Aika paljon on taas ehtinyt tapahtumaan tän viikon aikana ja aika monella sektorilla. Ja aina kun tapahtuu paljon niin silloin sinne sopii myös paljon hyvää mutta valitettavasti myös jonkun verran huonoa. Koko viikon paras juttu on ollut ehdottomasti se, että olen päässyt kaikkiin kamppailutreeneihin mikä tarkoittaa 1,5h treeniä ma, ke, to ja pe. Ihan loistavaa :D Olen myös käynyt säännöllisesti salilla aina aamupäivisin :D
..
Salitreenien puitteissa ei ihan nyt mene nappiin, koska sunnuntaina kun tein maastavetoa tapahtui mun selässä jotain kummaa. Kauhee kipu ja sit raudat putos maahan ja henki salpautui. Nyt se onkin ollut sit koko viikon ihan helvetin jumissa. Onneks toi kamppaileminen on avannut sitä sen verran että pysty jo kohtuullisesti tekemään kiertoliikettä. En mä usko että on kysymys mistään vakavammasta koska pystyn kuitenkin tekemään ihan täysin kivutta ja hyviä vetoja 105kg. Hierojalle vaan kun pääsee niin kyllä se tästä taas suttaantuu :D
..
Toisaalta taas tää muutamien viikkojen heikko ruokavalio alkaa näkymään nyt kauttaaltaan salitreenissä. Mun penkkitulos on laskenut, puhumattakaan kyykystä. Olen liian laiha ja varmasti myös kulutan tällä hetkellä enemmän kuin rakennan. Ja se jos mikä on huono juttu :/ Nyt mulla onkin selkeä suunnitelma et miten tää syömisongelma ratkaistaan ja tiedän ettei se voi epäonnistua :D Tavoitteena ois nyt sit joskus tuolla joulun jälkeen sit painaa 4-7kg enemmän eli siinä 57-60 kilon tietämillä. Ja sitä kautta pääsen taas takaisin alkuperäiselle tasolla ja lisäksi saan vielä sitä toivottua kehitystä aikaiseksi. Tosin tällä hetkellä tuntuu, että monia asioita (minusta riippumattomia) pitää yksinkertaistaa :) Mut aika näyttää, aika näyttää...
perjantai 18. marraskuuta 2011
lauantai 12. marraskuuta 2011
Lauantai
Aamun ylösnousu meni pikkasen ehkä kohtuullisemmin kuin aikaisemmin, mikä on ehdottomasti plussaa :D Valitettavasti vain aamu starttasi jälleen lisäravinteilla, mikä vastavaasti oli taas pienehkö pettymys. Toki se on parempi kuin ei mitään, mutta kyllä oikeaa ravintoa ei korvaa mikään! Lisäravinteet ovat vain lisä, kuten nimessäkin jo näin sanotaan. Sit tietty pullo energiajuomaa ja salille penkkaamaan. Rauta oli jokseenkin raskasta mutta ei ihan niin raskasta kuin mitä se on muuten tällä viikolla ollut. Lisäksi oli jotenkin semmonen mummovaihde päällä, ei mitään räjähtävyyttä. Jos mun ois pitänyt tossa hapessa ottaa joku satasen spurtti niin oisin varmaan saanut jonkun kohtauksen. Tai siis siltä musta ainakin tuntui. Penkki kuitenkin meni näin 6x55kg, 60kg, 65kg, 3x67,5kg ja 2x2x70kg. Seitsemällä kympillähän mä olen kyllä saanut kolmosiakin mutta nyt vaan ei irronnut ton enempää. Apuliikkeinä vinopenkkiä, dippiä ja ojentajat laitteessa. Lisäksi tein kevyen vedon. Loppupäivä menikin sit notkuvan herkkupöydän ääressä kun juhlittiin Kimin synttäreitä :) Kiitos äidilleni kun viitsi järjestää, olisi muuten jääneet synttärit pitämättä. Tai no, oishan ne voitu täälläkin toki pitää, mutta kyllä se mun mielestä kuitenkin on kivempi juoda kahvia niin että näkeekin sen oman kuppinsa saatika et näkee kenen kanssa juttelee. Meillähän ei tällaisia hienouksia ole ;)
perjantai 11. marraskuuta 2011
Ihan kohtuullinen perjantai :D
Mä olen pohtinut, että suurin syy näihin mun "ongelmiin" on virikkeettömyys. Mun mieli on tylsistynyt kun mulla on liian vähän sellaista tekemistä missä joutuisin ratkaisemaan ongelmia tai miettimään kehityskohteita. Mulla on liikaa semmosta "aivotonta" vapaa-aikaa mikä johtaa siihen että mä käytän energiaa ja ajatuksia moniin turhiin asioihin. Ja toisaalta taas alituinen virikkeettömyys johtaa siihen että sit lakkaa kaikki muukin huvittamasta. Kyllä se vain näin on että ihmismieli tarvii haasteita, sopivassa mittasuhteessa tietenkin. Jos liian vähän tai liikaa niin huono. Kuten kaikessa, sopivasti on aina parasta ;)
...
