Mikä fiasko...

 Niin siis mullahan olis ollut ne kisat nyt viikonloppuna (27.04) Hämeenlinnassa. Ja olinkin kovasti menossa sinne ja itse asiassa tavoitteetkin olivat aika korkealla. Mä olen tässä jo pidemmän aikaa tarkaillut painoani sekalaisilla puntareilla ja kovin epämääräisesti ja satunnaisesti, koska mun omasta on ollut patteri lopussa. Ja koska olen tälläinen jokseenkin keskittymishäiriöinen ja höveli, unohdan asioita helposti minkä vuoksi patterikin on sit ollut kaupan hyllyssä luvattoman kauan. En mä nyt sit voinut kuvitellakaan et niissä mitään kauheen isoja heittoja vois kiloissa olla, et korkeintaa satoja grammoja ajattelin et eroavat. Toisaalta taas mun painokin heittelee jatkuvasti plus miinus 2kg ja yleensää just sektorilla 53-55kg. Niin kuvittelin nytkin olevan kun vaaàt joilla kävin näyttivät vuorokauden ajasta riippuen 53,5-54,8kg. Ajattelin tietenkin et normisettiä ja ilmoittauduin 52kg sarjaan. 2-3kg vetäminen olis ollut ihan ok juttu ja toisaalta siinä kun pitää vähän pudottaa niin pääsee siihen kisan henkeen ihan toisella tavalla kuin silloin kun vain menee paikalle nostamaan. No mut enivei, sain vihdoinkin uuden patterin hankittua ja kävin puntarissa kaksi päivää ennen kisoja. Järkytys oli suuri kun huomasin painavani 57,3kg :O Mission impossible...? Uskoin kuitenkin vahvasti että kyllä se onnistuu kun vain tarpeeksi yrittää. Ja tunnetustihan mulla on äärettömän vahva usko. Toisinaan se on jopa valitettavaa, koska pitäis ymmärtää päästää irti asioista silloin kun on sen aika. Mutta, ei, mä vaan uskon ja uskon et jos yritän niin onnistun. Toki sit siinä vaiheessa kun se usko loppuu ja hyväksyn virheeni/huonon valintani/epäonnistumisen (vaikka se ei olisikaan minusta johtuvaa) on asiaa sen jälkeen enää mahdoton palauttaa. Jos kerran on kaikkensa antanut ja täysiä yrittänyt ja silti epäonnistunut niin silloin silloin uskoni on hävinnyt enkä varmasti tule koskaan enää lähtemään samaan.
...
Kisoihin lähteminenkin meiltä viivästyi 1,5h sillä olin ajatellut lähteä töistä jo yhden aikaan kun saan hommani tehtyä. Mutta niin oli ajatellut moni muukin joten mä pääsin töistä vasta normi 14 aikaan. Ja tietty tää kaikki viivästys oli pois mun painon vedosta. Vaikka tuskin sillä mitään merkitystä loppujen lopuksi oli, sillä jostain kumman syystä mun kroppa luovutti ihan helvetin huonosti nesteitä. Vähän kyllä ärsyttää kun en tiedä miksi. Mitä tein silloin kun ne irtos hyvin ja mitä silloin viimeksi kun tilanne oli tää sama. Tässä taas nähdään miten tärkeetä olis kirjata kaikki ylös koska nyt voisin palata menneesseen ja huomata eroavaisuudet ja sit tietäisin jatkossa miten menetellä.

 Onneksi mulla oli matkassa maailman paras huoltaja matkaseuralainen! Rakastan!

 Huone meillä oli Hämeenlinnan Hotelli Cumuluksesta, ihan ok mesta :D

 Matkalaukullinen pelkkiä painon veto vehkeitä...

Viimeisen aterian jälkeen mun paino, ennen lähtöä siis, oli sen 57,3kg ja kun päästiin hotellille tilanne oli tämä. Mähän söinkin viimeisen kerran töissä klo 10.30.

 Heti hotellille päästyä kerrastoa niskaan vain ja saunomaan. Toka kerros menos.

 Kolmas

 Neljäs

 Viides

 Kuudentena kehiin fleece!

 Ja viimeisenä sade-asu. Voin kertoa, että ei mikään kiva olotila.

 Näppärän sade-asu hankinnan tein sopurahasta sopuisaan hintaan. Just soppeli tähän tarkoitukseen. En viittis mitään hyvää, hienoa ja kallista tämmösen takia ostaakkaan.

