siis sisältää lohta, raejuustoa, vähän porkkanaa, pars- ja kukkakaalta, sekä kastiketta (kevyt ruokakerma 5% ja pippurinen Creme bonjour). Mmmm, miten herkullista. Tämän valmistamiseenkaan ei itse asiassa menen kuin joku 10min kun ostaa kalan valmiina kaupasta. Tosi herkku!!

vko 10

Niinhän se meni tämäkin viikko yhtä nopeasti kuin kaikki muutkin viikot.. Se tuntuu olevan oikein tämän hetken trendi. Tai siis ollut jo pitkän aikaa. Mulla on koko ajan vähän kiire, vaikka periaatteessa saan selvästi vähemmän aikaiseksi kuin esim. vuosi sitten.. No joo joo, eihän mulla olisi hetikään niin kiire ellen istuisi koneella joka päivä vähintään tuntia ja katsoisi telkkua.

Mutta asiaan: Olin siis koko viikon 8-16 töissä ja tietenkin se omalla tavallaan "lyhentää" päivää.
Äärettömän mielissäni olen siitä, että sali "ohjelmaa" 2-1-2 olen pystynyt noudattamaan aivan täydellisesti :D Vammautunut olkapääni ei tosin vieläkään ole kunnossa, mutta on se sentään nyt parempi kuin aikoihin. Kokeilin pe tehdä dippiä ja sainkin muutaman tehtyä, melkein kivuttomastikin jopa :D Sain salituttavaltani (kiitos Taina) hyviä venyttely-ohjeita ja ne ovat kyllä tuoneet apua ongelmaani :D

Pöperöt tällä hetkellä on suurinpiirtein näin: Aamiainen; puuro ja raejuustoa sekä "superjuoma". Sisältää pähkinöitä, maca-jauhetta, raaka-kaakaota, goji-marjoja, mustikoita, rahkaa, banaania sekä rasvatonta maitoa. Lounas; 150g raejuustoa, 70g tonnikalaa öljyssä. Aikatauluista riippuen jätän välipalan syömättä tai juon GainomaxR. juoman. Päivällinen; jotain lihaa 100-200g sekä pastaa (äärimmäisessä tilanteessa perunaa). Treenien jälkeen juon AINA GainomaxR. Iltapalaksi superjuoma tai ananaspurkki. Saatan syödä anansta myös päivällä "ylimääräisinä" ruokina jos on kova nälkä ja aikataulut kusee. Lisäravinteina käytän TT, Pump, AllDay Energy ja tietysti GainomaxR.

Tällä viikolla treenit ovat kulkeneet kuin unelma :D Tiedän kyllä syynkin siihen, olen syönyt riittävän paljon :D Mullahan kun tahtoo olla sitä ongelmaa, että kiireessä verotan syömisestä :( Nyt kuitenkin olen löytänyt ne helpot ja kohtuullisen laadukkaat ruoat joita voin näpätä ohi mennen.. Täytyy nyt vielä kehua etureisien treeniä eritoten! En muista koska viimmeksi olisin saanut noin hyvin irrotettua :D Mulla on aika huono maitohaponsietokyky ja jalkoja treenatessa maitohappo aiheuttaa mulle huonovointisuutta. Mutta nyt oli aivan toista maata, oli oikein ilo treenata :D

Viikon poikkeuspäivät olivat ke ja pe. Keskiviikkona jouduin lähteä kesken työpäivän viemään Kimiä terveyskeskukseen kun se oli taas loukannut kätensä. Kymmenen aikaan lähdettiin ja tällä kertaa siellä olikin aivan helvetinmoinen jono. Tähän asti meillä onkin ollut melkoisen hyvä tuuri sillä joka kerta ollaan selvitty päivystävältä tunnissa. Nyt kävi kuitenkin toisin; Odotimme ensin lääkärin vastaanotolle ties miten kauan, sitten röngteniin ja sit vielä lääkärille. Kimi ei tietenkään enää ehtinyt kouluruokailuun ja mullakin oli aivan törkeä nälkä. Syyllisyimme siis pitsan ostamiseen. Sitten tuli vielä lisäksi hotkittua kun oli niin kiire takaisin töihin. Onneksi oli salilta vapaa päivä, sillä rasvamäärästä johtuen mulla oli aivan törken huono olo.
Sitten jouduin vielä töiden jälkeen hirvellä hapatuksella lähteä hakemaan kaakeleita Lapuan Agrimarketista. Kiidin Renaultillani kiharat suorana ja ehdin kuin ehdinkin juuri minuuttia ennen sulkemisaikaa. Roimaa ylinopeutta ajellessani mietin Helluntailaisten kala-merkkiä autoni takapuskurissa. Ennen (ja kyllä nykyäänkin) minua niin kovasti vaivasi ajatus siitä, että joku luulee minua uskovaiseksi (over my dead body). Mutta nykyään ajattelen enemmän niin päin, että ehkä kuitenkin minä niitän heille enemmän huonoa mainetta ohittaessani pitkiä autoletkoja. Saatika silloin kun huutelen auton ikkunasta törkeyksiä, näyttelen keskisormia ja tööttäilen..

