EI NÄIN!!

Ensimmäistä kertaa koko elämäni aikana olen viimeisten kahden viikon aikana kärsinyt lihasten huonosta palautumisesta. Tämän hyväksyminen on kyllä ollut minulle äärettömän vaikeaa ja on vieläkin. Tietenkin tässä taustalla on varmastikin monia tekijöitä, mutta varmasti suurin syy löytyy juuri sieltä painon vedosta. Ensinnäkin ennen kisoja oleva diettini oli äärettömän huonosti suunniteltu, jos lainkaan. Näin ehkä hieman nälkää ja ateriavälini venyivät liian pitkiksi. Ja varmasti viimeinen silaus oli se rankka painon veto nesteistä. Kisojen jälkeisellä viikolla olin vielä innoissani ja voimaa uhkuen odotin et pääsen taas treenaamaan. Valitettavasti la aamulla kun mun piti töihin tunsin itseni sairaaksi. Ja koska mä olen todella harvoin sairas, niin mun on myös sitä vaikea hyväksyä. Kuvittelen aina että kyllä se tästä varmasti ohi menee. Toki lauantaina mulla oli vielä se paine, että töissä mun työparina oli henkilö jolla ei vielä ole täydellistä osaamista kaikkiin työtehtäviin. Periaatteessa oli vähän pakkokin mennä. Mulla olikin koko päivän kauhee päänsärky, kurkkukipu ja molemmat korvat tukossa.
...
Yö meni siinä niiskutellessa ja särkylääkkeitä napsiessa. Kun kello soi viiden aikaan olisin vain halunnut jäädä sänkyyn nukkumaan. Ja mietinkin että haen lääkäriltä sairaslomalapun. Mutta koska meillä oli OrientalMoodo-kisat vantaalla ja jokainen maajoukkueen jäsen oli ilmoittautunut niin tunsin velvollisuutta kuitenkin lähteä kisoihin. Ja tokikin ajattelin että en mä nyt varmaan kuitenkaan niin sairas ole :D Matkaan lähdettiin mikä osoittautui virheeksi, otteluni oli myös sitten sen mukaista. Oikea jalka oli ihan jumissa (on edelleenkin :/) kantapäästä pakaraan saakka. En saanut edes sormia lattiaan koukistamatta oikeaa jalkaa. Yritin sitä venyttää ja saada aukeamaan mut turhaan. Tämä johti siihen että en pystynyt lainkaan potkaisemaan vasemmalla jalalla yli vyötärön korkeuden. Myös lantion seutu oli ihan tukossa, siinä ei paljon persettä pyöritelty :P Ja jos ei lantio toimi, ei toimi potkutkaan. Tilannetta ei sit todellakaan helpottanut se, että heti kun hengästyin tuntui keukoissani jäätävä polte. Ihan kuin olis nieleskelly jäänpaloja.
...
Maanantai aamulla oli edelleen ihan samat fiilikset, mutta siitä huolimatta lähdin muutaman buranan ja finrexinin voimin salille kyykkäämään. Jälleen samalla ajatuksella, kyllä tää tästä. En pystynyt tekemään kuin vitosen sarjoja vain 80kg. Olin joka sarjan jälkeen ihan piipussa ja sydän hakkas niin kuin se olis pyrkinyt ulos rinnasta :O Menin sit kuitenkin vielä iltavuoroon kun ajattelin et vittu jos mä pystyn salilla oleen niin kyllähän sitä töihinkin pystyy menemään. Tästä kuitenkin sen verran viisastuneena päätin pitää tiistaina lepopäivän. Ja se tulikin ihan tarpeeseen. Illalla jo alkoi olemaan vähän parempi olo ellei korvasärkyä lasketa. Keskiviikkona mulla oli mun mielestä jo niin loistokondis et helposti pystyn treenaan. Kävin salilla penkkaamssa ja sainkin ihan kohtuulliset treenit. Tosin illalla töissä se helvetin niiskutus ja päänsärky taas alkoi.
...
Torstaina kävin vähän kokeilemassa maastavetoa ja voin sanoa et rauta ei vedossa oo vielä milloinkaan painanut noin paljon. Silloin luovutin kyllä suosiolla ja ajattelin että ehkä nyt kuitenkin ois viisainta mennä vaan sänkyyn lepään. Tosin iltavuoro painoi päälle, joten ei se auttanut kuin lähteä rahasateeseen. Työpäivä meni kiireisissä merkeissä ja illalla kotiin päästyäni olin aika hajalla. Aamulla nukuin myöhälle ja lähdin viilettämään kaupungille jälleen ajatuksella kyllä tää varmaan tästä ohi menee (mikä idiootti). Kaupungilla ollessani oloni tukaloitui ja kuume nousi. Menin kotiin vielä ennen töitä "vähän" lepäämään ja niinhän siinä kävi että nukahdin. Se mun lepääminen taisi tulla "pikkasen" liian myöhään sillä olen edelleen sairas. En tokikaan kuumeessa mutta en pysty treenaamaan. Onhan mulla toki pää ja korvatkin kipeät mutta suurin ongelma on kuitenkin toi yskä sekä kurkkukipu. En voi hengästyä yhtään, muuten tulee heti verenmaku suuhun ja tuntuu kuin olis nieleskellyt jäänpaloja. Lisäksi tulee loppumaton sekä kivulias yskänpuuska. Tätä on nyt jatkunut jo kaksi viikkoa ja jos alunperin olisin ollut fiksu niin olisin levännyt jo sairauden alkuvaiheessa enkä vasta nyt kun tilanne on jo liian paha. Nyt vain toivon että toipuisin mahdollisimman nopeasti, etten kauheasti tippuisi treenisuunnitelmastani ja vielä pahempaa kokisi raudoissa ja kunnossa liian isoa taantumaa. Mitä tästä opimme EI NÄIN!!