 Painonveto "evää" eli takana dicodral juomaa, sisältää suoloja ja sokereita. Jos vielä dokailisin niin varaisin näitä aina krapulaan. Maku ei mikään kehuttava todellakaan, mutta kun sisukkaasti imasee niin olo helpottuu merkittävästi. Eikä tarvii sit niin kauheesti vetää mässyä (suolaista-makeaa-suolaista) Sit on tietty energiaa eli patukoita ja gainomaxia. Ja viimeisenä vaan ei vähäisenä, viime hädän nesteen poistoon purukumia. Vuoden 2012 vasruste SM-kisoissa tiputin viimeiset 250g räkimällä ja siihen oli tälläkin kertaa varauduttu.

 Toiveekkaana saunomaan.  :)

 Saunassa kera sylkykupin.

 

 Ensimmäinen setti n. 15min

 Tauolla olis tehnyt mieli vähän pulahtaa ;)

 Nääntyneenä :/ Kahden tunnin saunominen mentiin suurinpiirtein semmosella syklillä et ensin vartti, sit 7min ja sen jälkeen kaikki loput n. 3min ja välissä noin 1-3min tauko. Tuntui siltä että tosi hyvin irtosi hikeä, kuvittelin et kaikki vaatteet on läpeensä märät.. Todellisuus oli kuitenkin toinen, kahden tunnin saunomisella oli vain kilo lähtenyt :O Tää oli kyllä valtavan suuri pettymys :(

