Sunnuntaina pääsinkin salille treenailemaan kun alkoi kunto olemaan jo sellainen että pystyy tekemään. Ja täytyy sanoa, että ihan loistava draivi oli päällä :)) Penkki kulki kuin unelma, 2x3x65kg ja 2x2x67,5kg. Sit maanantaina kävin nappaamassa kyykyn joka niin ikään kulki ihan loistavasti. 2x3x115kg ja 3x120kg, nyt on helppo hymyillä. Vielä kun saisin huomenna vedon otettua kunnialla niin oisin tyytyväinen :D
Tässä kuvassa näkyy melko hyvin yliliikkuvat niveleni, jotka jonkun verran häiritsevät sekä kyykyssä ja etenkin vedossa loppuasentoa. Mun on vaikea kontrolloida niitä toisinaan. Nooh, kait sekin on opettelukysymys. Tai ainakin mä haluan uskoa niin ;)
Vatsalihaksissa mä en itse ainakaan huomaa mitään merkittävää muutosta vaikka Kimi kyllä mulle yhtenä pivänä sanoikin et lölleröä ainakin on vähemmän kuin ennen :D Mut siis oon löytänyt ihan loistavan liikkeen mikä ilmeisesti on melko suosittu voimailijoiden parissa ja olen sitä myös melko innokkaasti tehnytkin. Melkein joka treenien loppuun. Eli mennään punnerruspenkkiin istumaan naama tankoon päin, varpaat siellä tukipaalun alla. Otetaan tanko olkapäiden päälle ristiotteella (kuten etukyykyssä), nostetaan rauta telineeltä ja sit aletaan siitä melko pienellä liikkeellä hinkkaamaan vatsarutistusta :D Jokun viikko sitten kun aloin tutustumaan kyseiseen liikkeeseen sain tehtyä nippa nappa 50kg, mutta esim. nyt tein 4x8x70kg. Toki voimaakin on varmasti jonkin verran tullut mutta uskoisin et suurin kehitys on tullut tekniikkaan ja varmuuteen :) Kyllä tästä vielä hyvä tulee :D
Tässä näkyy valitettavan hyvin merkittävä lihasepätasapaino. Oikean käden olkapää on jäänyt ihan kehityksestä. Sain sen jo tossa jossain välissa vähän parempaan kuntoon mutta nyt voimailun jälkeen en oo juurikaan treenannut olkapäitä joten tässä se näkyy nyt parhaiten. Toki tää kuvakulmakin on vähän semmonen et ongelma näkyy vielä selvemmin kuin muuten. Nyt enivei, ongelma on kuitenkin olemassa...
...
Eväiden suhteen aika normisetillä on luisteltu menemään ja olen ollut kohtuullisen tyytyväinen :) Ja kuten lupasin raportoida herkutteluun liittyvistä rikkeistä niin muuten on mennyt kivasti, mutta sunnuntaina vedin hampurilaisen kun Kimi halus päättää sporttisleirinsä herkutteluun :D Surkee tekosyy, olisinhan mä voinut ostaa vaan sille ja nuolla siinä vieressä näppejäni mut klo oli jo iltpäivässä enkä mä ollut syönyt vielä mitään koko päivänä. Jokseenkin toi aamuaktiivisuus on jostain kumman syystä lipsunut vähän myöhäiseen :)) Mut ei sen väliä tällä hetkellä, tai siis, ihan mielelläni venytän aamuja ;)
...
Muuten havaittavissa jonkinasteista apatiaa, valitettavasti. Se on tää syksy mikä tahtoo olla mulle vähän raskasta aikaa.. Ja eniten ärsyttää se kun en voi kauheesti vaikuttaa asiaan. Mietinkin tossa kun luin tota omaa, yhtä elämäni ohjenuorista, tosta sivun reunasta et kuinka helpolta se ympäristön tuomien haittavaikutusten minimointi kuulostaa mutta kuinka helvetin vaikeaa se vain sit kuitenkin todellisuudessa on. Tai no, varsinainen ongelma on siinä et keksiin sen oikean konstin joka oikeasti toimii. Sen jälkeen muutos onkin helppoa mut siihen asti sitä tuntuu polkevan paikallaan.
...
Mut siis kauheesti on taas pohdintoja ilmassa monesta eriasiasta, ihan savu jo korvista nousee. Se kyllä kuormittaa jo vähän liikaakin.. No ehkä mä päädyn jonkinlaiseen ratkaisuun tai sitten toisaalta voin järjestää itselleni aivotonta tekemistä loppuviikoksi eli pajusavottaa, yeah :D Siinä se mieli lepää, melkein yhtä paljon kuin kamppailussa ;) Ihan kyllä mielelläni ottaisin turpaankin tällä hetkellä :)) Se on tää syksy aina vähän semmosta aikaa et kauheesti tekis mieli ottaa semmoset nollaavat superkännit ;) Mutta toisaalta, mä olen niin paljon viinaa juonut et tiedän kyllä ettei se nollaamiseen auta vittujakaan vaan päinvastoin. Olo siinä vain pahenee. Ja sit toiseksi mun koko seuraava treeniviikko menis ihan pilalle, jos yleensäkään joisin vain yhden päivän. Ja kolmanneksi mun loistava raittuisputki katkeais :D Siitä mä kyllä pidän kiinni kaikkein eniten aina kun ois kiva lähteä bilettämään, yhdellä kännillä vetäisin seitsemän vuoden raittiuden pöntöstä alas. Ei todellakaan kannata ;)
...
Eikä tää tilanne nyt mikään kauheen katastrofalinen oo vaikka se voi vähän siltä kuulostaakin. Kyllä mun perusfiilikset kuitenkin edelleenkin on positiivisia, se on mun perusluonteelle ominaista. Ja treenit kulkee hyvin ja mulla on älykäs, ihana poika joka ymmärtää mun hämärää huumorintajua niin mikäs tässä on ollessa :D
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)





3 kommenttia:
Alkoholilla voi olla mahtava voima ihmiseen. Itse olen ollut puoli vuotta raittiina, mutta edelleen ajattelen kylmää huurteista päivittäin. Seitsemän vuoden raittiusputki on hieno saavutus! Jatka samaan malliin ilman alkoholia - ja kohtuudella energiajuomiakin:)
Mulla ei oikeestaan kovin usein tee mieli, ohikiitävinä hetkinä ainoastaan.. Ja silloinkin mä kaipaan sitä leijuvaa olotilaa kun juo tarpeeksi pitkän putken...
Puoli vuottakin on jo paljon, onnea :) Itseasiassa alku on aina hankalin. Sit kun on ollut vähän kauemmin jo niin aika kuluu niin ettei enää huomaa kaivata kauheesti :D
Kiitos, parasta yritetään ;) Enkä mä kyllä kovin helposti pulloon tarttuis.. Vaikka varmalla en voi sanoa et koskaan. Pysyy siinä valppaana koko ajan ettei vain tuu kuvitelmia et vois vähän ottaa :D
Energiajuomat on kyllä kieltämättä tällä hetkellä elämäni suurin ongelma ja addiktio :/ Ei sovi lakata yrittämästä niin enköhän mä siitäkin vielä eroon pääse ;) Uskoisin ainakin niin :D
Sexy ;)
Lähetä kommentti