No mut siis perjantai olikin pitkäääästä aikaa aika kohtuullinen päivä vaikkakaan tankkauksen osalta ei voi kyllä kauheesti retostella. Venyin taas sängyssä ties miten myöhälle.. Nousin mä joskus kasin aikaan ja söin vadelmia. Sit joku kumma voima siirti mut takaisin sängyn pohjalle, lukemaan ja mietiskelemään. Otin mä nyt sinne kuitenkin mukaani proteiinijuoman kun pakko jotain sentään tankata. Joskus puolenpäivän aikaan söin lautasellisen nuudeleita, yök. Tällä hetkellä en niin kauheesti ton kiinteen ruoan suhteen valikoi, koska se on ihan sama mitä se on kunhan se maistuu. Sit kun alkaa taas oleen normiolo ja pystyn syömään normaalisti niin sit ruvetaan taas valikoimaan ;) Loppupäivä menikin sit puhtaasti lisäravinteilla. Kyllä mä illalla hain sit vielä ulkoa ruokaa, mut se jäi kyllä syömättä lähes kokonaan :/ Katotaan nyt josko se aamulla maistuis :)) Positiivisena asiana näkisin kuitenkin sen, että enrgiajuomaa meni tänään VAIN yksi pullo ;) Mikä on kyllä aika harvinaista verrattuna viimeaikaiseen trendiin...
...
Treenien suhteen perjantaista muodostuikin sit loppujen lopuksi ihan siis huippupäivä :D Päivällä mä menin ensin salille ja vedin ihan kohtuulliset kyykyt (paremminkin tosin on joskus mennyt, mutta näihin eväisiin nähtynä aika jees) 5x90kg, 5x100kg ja 3x3x105kg. Tekniikkakin oli mielestäni aika hyvä, tai siis ainakin tuntui hyvältä :D Apuliikkeinä vedin Box-kyykyn, polvenojennuksen ja vatsalihakset penkkipunnerruspenkissä. Lisäksi tein kevyen penkin eli 4x8x55kg.
....
Salilta mä suunnistin sit urheilutalolle HanMoodo-treeneihin. Tehtiin puolitoistatuntia pääasiassa potkuja ja jonkun verran myös väistöjä. Ilostuttavan hyvin jalka nousi eikä nopeuskaan mitään paskinta luokkaa ollut. Tosin nopeampiakin suorituksia olen itseltäni nähnyt, mut kyllä se tästä taas ;) Se on kyl kauheen hyvää lihashuoltoa toi kamppailu (etenkin siis jos ei olla kontaktissa), mulla siinä kyllä ihan sielu lepää. Ei oo sen voittanutta lajia olemassa. Tietty on toi voimailukin, mutta en mä ehkä siitä niin paljon nauti kuitenkaan. Tai nautin mut se on vähän toisenlainen se tunne kuitenkin. Huomasin taas (ajoittain unohdan) et miten kotoisa olo mulle tulee siitä punttisalin raudan tuoksusta ja vastaavasti taas urheilutalon ummehtuneesta ilmasta. Ja sit se vielä kun venytellään HMDssa niin kun yläkerrasta kuuluu se keilapallojen kopina. Mmmmm, olen kotona, täällä on hyvä olla :D
...
HMD treenien jälkeen mä menin vielä uimaan :) Tarkoitus oli vetää kilometri tai kaks ja ehkä hyppiä myös ponnarilta jonkun verran. Tehdä ne kaikki hienot kaks temppua :P mitä mä osaan :DD "Valitettavasti" uimahallilla oli kuutamouinti ilta joten siellä oli ihan saatanasti porukkaa. Kaikki kaistat oli täynnä ja mun on kyllä semmoseen äärettömän vaikea sopeutua. Alkaa heti ahdistamaan. Uin kuitenkin rivakasti niin kauan kun vain hermo kesti eli noin 20minuuttia/700m. Olin ihan yllättynyt että kulki niin kevyesti (ja myös siitä että hermo kesti noinkin kauan). Jäi ihan harmittamaan kun jäi noin vähäiseksi sit lopuksi se mun suoritus. Mut en vaan enää pystynyt uimaan siinä. Etenkin kun se yks mies vielä ui kroolia melko leveällä ja roiskivalla tyylillä. Menin sit herne nenässä poreisiin istumaan joksikin aikaa :D Harmitti vähän myös se kun ponnari oli suljettu myös sen kuutamouinnin takia. Mut ei se mitn mä voin treenata tempun nro3 vaikka sit seuraavalla kerralla :P
...