Jäljellä oli siis vielä neljä kiloa haihdutettavana ja punnitukseen aikaa 11h... Kuiva kerrasto päälle ja peittojen alle tuijottamaan telkkua niin kauksi aikaa että edelliset varusteet ovat kuivaneet. Peittojen alla makoillessa hikeä irronnut lainkaa, perkele!! Tässä vaiheessa aloin jo muuttumaan epätoivoiseksi. Vedin fleecet ja sadeasun päälle ja menin kuumaan suihkuun. Hiki alkoi taas virtaamaan, ainakin jossain määrin. Otin jokusen tunnin viiden minuutin kestoisia suihkuja joiden välissä aina muutaman minuutin tauko. Sääli ettei tästä ole kuvamateriaalia, sillä hovikuvaajani oli jo unten mailla :D Ja näin jälkikäteen ajateltuna, niin olisi pitänyt munkin olla. Tässä prosessi lähti noin kilo vielä. Aloin olemaan jo helvetin väsynyt ja kellokin oli vaikka ja mitä. Fleecet ja sade-asu kuivamaan, päälle kerrastot ja taas peittojen alle makaamaan ja odottamaan että sauna aukee. Niinhän siinä sitten kävi, että nukahdin ja vaikka mulla oli kello herättämäs 6.45 että pääsen sinne saunaan niin en ollut kuullut koko kelloa ja heräsin vasta yhdeksältä. Peli menetetty, saatana! En ois enää millään ehtinyt kisapaikalle. Kaiken romun kasaan kerääminen ja pakkaaminen plus kisapaikalle siirtyminen, olisin ehkä ehtinyt nippa nappa siihen kun kisat alkoi. Mutta kun olis pitänyt punnita, ottaa telinekorkeudet, vaihtaa vaatteet ja vielä lämmitellä niin ei mitään toiveita.
...
Ja toisaalta nyt kun tilannetta arvioin niin enhän mä olis varmaan mitään jaksanut nostaakaan. Mä olin niin kuiva ja ihan helvetin väsynyt. Mulla on viimeksi ollut vastaava olo silloin kun dokasin vielä paljon. Ja silloinkin sen jälkeen kun olin juonut enemmän kuin yhtenä päivänä. Poikkeuksena se, että nyt puuttui aistiharhat. Luojan kiitos! Jos ois niitäkin ollut niin eihän me oltais päästy koskaan ajamalla takas kotiin sieltä. Ai niin se aamun viimeinen paino, minkä ihan mielenkiinnosta kuitenkin sit katoin oli säälittävät 53,8 eli aika kauas jäin. En ymmärrä miksi se neste ei irronnut... Oonhan mä ennenkin saman kolme kiloa vetänyt eikä se noin lujassa kyllä ole koskaan vielä ollut. Toki siellä SM-kisoissahan oli kyllä myös vaikeeta...
...
No niin ja listataanpas tästä nyt Millan oppitunnit.
- Käytä aina samaa vaakaa, mikä on taarattu arvokisojen vaaàn kanssa samaan painoon.
- Punnitse itsesi viikottain.
- Painonveto raja max 3kiloa.
- Jos paino yli 55 ilmottaudu 57 sarjaan (pikkukisoissa)
- Jos arvokisat, aloita tarvittaessa dietti 2-3vko ennen kisoja (jos paino yli 55)
- Ymmärrä luovuttaa ajoissa!
...
Että semmosta.. Tää jää kyllä kaivelemaan mun mieltä vielä pitkäksi aikaa.. Onneksi kyseessä ei ollut arvokisat. Mutta nyt mulla on edelleen ensivuoden SM-kisoihin tulosraja tekemättä molempiin lajeihin, että kiirekin tässä taas tulee. Olin ajatellut että teen raaka-kisojen tulosrajan nyt keväällä ja sit syksyllä varusteilla, et ehdin jonkun verran treenatakin. Kuitenkin mitä useimpiin kisoihin mä osallistun sitä vähemmän tulee niitä tehokkaita treeniviikkoja (vedossa mun pitää olla 10pvä vetämättä jos haluan hyvän tuloksen) ja mä en pidä siitä. Kuitenkin kun mä olen itseäni ja omia ominaisuuksiani miettinyt niin olen tullut siihen tulokseen, että oikeastaan mä olen elämäntapa urheilija. Vaikka mä toki rakastan kilpailua, se antaa aina oman mausteensa treenaamiselle niin se kuitenkaan loppujen lopuksi ole se mikä mua motivoi. Ehkä mä olen joskus niin luullut... Mä rakastan sitä itse treenaamista ja kilpailut ovat vain pelkkiä mittareita sen treenin onnistumiselle. Senhän mä toki olen aina tiennyt et meriitit ei mua niinkään innosta, ihan sama minkä arvoinen kisa, mä osallistun ihan samanlaisella poltteella. Haluan onnistua ja sitä kautta sit tulee se sijoitus mihin se sillä kertaa riittää. Tää on varmaan se syy minkä takia mua ei niin kauheasti kiinnosta mitä muut puuhaa, vain se mun oma tekeminen.
...
Sit mä vielä haluaisin avata tota mun viimeistä "oppia", mitä jo tossa alkutekstissäkin vähän sivusin eli luovuttaminen on periaatteessa väärä ilmaisu mut halusin ilmaista tossa asian lyhyesti ja ytimekkäästi. Asioista ei pitäis luovuttaa vaan joko A) muuttaa suunnitelmaa tai B) mikäli kyseessä on asia mihin et voi vaikuttaa, hyväksy se ja päästä irti.
A) esimerkiksi tässä tapauksessa mun olis ollut syytä selvittää heti, kun huomasin olevani niin hyvässä lihassa, että onko sarjan vaihtaminen vielä siinä vaiheessa mahdollista. Varmasti olisi onnistunut. Mä olisin päässyt kisaamaan, hyvin levänneenä ja näin ollen tehnyt hyvän tuloksen. Olisinhan mä voinut vähän sitä painoakin vetää parempien Wilksin pisteiden toivossa. Mut se kilo mikä lähti sen kahen tunnin aikana olis riittänyt ja yöllä nukkuessa olis kuitenkin vähän lähtenyt. Nyt mulla olis tulosraja tehtynä ja olisin tyytyväinen! Ja vaikka sarjaa ei olisi voinutkaan vaihtaa niin siinä tapauksessa olisin säästynyt turhalta reissulta ja ennen kaikkea erittäin rankalta ja hyödyttömältä elimistön turhalta kuormittamiselta.
B) esimerkiksi kun mulla oli se olkapäävamma mikä meni kun tipuin uimahallin ponnarilta niin lopetin kokonaan etuolkapäiden treenaamisen, koska en pystynyt tekemään niitä. Juosta pystyin kun sidoin käden kiinni vyötärölle ja kyykkäämään (taka) niin että pidin toisella kädellä (vammautuneella) tangon etupuolelta kiinni. Tai kun huomasin että en pysty sitoutumaan järjestettyihin treeneihin, vaihdoin kamppailun kokonaan salitreeniin. Täähän ei tietenkään tarkoita mitään lopullista välttämättä. Vain sen että, jos asiat ei suju vaan ne muuttuvat mahdottomaksi niin on aika katsella muuaalle päin.
...
Mun mielestä noi sopii asiaan kuin asiaan, toimii! Toisinaan harmittaa olla niin yritteliäs, pitäis joskus (aika useinkin) muistaa nää jutut. Mutta toisaalta kun sit siinä on se usko mukana niin sit mulla kestää ja kestää käsittää että joku asia ei vaan vittu onnistu ja piste. Toisinaan mulla saattaa olla vaikeuksia käsittää niidenkin asioiden rajoja että mihin mä voin vaikuttaa ja mihin en. Ihan hyviä ja tärkeitä tämmöset oppitunit (joita musta tuntuu mulle täs lyhyen ajan sisällä siunaantuneen vähän liikakin) kun ne saa ajattelemaan asioita mitkä ovat saattaneet vähän ehkä jäädä unholaan. Viikolopun jäljiltä olen vieläkin kuin junan elle jäänyt, tarkoitus oli käydä salilla tänään koska eiliset kisat meni sivu suun, mutta ei. Ei vaan ollut energiaa... Mutta toisaalta käytin sen ajan sit toisella tavalla hyödyksi, katsoin elokuvan viisi vuodenaikaa. Tuli kyllä hyvään saumaan. Olen täs muutenkin ajatellut paljon tätä mun hyvinvointia ja kaikkea sitä mikä kuluttaa mua ja yleensäkin ihmisiä. Toisaalta se kuulostaa helpolta ajatukselta että luopua kaikesta kuluttavasta, mut kun ei se oo ihan niin yksselitteistä. Kuitenkin se tarkoittaa täysin "epänormaalia" elämää. Eikä sillä etteikö mulla olisi halua siihen, niin mikä se on sit niiden uhrauksien hinta. Se onkin sit toinen asia ja että olenko kuitenkaan joka kohdassa valmis sitä hintaa maksamaan. Aika näyttää...