Tekniikkaa ja Tekniikkaa :)

Keskiviikkona olin pitkästä aikaa opettajan (Young Suk) leirillä, aiheena tällä kertaa torjunta. Oli tosi mukava treenata "ei urheilutyylillä". Miten usein ja helposti oman vartalon aistiminen unohtuu etenkin silloin kun syke nousee ja pitää pystyä tekemään nopeasti. Mitä paremmin ja enemmän haluaa omaa kehoa tuntea, sitä hitaammin kannattaa tehdä. Torjunnassa keskityttiin lähinnä siihen, että liike lähtee ja pysähtyy yhtäaikaa. Kuulostaa helpolta, mutta aika vaikea toteuttaa. Etenkin mitä enemmän vartalosta on liikkeessä mukana ja mitä isomma liikeradalla tehdään. Ja sit jos mukaan otetaan vielä myös nopeutta niin aina vain haasteellisemmaksi menee. Jälleen kerran tulin siihen tulokseen, että erilaiset itsepuolustuslajit ovat kyllä äärettömän monipuolisia ja haasteellisia. Ja mielestäni erityisen merkittävä hyöty (mitä ei ehkä niinkään muista lajeista saa) on se oman vartalon tuntemus. Siis se miltä mikäkin liike tuntuu ja miltä se silloin näyttää. Miten eri liikkeittä tehtäessä pystyy aistimaan koko vartalon liikeradat paljon tarkemmin kuin mitä silmällä näkee. Leiriltä lähtiessäni olin innoissani ja malttamaton et koska pääsis taas treenaamaan :))
...
Torstaina mä menin maxiumille vastaavasti vähän maistelemaan penkkitekniikkaa :)) Olin mielestäni kokenut muutamankin Ahaa-elämyksen katsellessani muiden tekniikoita ja miettiessäni sitä mitä Päivi (mun valkku) on sanonut et miltä se mun tekeminen näyttää. Tietenkin sit oon katsonut sitä omaa penkkausvideota ja yhdistänyt kaiken ympäriltäni saamani tiedon yhdeksi kokonaisuudeksi. Ja täytyy sanoa et aika paljon tehtiin sarjoja ja mä uskon ainakin et se oikeenlainen tekniikka sieltä lähti mulle avautumaan :)) Tokikin tehtiin aika kevyillä painoilla jo pelkästään senkin takia että tekniikkaa hiottaessa pitää saada sitä oikeeta tunnetta ja se on kyllä melko vaikeeta jos pitää keskittyä liikaa siihen voiman tuottamiseen. Ja sit toiseksikin sen takia et mä vielä lepäilen kisan jäljiltä :) Kunnon treenaaminen aloitetaan sit ens viikolla!! Vapise Maxium :))

Ystävänpäivä!!

 Siitä onkin melkoinen tovi kun oon viimeks mitään päivitellyt, pahoittelen :/ Mulla vaan ei oo nyt jostain syystä ollut mitään sanottavaa, en tiedä miks. Mut monesti oon tähän koneelle istahtanut ja kirjautunutkin mut ei vaan oo tullut sanoja paperille. Silloin mun mielestä on turha väkisin yrittäkkään. Väkisin runttaaminen, asiassa kuin asiassa on yleensäkin turhaa. Niin siin mun mielestä! Paljon on siis taas tapahtunut viimeisimmän kuukauden aikana. Jotenkin ollaan pikkuhiljaa kotiuduttu tänne kerrostalolle, "pienehköjä" vastoinkäymisiä lukuunottamatta. Joitain oleellisia käytännön hankintoja, kuten kirjahylly, on vielä hankkimatta. Myös valaistus meillä on melko vajavainen. Et valojen suhteen jatketaan samalla LED-valaistuslinjalla kuin tuolla Ruhassakin ;) Tännehän toki vois laittaa, mut mä tilasin sähkömiehen asentamaan tonne kattoon ne pistorasiat ettei tarvii noiden sokerinpalojen kanssa pelleillä.
...
No mut enivei... Nyt on ystävänpäivä, Jeeee :)) Vuoden toinen juhlimisen arvoinen päivä (uuden vuoden lisäksi) kalenterissa. Ystäviä ei voi koskaan mun mielestä olla liikaa! Eikä ystäville, tai muillekaan ihmisille, voi olla koskaan liian reilu ja ystävällinen. Näin ystävänpäivänä kyllä tunnen aina syyllisyyden piston rinnassani. Olen kehno ystävä. Toki varmasti luotettava, reilu ja toisinaan liiankin rehellinen. Mutta vietän ihan liian vähän aikaa ihmisten kanssa joista pidän todella paljon. Aika toki on rajallista, mut kyllähän siihen vaikuttaa myös ne prioriteetit. Enkä voi kieltää etteikö mun elämän kulmakiviä kuitenkin ois perhe, parisuhde, harrastukset ja työ. Onneksi kuitenkin elämässäni on ihmisiä, läheisiä ystäviä, jotka eivät ole menossa minnekään vaikka mä en niin kauheesti aina pystyiskään heille antamaan, Kiitos siitä!!