Sit mä vielä lopuks kirjoittasin vähän näistä mun ulkoisista puitteista ja siihen liittyvistä näkemyksistä sekä tavoitteista. Mietin vaan tossa jälleen kerran näitä samoja asioita kun huomasin siellä uimahallissa ollessani, että miten ihmiset tuijotti. Ja etenkin sit lapset, tommoset alle murrosikäiset ihan pysähtyivät katsomaan, kuiskimaan ja sit ne vielä katto mun peräänkin. Muahan ei sinällään kauheesti haittaa kun ihmiset kattoo, mut uimahallissa se käytös on yleensä semmosta että mulle tulee vähän friikki olo. Ja kyllä mä tiedänkin että ihmiset ihmettelee, että miksi haluan näyttää niin lihaksikkaalta, koska se on naisella rumaa jne jne. Lisäksi aika yleinen keskustelun aihe on toi hormonien käyttö. Monet, etenkin asioista tietämättömät, kuvittelevat että mä en voisi olla näin lihaksikas ellen käyttäis jotain kiellettyjä aineita. Ja etenkin kun mä vielä olen omasta mielestäni aika narukäsi, paljon sais olla enemmän lihaa.
...
Ensinnäkin, kaikki lisäravinteet mitä mä syön on marketin hyllystä. Niitä voi kuka tahansa ostaa sieltä ja näin ollen mä ainakin ajattelen, että ei ne nyt ainakaan kovin kiellettyjä voi olla :P Joku tommonen Fastinkin palautumisjuoma tai glutamiini niin sopii kenelle tahansa. Ja kuitenkin faktaa on myös se, että niillä pelkästään ei lihakset kasva. Sit toiseksikin, mun treenaamisen ykkösprioriteetti ei ole ulkonäkö. Totta kai siitä pystyy näkemään sitä saavutettua tulosta. Tietenkin raudan kilomääristäkin näkee kehityksen, mutta ei kuitenkaan kokonaisuutta. Se mikä näkyy peilistä, kertoo myös sen miten hyvin ruokavalio on natsannut treenin kanssa. Tietenkään siis pelkkä peiliin katsominen ei riitä koska siinä tulee sit mukaan vielä nää kaikki psyykkiset aspektit. Mut siis voi ottaa kuvia, videokuvaa ja mitata ympärysmittoja. Kokonaisuus ratkaisee ja mulla on treenaamisen taustalla aina jatkuva kehitys. Mä rakastan oman kropan tutkimista ja sitä, mihin kaikkeen sillä oikein pystyykään jos vain tarpeeksi haluaa ja on valmis panostamaan siihen. Toki tässä on mulla sit se ongelma, että kyllästyn helposti siinä vaiheessa kun pitäis ruveta hienosäätämään niitä juttuja ja kehitys mitä tulee niin on kovin vähäistä. Silloin on suuri vaara siihen, että vaihdan taas lajia johonkin mitä en vielä osaa ja missä voi kehittyä nopeasti. Ja siis totta kai tää ulkonäköjuttu on varmasti ihan mun itseni valitsema ja koko ajan vain pyrin hankkimaan lisää sitä voimaa joten näin ollen lihasmassaakin pitäis tulla lisää. Ja KYLLÄ, minä pidän siitä! Se on kehitystä!
...
No mut siis perjantai olikin pitkäääästä aikaa aika kohtuullinen päivä vaikkakaan tankkauksen osalta ei voi kyllä kauheesti retostella. Venyin taas sängyssä ties miten myöhälle.. Nousin mä joskus kasin aikaan ja söin vadelmia. Sit joku kumma voima siirti mut takaisin sängyn pohjalle, lukemaan ja mietiskelemään. Otin mä nyt sinne kuitenkin mukaani proteiinijuoman kun pakko jotain sentään tankata. Joskus puolenpäivän aikaan söin lautasellisen nuudeleita, yök. Tällä hetkellä en niin kauheesti ton kiinteen ruoan suhteen valikoi, koska se on ihan sama mitä se on kunhan se maistuu. Sit kun alkaa taas oleen normiolo ja pystyn syömään normaalisti niin sit ruvetaan taas valikoimaan ;) Loppupäivä menikin sit puhtaasti lisäravinteilla. Kyllä mä illalla hain sit vielä ulkoa ruokaa, mut se jäi kyllä syömättä lähes kokonaan :/ Katotaan nyt josko se aamulla maistuis :)) Positiivisena asiana näkisin kuitenkin sen, että enrgiajuomaa meni tänään VAIN yksi pullo ;) Mikä on kyllä aika harvinaista verrattuna viimeaikaiseen trendiin...
...
Treenien suhteen perjantaista muodostuikin sit loppujen lopuksi ihan siis huippupäivä :D Päivällä mä menin ensin salille ja vedin ihan kohtuulliset kyykyt (paremminkin tosin on joskus mennyt, mutta näihin eväisiin nähtynä aika jees) 5x90kg, 5x100kg ja 3x3x105kg. Tekniikkakin oli mielestäni aika hyvä, tai siis ainakin tuntui hyvältä :D Apuliikkeinä vedin Box-kyykyn, polvenojennuksen ja vatsalihakset penkkipunnerruspenkissä. Lisäksi tein kevyen penkin eli 4x8x55kg.
....