Lihasten hankinta jatkuu..

Vaikka ruokailussa onkin tullut satunnaisia epäonnistumisia niin nyt kuitenkin paino tällä hetkellä 59,5kg. Eli tammikuun alusta on tullut lisää 2,5kg. Ehkä pikkasen liikaa, mutta toisaalta se on nyt vain just tän hetken paino. Aamulla se voi olla taas selvästi vähemmän, keskiarvollisesti se vois ihan helposti olla jotain 58,5kg luokkaa mikä olis kyllä aika soppeli. Mä olen kyllä taas kerran todennut tässä sen, että tohon ruokahuoltoon melkein kyllä tarviis kaks ihmistä. Kun syö 6krt päivässä niin siinä kyllä tulee kiire keitellessä. Ja sit kun on tiukka aikataulu niin ahdistuu ravintolaan. No muuten mä en tota ravintolassa syömistä pidä mitenkään erityisen pahana mut kun mulla ei just nyt ois oikein varaa syödä ulkona. Muutenkin uudenvuodenvuoden "lupaukset" ovat rakoilleet melkoisesti nimenomaan rahankäytön osalta. Kaikki menee samantien mitä tulee, ostopäivät ovat unohtuneet ja joka päivä tulee ostettua jotain. Karkkien ym. "nautitojen" osalta menee hyvin. Tosin energiajuomaan olen edelleen koukussa, määrää olen saanut onneksi vähän edes hillittyä.

No mut siis tän päivän salitreenit meni näin:
Rinta: Penkkipunnerrus 55kg, vinopenkki 40kg, Pec Deck 35kg ja dippi +10kg
Selkä: Ylätaljaveto leveällä otteella 55kg, kulmasoutu T-tanko 40kg ja leuanveto leveä ote 4x10
Jalat: Syvä Hack +85kg, Polven ojennus +30kg/jalka, Haarakyykky +85kg, pohjeprässi 140kg, yhden jalan pohjeprässi seisten 4x12

Tein vähän normaalia pidempiä sarjoja eli vähintään 8, lisäksi hackissa tein 6 sarjaa. Haarakyykyn viimeisessä sarjassa jouduin luovuttamaan kuudennessa toistossa koska jostain kumman syystä epähuomiossa painopisteeni siirtyi liian eteen ja tekniikka hajosi. Siitä aiheutuneena selkä alkoi menemään kumaraan. Pudotin painot selän taakse varmistus telineelle ja ryhmädyksellä keräsin melkoisen määrän hämmästyneitä katseita. Eipä oo kyllä tommostakaan koskaan ennemmin tapahtunut, mut musta kuitenkin on viisainta siinä kohtaa luovuttaa kun liike alkaa olemaan jo vaarallinen. Eihän tommosta kilomäärää oo mitään järkeä yrittää väkisin nostaa ylös huonossa asennossa.