Perjantaina olimme työporukalla juhlimassa kahden pitkäaikaisen työntekijämme eläkeläksijäisiä. He ovat olleet Valion palveluksessa 40-vuotta ja mielestäni se on kyllä hieno saavutus. Se on kyllä ihailtavaa :D Ensin kävimme Uppalan kartanossa syömässä, alkupaloina ananasta ja halloumia, pääruokana paistettua lohta ja jälkkärinä jätskiä. Alkuruoka oli kyllä aivan ihanaa, täydellistä ellen sanoisi. Pääruoka vähän ehkä mautonta ja jälkkäri oli liian iso. Kokonaisarvasanaksi muodostuisi ehkä tommonen 8-

Ruokailun jälkeen suuntasimme teatteriin katsomaan Ninotskaa. Taukoon asti esitys oli yhtä piinaa (tosin sitä vähän pelkäsinkin sillä kyseessähän oli romanttinen musikaali-komedia). käsikirjoitus oli vähän pitkäveteinen ja sekava. Onneksi sentään Tero istui vieressäni ja saimme näin jakaa arvostelevan kritiikkimme toisillemme :D Puoliajan jälkeen näytös kuitenkin merkittävästi parani kun Laura Jurkka esitti todella vaikuttavan kohtauksen. Se varmasti pelasti kyllä koko näytöksen. Tietenkin myös Jussi Lammen roolisuoritukset olivat aivan loistavat !! Näytöksen suurin pettymys mielestäni ehkä oli pääroolia esittävän naisen rönsyilevä roolisuoritus. Se ei mielestäni ollut lainkaan aito eikä vakuuttava, päinvastoin. Esitys oli ennemminkin hyvin paatoksellinen ja pakonomainen.. Mutta kokonaisuudessaan oli ihan kiva olla työporukalla matkassa ja tehdä asioita, joita normaalisti ei ehkä yksin tulisi tehtyä :D

Uudet tuulet..

Olen nyt jonkin aikaa kirjannut ylös kaiken mitä syön. Pyrin aina myös punnitsemaan kaiken mitä lautaselle lätkäisen. Ainahan tämä ei tietenkään ole mahdollista. Olen myös kartoittanut tämän hetkisiä ongelmia, jotka ensisijaisesti pitäisi saada korjattua. Suurin ongelmanihan näyttää olevan raha. Omistan neljä omaa taloa ja siitä huolimatta asun vuokralla. Tämähän johtuu siitä kun mulla oli ajokortti niin kauan hyllyllä. Ei siis ollut vaihtoehtoja. Tällä hetkellä siis elän jossain määrin yli varojeni jatkuvasti, pakon edessä. Toivon kestäväni siihen asti kunnes Kimin koulu loppuu ja pääsemme muuttamaan uuteen kotiin. Tietenkin sen pitäisi olla valmiskin siihen mennessä. Olen kuitenkin harkinnut sitäkin, että mikäli se ei vielä silloin ole valmis muutamme Lapuan keskustan kiinteistööni joka ainakin vielä toistaiseksi on myynnissä. Rahattomuudesta muutenkin treenamisen kannalta aiheutuu se, että mulla ei ole varaa tarpeeksi laadukkaaseen ravintoon ja ennen kaikkea lisäravinteisiin. Ne ovat äärimmäisen tärkeitä varsinkin jos on kiireinen aikataulu. Monien asioiden yhteissummana olen jokseenkin väsynyt/stressaantunut joka minun tapauksessani johtaa ruokahaluttomuuteen ja se taas väsymykseen jne. jne. Tahtoisin niin kovasti päästä takaisin siihen tilanteeseen jossa olin jokin aika sitten. Uskon kuitenkin vahvasti asioiden selviävän ainakin jossain määrin kun saan kustannuksia karsittua. Olen aloittanut kustannusten ylöskirjaamisen eli aina kun käyn kaupassa merkkaan ylös summan paljonko kulutin ja sitten viikkotasolla lasken paljonko on mennyt.. Tässä reipas maalausapurini uudessa kodissa.. Tiedä sitä minne tämä elämä meidät vielä heittää, mutta toivoisin kuitenkin löytäväni oman "harmonisen" paikkani tästä universumista. Sellaisen jossa kaikki läheiseni ovat jossain määrin tyytyväisiä ja missä minä tunnen täyttäväni oman tehtäväni, olen tarpeellinen sekä tunnen voivani tarjota kaiken tarpeellisen.