Salilta mä suunnistin sit urheilutalolle HanMoodo-treeneihin. Tehtiin puolitoistatuntia pääasiassa potkuja ja jonkun verran myös väistöjä. Ilostuttavan hyvin jalka nousi eikä nopeuskaan mitään paskinta luokkaa ollut. Tosin nopeampiakin suorituksia olen itseltäni nähnyt, mut kyllä se tästä taas ;) Se on kyl kauheen hyvää lihashuoltoa toi kamppailu (etenkin siis jos ei olla kontaktissa), mulla siinä kyllä ihan sielu lepää. Ei oo sen voittanutta lajia olemassa. Tietty on toi voimailukin, mutta en mä ehkä siitä niin paljon nauti kuitenkaan. Tai nautin mut se on vähän toisenlainen se tunne kuitenkin. Huomasin taas (ajoittain unohdan) et miten kotoisa olo mulle tulee siitä punttisalin raudan tuoksusta ja vastaavasti taas urheilutalon ummehtuneesta ilmasta. Ja sit se vielä kun venytellään HMDssa niin kun yläkerrasta kuuluu se keilapallojen kopina. Mmmmm, olen kotona, täällä on hyvä olla :D
...
HMD treenien jälkeen mä menin vielä uimaan :) Tarkoitus oli vetää kilometri tai kaks ja ehkä hyppiä myös ponnarilta jonkun verran. Tehdä ne kaikki hienot kaks temppua :P mitä mä osaan :DD "Valitettavasti" uimahallilla oli kuutamouinti ilta joten siellä oli ihan saatanasti porukkaa. Kaikki kaistat oli täynnä ja mun on kyllä semmoseen äärettömän vaikea sopeutua. Alkaa heti ahdistamaan. Uin kuitenkin rivakasti niin kauan kun vain hermo kesti eli noin 20minuuttia/700m. Olin ihan yllättynyt että kulki niin kevyesti (ja myös siitä että hermo kesti noinkin kauan). Jäi ihan harmittamaan kun jäi noin vähäiseksi sit lopuksi se mun suoritus. Mut en vaan enää pystynyt uimaan siinä. Etenkin kun se yks mies vielä ui kroolia melko leveällä ja roiskivalla tyylillä. Menin sit herne nenässä poreisiin istumaan joksikin aikaa :D Harmitti vähän myös se kun ponnari oli suljettu myös sen kuutamouinnin takia. Mut ei se mitn mä voin treenata tempun nro3 vaikka sit seuraavalla kerralla :P
...
Sit mä vielä lopuks kirjoittasin vähän näistä mun ulkoisista puitteista ja siihen liittyvistä näkemyksistä sekä tavoitteista. Mietin vaan tossa jälleen kerran näitä samoja asioita kun huomasin siellä uimahallissa ollessani, että miten ihmiset tuijotti. Ja etenkin sit lapset, tommoset alle murrosikäiset ihan pysähtyivät katsomaan, kuiskimaan ja sit ne vielä katto mun peräänkin. Muahan ei sinällään kauheesti haittaa kun ihmiset kattoo, mut uimahallissa se käytös on yleensä semmosta että mulle tulee vähän friikki olo. Ja kyllä mä tiedänkin että ihmiset ihmettelee, että miksi haluan näyttää niin lihaksikkaalta, koska se on naisella rumaa jne jne. Lisäksi aika yleinen keskustelun aihe on toi hormonien käyttö. Monet, etenkin asioista tietämättömät, kuvittelevat että mä en voisi olla näin lihaksikas ellen käyttäis jotain kiellettyjä aineita. Ja etenkin kun mä vielä olen omasta mielestäni aika narukäsi, paljon sais olla enemmän lihaa.
...
Ensinnäkin, kaikki lisäravinteet mitä mä syön on marketin hyllystä. Niitä voi kuka tahansa ostaa sieltä ja näin ollen mä ainakin ajattelen, että ei ne nyt ainakaan kovin kiellettyjä voi olla :P Joku tommonen Fastinkin palautumisjuoma tai glutamiini niin sopii kenelle tahansa. Ja kuitenkin faktaa on myös se, että niillä pelkästään ei lihakset kasva. Sit toiseksikin, mun treenaamisen ykkösprioriteetti ei ole ulkonäkö. Totta kai siitä pystyy näkemään sitä saavutettua tulosta. Tietenkin raudan kilomääristäkin näkee kehityksen, mutta ei kuitenkaan kokonaisuutta. Se mikä näkyy peilistä, kertoo myös sen miten hyvin ruokavalio on natsannut treenin kanssa. Tietenkään siis pelkkä peiliin katsominen ei riitä koska siinä tulee sit mukaan vielä nää kaikki psyykkiset aspektit. Mut siis voi ottaa kuvia, videokuvaa ja mitata ympärysmittoja. Kokonaisuus ratkaisee ja mulla on treenaamisen taustalla aina jatkuva kehitys. Mä rakastan oman kropan tutkimista ja sitä, mihin kaikkeen sillä oikein pystyykään jos vain tarpeeksi haluaa ja on valmis panostamaan siihen. Toki tässä on mulla sit se ongelma, että kyllästyn helposti siinä vaiheessa kun pitäis ruveta hienosäätämään niitä juttuja ja kehitys mitä tulee niin on kovin vähäistä. Silloin on suuri vaara siihen, että vaihdan taas lajia johonkin mitä en vielä osaa ja missä voi kehittyä nopeasti. Ja siis totta kai tää ulkonäköjuttu on varmasti ihan mun itseni valitsema ja koko ajan vain pyrin hankkimaan lisää sitä voimaa joten näin ollen lihasmassaakin pitäis tulla lisää. Ja KYLLÄ, minä pidän siitä! Se on kehitystä!
torstai 10. marraskuuta 2011
Yritystä on, yritystä on mut laihoja tuloksia. Vielä.