Sit noista ruoista vielä kun päivällä radiossa puhuttiin ruoan terveellisyydestä. Jonkun tutkimuksen mukaan rasvaton maito aiheuttaa iho ongelmia ja lapsettomuutta. Melko hurja väite... Enkä mä nyt siihen aio sinällään kantaa ottaa, saattaa se vallan paikkansa pitääkin. Mut siis kokonaisuudessaan mun mielestä koko tää ruoka keskustelu on lähtenyt vähän väärille raiteille kun väitellään hiilareiden ja rasvan hyvyydestä/huonoudesta. Mun mielestä pitäis enemmänkin keskustella kasvisten kuulumisesta/kuulumattomuudesta ruokavalioon. Hiilariton ruokavalio on ihan ok, niille joille se sopii. Hiilareissakaan ei mitään pahaa oo, kunnon ravintoa sekin! Näiden kahden välillä on ainoastaan se ero, että rasvaa ei pysty syömään niin paljon yli kulutuksen mitä hiilareita. Ja huomion arvoinen asia on myös se että kun aletaan ns. hiilarittomalle niin lautaselle lätkästään kasviksia, mitä ei todennäköisesti lautasella kauheesti oo aikaisemmin näkynyt. Ja siis mun mielestä on sanomattakin selvää että käsittelemätön ravinto on aina "terveellisempää" kuin käsitelty. Vaikka siis mähän syön melko paljon lisäravinteita ja ne jos mitkä on käsiteltyjä...

Sit mua ihmetyttää toi laihdutuskulttuuri myös et miksi ihmiset haluaa syödä joitain jauheita tai pillereitä laihtuakseen siis normi ruoan sijaan. Voiko ne kasvikset olla niin pahoja?? Kun jos mä taas ajattelen asiaa niin mun logiikan mukaan nälkä on paljon pienempi mitä enemmän sitä ruokaa sinne mahaan laittaa. Ja jos nyt ajatellaan jotain keskiverto diettipussukkaa joka sit liuotetaan veteen niin siinä pussissa on jotain 35g ruokaa ja kaloreita 150. No sit jos ajatellaan et esim pakastekasviksissa on 35kcal/100g, pastassa jotain 350kcal/100g ja broilerin fileessä 115kcal/100g niin jos näistä nyt sit rakennettais ateria jossa on myös n. 150kcal niin se vois olla vaikka 150g kasviksia, 20g pastaa ja 30g broilerin filettä.. Tää tekis siis 157kcal, siis pieni annoshan tääkin on. Näin yhtäkkiä ajattelisin kuolevani nälkään jos pitäis tämmösiä hiiren annoksia syödä, mut mä en ookkaan dietillä :P Mut siis en mä teistä tiedä mut mä ainakin söisin näistä kahdesta vaihtoehdosta ehdottomasti mieluummin tän oikean ruoan. Miksi nähdä vielä suurempaa nälkää syömällä 35g pussiruokia kun vois syödä 200g oikeaa ruokaa?? Mene ja tiedä, ehkä ihmiset kuvittelee sen jauheen olevan jotenkin helpompi vaihtoehto...

Lauantai

Tarkoitus oli pyhittää lähes koko päivä pajukoille, mutta satoi vettä niin kovasti että päätettiin säästää toiseen päivään. Voin kyllä sanoa, ettei niin kovasti harmittanut ;) Sen sijaan me ajettiin Lapualle ja tehtiin Ratapolku 7 muuttokuorma. Mä en käsitä miten sitä tavaraa voi olla niin paljon. Ja mulla ei edes hirveästi oo, kun tässä viime vuoden aikana on tosiaan muutettu niin monesti niin on kamatkin karsiutunut minimiin. No joo ok, mulla on aivan hirveästi pyyheliinoja, lakanoita ja astioita. Ja vaikka onhan ne käyttötavaraa, mutta silti ärsyttää. Astioidenkin käyttö ikä on ties miten pitkä ja sit kun niistä suurin osa on vielä erilaisia ja erimuotoisia. Ja pyyhkeitä ja lakanoitakin tarvisi oikeasti vain muutamat. Heittää sit sitä mukaa pois kun tarvii ostaa uusia. Mä en yhtään tykkää epäjärjestyksestä. Olen aina (ainakin niin kauan kuin muistan) ihaillut piirrettyjen puutarhoja koska ne on järjestelmällisiä, paljon suorakulmioita ja neliöitä. Samasta syystä en juurikaan pidä kukista, ne on epäsymmetrisiä, "sotkuisia". Haluan talouden jossa ei ole mitään turhaa.. Varmaan samasta syystä nautin päivistä/viikoista jotka on suunnitelmallisia.