Hiljaa hyvä tulee... Ei kyllä hetikään aina pidä paikkaansa. Laiskojen lausahdus!!!

Varsinaisen treenamisen puitteissa olen pystynyt viime ja tämän viikon (ainakin tähän asti) noudattamaan 2-1-2 systeemiäni. Saan suunnatonta mielihyvää siitä kun pysyn suunnitelmassani. HanMoodo treenien osalta on jälleen ollut melko hiljaista :( Ennen, kun Kimi oli vielä pieni, kuvittelin että tilanne helpottuu kun se kasvaa. Toisin on kuitenkin osoittautunut!! Ennen se kulki hyvin mukanani ja vein sitä melko usein vanhemmilleni hoitoon. Nyt se ei enää onnistukkaan sillä täytyy ottaa aina huomioon Kimin harrastukset ja hänen koulu sekä läksyt. Aikataulujen yhteensovittaminen on melko haasteellista ja sitten tietenkin muuttuvia tekijöitäkin on kaksinkertainen määrä siihen verrattuna jos tarvitsisi huomioida vain itsensä.

Kolmas "ongelma" koskee uusperheeni muodostamiseen liittyviä ongelmia. On äärettömän haasteellista saada perhe, jossa on 7-vuotias lapsi joka on tottunut saamaan kaiken huomion äidiltä, sopeutettua uusiin järjestelyihin. En tiedä miten sen toteuttaisin. Olen etsinyt netistä vertaisryhmiä, mutta en ole vielä sopivaa löytänyt. Haluaisin niin saada asiat toimimaan ja olen myös valmis tekemään töitä sen eteen. Toki mahdottomuuksiin minäkään en pysty ja siinä työssä on oltava kaikkien mukana.

Mielenkiinnolla jään odottamaan mitä kevät tuo tulleessaan. Ennen kaikkea toivon, niin itselleni kuin kaikille lukijoillenikin, onnellisuutta, harmoniaa ja tehokkaita treenejä :D

Wertailua...

2010 otettu kuva, 2vuoden atiivisen salitreenaamisen jälkeen...

Tää on otettu 03-04 talvella... Yllättvän hyvässä kunnossa tässäkin vaikka melko lailla tuolloin vielä kului alkoholia ja tupakkaa. Tosin selvästi kuitenkin vähemmän kuin aikasempina vuosina. Ja vähän olin jo alkanut tuijottelemaan syömisiäni. En tiennyt tuolloin vielä mitään hiilareista, protskusta, rasvoista tai niiden tuottamista energiamääristä.. Ensin aloitin treenaamaan kamppailulajeja ja salilla kävin satunnaisesti.

ELÄMÄ ON IHANAA!!

-Mikään ei välttämättä ole sitä miltä näyttää.
Asioissa ei ole Ultimate-totuutta, on vain minun, sinun ja muiden ihmisten näkemyksiä.

On paljon helpompi elää huonosti kuin hyvin. Huonojen valintojen tekeminen ei vaadi ponnisteluja, toisin kuin kuin hyvien.Pohdintaa, pohdintaa, pohdintaa.. Viikkosuunnitelmani on täydellinen, täydellinen minulle :D Vielä kun saisin sen toteutettuakin :D Siinä on kaikki huomioitu ja sen tekeminen oli kyllä myös melko haastellinen tehtävä ;)

Joskus vielä tulee jopa treenailtuakin...

Maastaveto. Yleensä teen 80kg 4x12-16. Viimeaikoina vähän kevyemmällä käsivamman takia.

Pohjeprässi 120kg 4x16

Tämä on yksi harvoja olkapää liikkeitä minkä pystyn tekemään kivuttomasti ;)

Täydelliset vartalot, mmm.. Ollappa itsekin noin ruskea.. No Minimanin hyllystä saa suihkeena `a 10€ kipale. Kun vain jolu tulis ja suihkuttelis mut ;)

Tässä näkyy melko hyvin lihasten epätasapaino. Valitettavasti se lisää myös virheellistä liikerataa ja se taas lihasten epätasapainoa jne. jne. noidankehässä ollaan. Lihasepätasapainon ehkäisemiseksi kannattaa käyttää käsipainoja.

Hyvää huomenta. Täydellinen asento :D Vaikutusalueet takareidet ja selkä.

Joskus mäkin voin näyttää jopa ihan normaalimittaiselta ihmiseltä enkä kääpiöltä ;)

Kyllä joskus voi herkutella vaikka lätyillä, kerran vuodessa ;)