Melko lailla samoilla linjoilla on menty tääkin viikko eväiden suhteen kuin viime viikkokin. Eli ei juurikaan oo tullut syötyä mitään. Juon paljon energiajuomia päivän aikana, sit illalla mä en saa nukuttua ja jos jossain vaiheessa nukahdan niin sit heräilen tunnin välein. Sit ne aamut venyy jne jne jne.. Kierre sen kuin jatkuu... Tietenkin sit kun työt taas alkaa niin on helpompi korjata sitä rytmiä kun on pakko nousta aamulla aikaisin vaikka miten väsyttäis. Toisaalta se taas kyllä pitää mut edelleen vahvasti kiinni energiajuomissa. Ja toisaalta siihen on niin pitkä aika et kyllä pitäis jotain muutoksia saada tehtyä jo ennen sitä. Olen huolissani tuloksistani. Rauta ei liiku jos ei nuku eikä syö. Ja jotenkin mulla tällä hetkellä on myös hyvin vahvasti semmonen narukäsimäinen fiilis :D Mutta, ei koskaan pahaa ellei jotain hyvääkin. Mä olin keskiviikkona HanMoodo-treeneissä ja vedettiin pystypainia ja jonkun verran myös lyötiin. Oli positiivinen yllätys miten hyvin mun käsi kesti :) Toki toi vammautunut takaolkapää rasittui kovin ja väsyi normaalia nopeemmin, mutta kesti!! Missään vaiheessa ei ottanut kipeetä eikä tuntunut mitään naksahduksia. Toki kaikkein pahinta myrkkyä sille onkin vetoliike ihan suorilta ja sitä riskiä mä en nyt vielä kyllä uskaltanut ottaa. Mutta tilanne näyttää siinä mielessä valoiselta että saatanpa päästä leireille vielä tän syksyn aikana, juhuu :D
...
Salitreenit on tän viikon osalta menetetty tyystin. Kyllä mä alkuviikosta kävin treenaamssa, mutta ei siitä kyllä kauheesti mitään tullut. Syömättömyys ja unettomuus näkyi nyt myös penkkipunnerruksessa, kyykystä puhumattakaan. Ja tällä hetkelläkin mulla on semmonen olo et ei ees kiinnosta mennä treenaan. Huoh, perusasiat olis pakko saada kuntoon... Mä kyllä tiistaina paistelin itselleni kananlihaa ja valitettavasti tuli huomattua taas tää vanha ongelma. Eli mullahan säännöllisesti kummittelee ongelma ton lihan käsittelyn suhteen. Ensinnäkin mun on vaikea koskea siihen (jos se näyttää siltä eläimeltä niin tilanne on lähes mahdoton). Sit toiseksi mä pelkään et se jää raa`aksi, mikä johtaa siihen et mä paistan ja paistan ja paistan kunnes liha on kuivaa tai palanutta. Ja kolmantena mua inhottaa ajatus jänteistä ym. "ylimääräisestä". Kun mä olen kaikkea tätä pyöritellyt mielessäni siinä valmistusvaiheessa niin sit kun sitä lihaa pitäis laittaa vielä suuhun niin se tuntuu kyllä haasteelliselta tehtävältä. Valitettavasti. Mä olin jo aika hyvin päässyt siitä eroon tossa yhdessä vaiheessa, mähän söin kanaa joka päivä 250-500g. Ja mielelläni söisin myös punaista lihaa jos vain osaisin tehdä siitä riittävän maukasta. Toki tää tän hetkinen tilanne tuntuu taas vähän lohduttomalta. Mutta ei se vaan auta kuin tarttua tuumasta toimeen ja hrjoittaa siedätyshoitoa. Suunnitelmissa olis aloittaa nyt sit noilla maustetuilla lihoilla, jos vaikka niiden käsittelykynnys ois vähän matalampi ;) Uniongelmiin vastaavasti taas mietin melatoniinia iltaan ja aamuun sit vastaavasti aerobista liikuntaa sekä puuro. Toki kierteen katkaiseminen on aina vaikeeta ja onnistumisen kannalta onkin oleellista osua oikeeseen kohtaan niillä muutoksilla.
...