Päiväruoan jälkeen lähteen Maxiumille vääntämään takareidet ja vatsa.. Ehdottomasti toiseksi mukavin treenipäivä :D Ykkönenhän edelleen on rinta ja ojentajat ;) Mennessä mulla oli aivan järjetön päänsärky, energiajuoman vieroitus oireita ;( Se alkoi jo silloin kun tehtiin muuttokuormaa. Päätin kuitenkin olla silloin hakematta ettei vain tarvitse juoda kahta pullollista. Voi, että kun mä olen niin koukussa siihen ja tietenkin ongelma vain pahenee koko ajan sillä juon sitä säännöllisesti. Nyt on alkanut menemään aamuisinkin :( Viikolla kun menen klo 6 töihin, joudun joka aamu kamppailemaan sen kanssa käynkö vai enkö käy ostamassa. Yritän parhaani, mutta silloin tällöin en pysty olla hakematta ja niinä päivinä juon sit sen kaksi pulloa :( Aika hyvä setti tuli vedettyä vaikka pikkasen menikin jutusteluksi.. Kamera unohtui kotiin, mutta koitettiin sit kotona vähän räpsiä ja yllättävän hyvin onnistui vaikka täällä on niin "valkoinen" valaistus.. Näissä nyt vähän näkyy myös niitä iho-ongelmia :(

Vatsa treeniin olen alkanut saamaan selvää parannusta, olen vihdoinkin löytänyt minulle "täydellisiä" liikkeitä :D Selvän kehityksen lisäksi senkin lihasryhmän treenaamisesta on tullut mielekästä :D Tällä hetkellä siis tuloksia tulee näin: Kierto tangolla (n.40kg), rutistus laitteessa niin että jalat ei ole kytketty (n. 35kg) ja rutistus jumppapallon päällä +5kg. Tää viiimeinen etenkin on äärttömän hyvä, me likes ;)

Parempaan suuntaan koko ajan mennään :D Mulla on tavoitteena saada kauttaaltaan näkymään sellainen selkeä suora viiva, linja vatsa- ja rintalihasten väliin ;) Vatsalihakset ovat selvästi kasvaneet, etenkin alavatsa ja lisäksi tuo vatsan kohdalla ollut "löysä nahka", joka on jäänne liian nopeasta ja vääränlaisesta laihduttamisesta, on selvästi "täyttynyt". Miksiköhän sitä aina pitää tehdä ensin väärin ja sit joutuu ties miten kauan korjaamaan siitä aiheutuneita ongelmia..

Illalla innostuin kotosalla vielä lauleskelemaan karaokea :D Ystävättäreni pyysi mua sen kanssa karaokeiltaan, mutta ei mulla nyt ainakaan tällä kertaa ollut oikein mahdollisuutta lähteä minnekään. Mutta siitä innostuneena kuitenkin ajattelin vähän lallatella kotona :D Ja täytyy kyllä ehkä vähän itsekin tunnustaa, että mun ulkonäössä ja äänessä on pientä ristiriitaa... No eipä tuolla pokkarilla kovin hyvää matskua kyllä saa kuvattuakaan, eikä siinä toi äänikään mikään maailman paras oo.. Myös melko vähän muistia.. Mut kyllä se mun tarpeet täyttää, kiitos vain Niinalle vielä kerran :D

Tiistai 27.07

Aamu starttas jälleen vähän heikosti... Nukuin yöllä huonosti ja sit aamiainenkaan ei okein maistunut. Tällä hetkellähän mä syön aamiaiseksi 3munan valkuaista, yhden kokonaisen munan ja mysliä. Korvasin aamiaista sitten töissä kun alkoi maistumaan syömällä lakkarahkaa. Ei mikään maailman paras vaihtoehto, siinä kun on protskua ja rasvaa saman verran.. Kuitenkin jos ei halua kaikkea laskea ja punnita niin silloin olisi viisasta valita aina tuotteita, joissa on eniten hiilareita, toiseksi eniten protskua ja vähiten rasvaa. Eli kuten olen ennenkin todennut että tuote jossa on esim. 3,5% rasvaa (mikä sinällään kuulostaa vähältä) niin ei välttämättä sitten kuitenkaan ole mikään järkevä valinta.