 Tässä yks mun normi aamiaisista eli ruis/puolukkapuuroa, raejuustoa ja pähkinäjogurttia. Tosin mulla on kyllä nää aamiaiset laahanneet jo jonkin aikaa, mutta nyt mä olen skarpannut merkittävästi :) Tavoitteena syödä kolmen-neljän tunnin välein ja tehdä vain laadukkaita valintoja. Sit kun pääsen jonkinlaiseen rytmiin niin lasken eväät ja niiden pitoisuudet. Motivaationi maximaalisen optimaaliseen ravintoon on tällä hetkellä ehkä korkeampi kuin koskaan. Haluan saada kropastani kaiken mahdollisen irti kuluvan vuoden aikana ja saavuttaa voimailussa sellaiset tulokset mitä ei ole ennen nähty :P No ei vaan, mut oikeesti siis tarkoitus olis kehittyä niin paljon kuin se vain on mahdollista!!

 Mä ostin solkkuun alkuvuodesta kymppikortin ja vaikka olin aluksi huolissani et miten mun hermo kestää maata siellä mitään tekemättä niinkin kauan kuin peräti 20min :D Ja kyllähän se aika haasteellista aluksi olikin, mut yllättävän nopsaan mä siihen totuin ja itse asiassa nykyään sinne on ihan kivakin oikeestaan mennä. En mä nyt siitä kuitenkaan varsinaisesti nauti, kovalla kun pitää maata hiljaa liikkumatta niin siihen voi korkeintaan tottua :P

 Slurp :P Ehkä yks maukkaimpia annoksia mitä ravintolamaailmalla on ollut koskaan mulle tarjota. Pieni Thaimaalainen ravintola Seinäjoen ydinkeskustassa ja niin korvaamattoman hyvä annos et ihan tässä muistellessakin suu vettyy ;) Yrittäkää olla näkemättä tota rasvassa friteeraattua kevätkäärylettä tossa lautasen reunalla.. Tällä kertaa en voinut vastustaa kiusausta :O

Nyt on tosiaan ne kauan hehkutetut SM-kisatkin takana ja voin sanoa olevani kokonaisvaltaisesti tyytymätön suoritukseeni. No sehän oli ihan sanomattakin selvää et penkissä mulla ei ole mitään jakoa. Mun tulostaso on vielä niin huono et niillä ei paljon kyllä pullistella. Plus sit mulla ei ole vielä kunnon penkkipaitaa, mikä ois oikeen kokoinen ja hyvä just mulle. Lisäksi tekniikassakin on puutteita. Mutta kun nämä saadaan kuntoon niin uskon että tulos tasokin pompsahtaa silmissä ;) Kyykkytulos mulla oli kohtuullinen 147,5kg mutta olin jonkun verran pettynyt siihen koska olisin kyllä jaksanut sen 155kg vielä jos olisin onnistunut. Lisäksi veto, johon mulla oli aika suuret odotukset niin jäi 8kilon päähän tavoitteesta. Ja pelkästään sen takia että mokasin kakkosnoston, minkä vuoksi ei uskallettu sit enää lisätä. Kuitenkin kun mulla oli maksmikorotus eli 150kg 162,5kiloon. Eli mokasin ton raudan kakkosnostolla ja jos me oltais lisätty enkä ois jaksanutkaan olis mulla jäänyt tulokseksi vain 150kg. No kolmosella sain sen ihan helposti ylös :)

...

Kyykky ja vetotulokset mulla on ihan kohtuullisen vertailukelpoisia. Mutta koska mä olin penkissä niin paljon huonompi kuin muut jäin sit aika reippaasti yhteistuloksesta jälkeen. Toisaalta ihan hyvä sillä sisuunnuin niin paljon että ensi vuonna mulla on sit semmoset varusteet ja semmonen penkkitulos et olen kisassa vahvasti mukana. Tein jo tavoitteet itselleni seuraaviin SM-kisoihin. Siitä laskin välitavoiteen kesäkuulle ja sen perusteella laskin raudat ja laadin treeniohjelman. Nyt vielä loppuviikkoon asti lepäillään ja sen jälkeen pannaan haisemaan saatana :D Kisat kokonaisuudessaan on  nähtävissä:

http://bambuser.com/channel/aavaki