Nyt kun mulla on menossa tää vähän alavireinen kausi niin olen toki katsonut telkkua selvästi normaalia enemmän. Ja kyllähän sieltä jotain hyödyllistäkin tulee, vaikkakin melko vähäisissä määrin. Mutta siis yhtenä iltana tuli aika mielenkiintoinen ohjelma jossa joku professori etsi tieteellistä näyttöä erilaisille laihdutusmenetelmille. Kauheen työn ja vaivan jälkeen lopputulos oli se, että oikotietä ei laihduttamiseen ole. Mikä mun mielestä olis ollut melko nopeestikin todettavissa :D Mut siis toki hyvä että asioita tarkastellaan noin monimutkaisesti, että ihmiset eivät niin kaueen helposti hussaisi rahojaan erilaisiin laihdutusvalmisteisiin :)) Ja saihan se ohjelma toki munkin silmät "tavallaan" vähän aukeamaan kun olen kerran kiinnostunut RAW-foodista. Niin siis siinä todettiin että esim. porkkanasta imeytyy beta-karoteenia vain 5% jos sen syö raakana. Ja vastaavasti taas keitettynä vähän enemmän ja kaikkein eniten jos se on keittämisen jälkeen vielä soseutettu. Tunsin toki itseni vähän hölmöksi tossa kohtaa sillä kyllähän se mulla on vallan mainiosti tiedossa et mitä paremmin ruoan pureskelee niin sitä paremmin siitä elimistö saa hyödyn. Mut siis tässäkään asiassa ei ole yhtä ja ainutta oikeaa ratkaisua, et ei kaikkee kuitenkaan kannata lähteä keittämään :D Tai syömään myöskään raakana ;) Niin ja kaikkee ei kannata aina uskoakaan. Tietoa kannattaa hakea mahdollisimman paljon itse ja uskoa VAIN luotettavia tietolähteitä :D Tästä on nyt taas hyvä jatkaa, koska suunta ei voi olla kuin ylöspäin :D
...
Salitreenit on tän viikon osalta menetetty tyystin. Kyllä mä alkuviikosta kävin treenaamssa, mutta ei siitä kyllä kauheesti mitään tullut. Syömättömyys ja unettomuus näkyi nyt myös penkkipunnerruksessa, kyykystä puhumattakaan. Ja tällä hetkelläkin mulla on semmonen olo et ei ees kiinnosta mennä treenaan. Huoh, perusasiat olis pakko saada kuntoon... Mä kyllä tiistaina paistelin itselleni kananlihaa ja valitettavasti tuli huomattua taas tää vanha ongelma. Eli mullahan säännöllisesti kummittelee ongelma ton lihan käsittelyn suhteen. Ensinnäkin mun on vaikea koskea siihen (jos se näyttää siltä eläimeltä niin tilanne on lähes mahdoton). Sit toiseksi mä pelkään et se jää raa`aksi, mikä johtaa siihen et mä paistan ja paistan ja paistan kunnes liha on kuivaa tai palanutta. Ja kolmantena mua inhottaa ajatus jänteistä ym. "ylimääräisestä". Kun mä olen kaikkea tätä pyöritellyt mielessäni siinä valmistusvaiheessa niin sit kun sitä lihaa pitäis laittaa vielä suuhun niin se tuntuu kyllä haasteelliselta tehtävältä. Valitettavasti. Mä olin jo aika hyvin päässyt siitä eroon tossa yhdessä vaiheessa, mähän söin kanaa joka päivä 250-500g. Ja mielelläni söisin myös punaista lihaa jos vain osaisin tehdä siitä riittävän maukasta. Toki tää tän hetkinen tilanne tuntuu taas vähän lohduttomalta. Mutta ei se vaan auta kuin tarttua tuumasta toimeen ja hrjoittaa siedätyshoitoa. Suunnitelmissa olis aloittaa nyt sit noilla maustetuilla lihoilla, jos vaikka niiden käsittelykynnys ois vähän matalampi ;) Uniongelmiin vastaavasti taas mietin melatoniinia iltaan ja aamuun sit vastaavasti aerobista liikuntaa sekä puuro. Toki kierteen katkaiseminen on aina vaikeeta ja onnistumisen kannalta onkin oleellista osua oikeeseen kohtaan niillä muutoksilla.
...