Pitäisi aina muistaa katsoa montako grammaa mitäkin on ja vähän suhteuttaa niitä. Optimaalisin tuote on sellainen jossa on esim. 16-20g hiilareita, 6-8g protskua ja alle 3g rasvaa. Toi niin kun suurinpiirtein, tosin tommosia tuotteita on aika vaikea löytää... Mutta pystyy ainakin jollain tavalla hahmottamaan millaisia määriä pitäisi mitäkin syödä. Mä olen sitä mieltä, että tänäpäivänä kun monissa maissa (hyvinvointivaltioissa) etenkin on paljon ylipainoisia, että kukaan heistä jotka haluavat laihduttaa, ei ole "heikkoluonteinen" vaan tietomäärä ja konstit ovat puuttelliset. Suurinpana ongelmana pitäisin mainontaa, ihmiset uskovat mainoksia koska se on ainutta "tietoa" mitä on saatavilla "kovaäänisesti".

Pitkästä aikaa söin lounaaksi punaista lihaa ja perunamuusia. Ja, ai että kun se oli hyvää :D Mä olen tosi surkea tekemään punaista lihaa, yleensä siitä tulee sitkeää ja pahaa. Nyt ostin Lidlin pakastealtaasta amerikkalaista (sori vain suomalanen työvoima) naudanlihaa. Laitoin vähän vettä paistinpannulle ja siinä sit paistelin parikyt minuuttia. Tuli aivan loistavan mureaa herkkua.

Illalla mentiinkin salille ja mä treenasin etureidet ja pohkeet. Tänään olisi ollut vuorossa myös vatsa, mutta ajattelin siirtää vatsat takareisien kanssa samalle päivälle. Ainakin niin pitkäksi aikaa kun alan taas treenaamaan olkapäitä. Oli tosi loistavat treenit, etenkin etureisiin sain tosi hyvät fiilikset ja kunnon puristuksen. Uskoisin, että kunnia kuuluu punaiselle lihalle. Reidet onkin ainoat lihakset joihin on viimeaikoina selvästi tullut lisää massaa (valitettavasti). Mulla kun on muutenkin niin paksut reidet ja jos niistä tulee vallan suhteettomat yläkroppaan verrattuna niin ei hyvä.. Mutta ei sen nyt niin väliä ainakaan vielä, sillä massaa mulle on ainakin omasta mielestä tullut nyt kaikkialle :) Paino tällä hetkellä siis 55,5kg.

Sit olis ollu vielä ne jenkkifutistreenit, mutta jouduin jälleen skippaamaan koska Kimi oli niin nälkäinen. Se on kyllä vedättänyt mua jo pitkään aikaa sillä ettei syö kotona mitään ja sit kun päästään Sjoelle niin alkaa se rutina kun on niin kova nälkä. Sit mä hölmö tietty olen sille sieltä jotain ostanut. Mä olen siis itse opettanut sille tuollaisen toimintamallin, että kun et syö kotona mitään niin sit sut palkitaan jollain herkulla kun päästään sjoelle. No joopa joo, lapset on fiksuja ja monessa käänteessä heidän huonon käyttäytymisen taustalta löytyy sen aikuisen epäjohdonmukaisuus tai sitten johdonmukaisuus joka tukee huonoa käytöstä. Tässäkin kohtaa pikku peiliin vilkaiseminen ja ratkaisu ongelmaan saattaa olla hyvinkin yksinkertainen. Kuitenkin on paljon helpompi muuttaa omaa käytöstä kuin yrittää väkipakolla lötyää vikaa ympäristöstä ja yrittää muuttaa sitä. Mä olen päättänyt etten osta sille enää mitään kun ollaan siellä vaikka olis kuinka kova nälkä. Että paras olisi syödä ennen kuin lähdetään. Ja varsinkin kun silloin on yleensä vielä ruoka-aika ja mä olen keittänyt jotain.