Nyt kun mulla on menossa tää vähän alavireinen kausi niin olen toki katsonut telkkua selvästi normaalia enemmän. Ja kyllähän sieltä jotain hyödyllistäkin tulee, vaikkakin melko vähäisissä määrin. Mutta siis yhtenä iltana tuli aika mielenkiintoinen ohjelma jossa joku professori etsi tieteellistä näyttöä erilaisille laihdutusmenetelmille. Kauheen työn ja vaivan jälkeen lopputulos oli se, että oikotietä ei laihduttamiseen ole. Mikä mun mielestä olis ollut melko nopeestikin todettavissa :D Mut siis toki hyvä että asioita tarkastellaan noin monimutkaisesti, että ihmiset eivät niin kaueen helposti hussaisi rahojaan erilaisiin laihdutusvalmisteisiin :)) Ja saihan se ohjelma toki munkin silmät "tavallaan" vähän aukeamaan kun olen kerran kiinnostunut RAW-foodista. Niin siis siinä todettiin että esim. porkkanasta imeytyy beta-karoteenia vain 5% jos sen syö raakana. Ja vastaavasti taas keitettynä vähän enemmän ja kaikkein eniten jos se on keittämisen jälkeen vielä soseutettu. Tunsin toki itseni vähän hölmöksi tossa kohtaa sillä kyllähän se mulla on vallan mainiosti tiedossa et mitä paremmin ruoan pureskelee niin sitä paremmin siitä elimistö saa hyödyn. Mut siis tässäkään asiassa ei ole yhtä ja ainutta oikeaa ratkaisua, et ei kaikkee kuitenkaan kannata lähteä keittämään :D Tai syömään myöskään raakana ;) Niin ja kaikkee ei kannata aina uskoakaan. Tietoa kannattaa hakea mahdollisimman paljon itse ja uskoa VAIN luotettavia tietolähteitä :D Tästä on nyt taas hyvä jatkaa, koska suunta ei voi olla kuin ylöspäin :D
maanantai 7. marraskuuta 2011
Melko epäonnistunut viikko :/
Tää viikko on kyllä ollut monien eri asioiden yhteensummana ihan surkea viikko. Unettomuutta, syömättömyyttä, alakuloa ja siitä johtuen huonoja treenituloksia. Maanantaina vedin vielä ihan kohtuullisen treenin vaikka olinkin vähän negatiivisella/masentuneella fiiliksellä. Silloin söin vielä "kohtuullisesti". Ainakin siis kalorimäärällisesti, kävin thaimaalaisessa syömässä. Siinä mun päivän eväät sit olikin.
...
Tiistaina olinkin niin reipas, että söin jopa aamupuuron :D Tätähän ei ole tapahtunut moneen viikkoon, vaan olen korvannut puuron lisäravinteilla. Kimillä oli kaverisynttärit joten jonkin verran tuli herkkuja pöydästä napsittua. Melko vähän kuitenkin. Ruokahaluni on hävinnyt jonnekin :/ Ja vastaavasti taas energiajuomaa kuluu kahta kauheammin. Illalla me käytiin sit vielä keilaamassa synttäripäivän kunniaksi :D
...
Keskiviikkonakin söin puuron aamulla, jei :D Päivällä vedin pari leipää ennen vetotreenejä. Ja kuten arvata saattaa, rauta oli kohtuullisen raskasta ja treenaminen ei ollut yhtä mielekästä kuin hyvillä eväillä. Loppupäivänä ei sit taaskaan tullut kauheesti syötyä.
...
Torstaina mä olin koko päivän tienpäällä, hoitamassa erinäisiä juoksevia asioita. Kävin mm. katsomassa kämppiä et mihin sit mahdollisesti muutettais. Koko päivän ruokasaldo oli lähes olematon. Illalla kävin toki Hanmoodossa, mikä jonkin verran kohotti mieltäni :D
...
Viikonloppuna treenailin samanlaisin, laihoin tuloksin. Poikkeuksena penkki kulki lauantaina ihan normaalisti, huonoista eväistä huolimatta. Olen joutunut huonoon kierteeseen tän viikon aikana. Päivisin olen saamaton ja ehkä vähän allapäinkin ja vastaavasti iltaisin/öisin en saa nukuttua. Seuraavana aamuna herään kohtuullisen aikaisin, mutta muutaman tunnin yöunien takia vetelehdin sängyssä tuntitolkulla enkä saa luitani ylös. Tästä johtuen en jaksa laittaa itselleni kunnollista aamiaista mikä johtaa loppupäivän syömisongelmiin. Mullehan on just tyypillistä (kuten olen ennenkin todennut) tää syömättömyys. Treenaamisen kannalta mä olen aina kärsinyt mieluummin energiavajeesta kuin siitä että söisin liikaa. Oloni on tällä hetkellä hyvin epäonnistunut ja tunnen itseni vialliseksi. Isosti vialliseksi.
...
Katsoin sunnuntaina telkkarista Frasieria ja siinä oli musta aika mielenkiintoinen jakso.. En tiedä mitä siinä alunperin oli tapahtunut kun aloin seuraamaan kesken kaiken. Mut siis pointti oli se, että tiedotusvälineille oli tullut jostain sellainen tieto et F olis kuollut ja se oli ehditty painaa jo lehteen ja lisäksi asiaa puitiin myös uutisissa. No tietenkin asia sit korjattiin, mutta F ehti jo lukemaan lehdestä sen oman kuolinilmoituksensa ja oli siihen vähän tyytymätön. Sen seurauksena hän alkoi itse miettimään et millaisen sen olisi toivonut olevan jne jne.. No tietenkin mäkin sit aloin miettimään niitä asioita mitä mä haluaisin tehdä ja toteuttaa ennen kuolemaani :O Tää toki on mulle aika haasteellinen tehtävä koska on niin paljon asioita mitä mä haluaisin kokea ja nähdä. Ja sit on vielä sekin et mulla kun tahtoo toi mieli vaihtua niin kovin useasti :) Ja kyllä mä jonkinlaiseen lopputulokseen pääsinkin, mutta tällä hetkellä asioiden sanoiksi pukeminen tuntuu poikkeuksellisen haasteelliselta tehtävältä. Olen väsynyt, voin huonosti niin henkisesti kuin fyysisestikin. En tiedä oikein että pitäisikö mun eristäytyä hetkeksi vai aktivoitua sosiaalisesti. No ei, kyllä mä tiedän että nyt pitäisi saada nuo perustarpeet kuntoon eli oikeanlaista polttoainetta moottorille niin kyllä se siitä taas starttaa... Saas nähdä taas... Joskus vaan on pakko polkea myös ylämäkeen, että voi sit nauttia alamäen tarjoamasta vauhdista ja keveydestä...
...
Tiistaina olinkin niin reipas, että söin jopa aamupuuron :D Tätähän ei ole tapahtunut moneen viikkoon, vaan olen korvannut puuron lisäravinteilla. Kimillä oli kaverisynttärit joten jonkin verran tuli herkkuja pöydästä napsittua. Melko vähän kuitenkin. Ruokahaluni on hävinnyt jonnekin :/ Ja vastaavasti taas energiajuomaa kuluu kahta kauheammin. Illalla me käytiin sit vielä keilaamassa synttäripäivän kunniaksi :D
...
Keskiviikkonakin söin puuron aamulla, jei :D Päivällä vedin pari leipää ennen vetotreenejä. Ja kuten arvata saattaa, rauta oli kohtuullisen raskasta ja treenaminen ei ollut yhtä mielekästä kuin hyvillä eväillä. Loppupäivänä ei sit taaskaan tullut kauheesti syötyä.
...
Torstaina mä olin koko päivän tienpäällä, hoitamassa erinäisiä juoksevia asioita. Kävin mm. katsomassa kämppiä et mihin sit mahdollisesti muutettais. Koko päivän ruokasaldo oli lähes olematon. Illalla kävin toki Hanmoodossa, mikä jonkin verran kohotti mieltäni :D
...
Viikonloppuna treenailin samanlaisin, laihoin tuloksin. Poikkeuksena penkki kulki lauantaina ihan normaalisti, huonoista eväistä huolimatta. Olen joutunut huonoon kierteeseen tän viikon aikana. Päivisin olen saamaton ja ehkä vähän allapäinkin ja vastaavasti iltaisin/öisin en saa nukuttua. Seuraavana aamuna herään kohtuullisen aikaisin, mutta muutaman tunnin yöunien takia vetelehdin sängyssä tuntitolkulla enkä saa luitani ylös. Tästä johtuen en jaksa laittaa itselleni kunnollista aamiaista mikä johtaa loppupäivän syömisongelmiin. Mullehan on just tyypillistä (kuten olen ennenkin todennut) tää syömättömyys. Treenaamisen kannalta mä olen aina kärsinyt mieluummin energiavajeesta kuin siitä että söisin liikaa. Oloni on tällä hetkellä hyvin epäonnistunut ja tunnen itseni vialliseksi. Isosti vialliseksi.
...
Katsoin sunnuntaina telkkarista Frasieria ja siinä oli musta aika mielenkiintoinen jakso.. En tiedä mitä siinä alunperin oli tapahtunut kun aloin seuraamaan kesken kaiken. Mut siis pointti oli se, että tiedotusvälineille oli tullut jostain sellainen tieto et F olis kuollut ja se oli ehditty painaa jo lehteen ja lisäksi asiaa puitiin myös uutisissa. No tietenkin asia sit korjattiin, mutta F ehti jo lukemaan lehdestä sen oman kuolinilmoituksensa ja oli siihen vähän tyytymätön. Sen seurauksena hän alkoi itse miettimään et millaisen sen olisi toivonut olevan jne jne.. No tietenkin mäkin sit aloin miettimään niitä asioita mitä mä haluaisin tehdä ja toteuttaa ennen kuolemaani :O Tää toki on mulle aika haasteellinen tehtävä koska on niin paljon asioita mitä mä haluaisin kokea ja nähdä. Ja sit on vielä sekin et mulla kun tahtoo toi mieli vaihtua niin kovin useasti :) Ja kyllä mä jonkinlaiseen lopputulokseen pääsinkin, mutta tällä hetkellä asioiden sanoiksi pukeminen tuntuu poikkeuksellisen haasteelliselta tehtävältä. Olen väsynyt, voin huonosti niin henkisesti kuin fyysisestikin. En tiedä oikein että pitäisikö mun eristäytyä hetkeksi vai aktivoitua sosiaalisesti. No ei, kyllä mä tiedän että nyt pitäisi saada nuo perustarpeet kuntoon eli oikeanlaista polttoainetta moottorille niin kyllä se siitä taas starttaa... Saas nähdä taas... Joskus vaan on pakko polkea myös ylämäkeen, että voi sit nauttia alamäen tarjoamasta vauhdista ja keveydestä...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)