Vähän samanalaisella setillä meni tääkin aamu eli nukuin liian myöhälle ja näin ollen myöhästyin päivän startista. Asiat mitä oli tarkoitus aamutuimaan tehdä jäi tekemättä. Toiseksi tarkoitukseni oli mennä salille jo klo 09, mutta ehdin sinne tunnin myöhässä. No tästä aiheutuneena en ehtinyt syödä salin jälkeen kunnon lounasta kotona (vaikka näin olin siis suunnitellut), vaan imin autolla ajellessani semmosen 500ml proteiinijuoman. Mikä kyllä tuli melko hyvään saumaan, oli maukasta ja vei myös nälän hetkeksi. Yleensä prot. juomilla ei mun mielestä oo tota vaikutusta. Niitä kannattaa vetää vain silloin kun on "lihotuskuurilla" ;) ....
Muutenhan ei aikataululla olis nyt niin kauheesti ollut väliä, mut olin lupautunut auttamaan veljeäni valokuvatapetin asentamisessa. Mullahan, kröhöm, tota kokemusta on :DD Ei mut oikeesti, onhan mulla noi kaks melko isoa valokuvatapettia täällä ja ihan onnistuneesti jopa asennettuna. Tosin toi tapetti mitä me tänään laitettiin, olikin aika helvetin paljon haasteellisempi laittaa koska se oli ohutta paperia. Lisäksi vuodat eivät olleet yhtä mittaisia vaan myös pituussuunnassa oli aina kaksi palaa. Erittäin haasteellinen kohdistettava ja vielä kun lisäksi paperia, niin ilmakuplien muodostuminen melko runsasta.. No mut ihan hyvin me onnistuttiin sit kuitenkin, ollaanhan me sen verran käteviä ;) :P
....
Salitreenit meni ihan kohtuullisesti, pikkasen jouduin lyhentämään koska aika tuntui loppuvan kesken. En muutenkaan ollut ihan täydessä vedossa, katkonaisen yön ja myöhäisen aamun takia. Lihakset eivät olleet vielä heränneet kunnolla ja sit oli semmonen kummallinen tärinä päällä. Vähän semmonen fiilis, tiedättekö kun ajaa yöllä autolla pitkää matkaa, polttaa paljon tupakkaa ja juo paljon kahvia. Ja sit kun lopulta pääsee perille ja koittaaa nukkua niin on semmonen kummallinen tutina lihaksissa. Tai siis, en mä tiedä onko teillä, mut mulla ainakin on :DD
....
Niin siis back in subject, mähän treenasin rinnan ja selän. Ihan samoilla painoilla kuin yleensäkin, en ees lähtenyt kokoeileen enempää koska tommosella fiiliksellä siinä ei ois ollu mitään järkeä. Maastavetoa en myöskään tehnyt tänään koska se on niin raskas liike ja näin ollen vaatii täyden keskittymisen. Mä voin tehdä sen huomenna kun treenaan takareisiä. Se on kuitenkin yks loistavimmista ja kokonaisvaltaisimmista liikkeistä, et periaatteessa sen voi tehdä vaikka aina kun treenaa selkää, jalkoja tai olkapäitä. Kunhan ei liian usein tee et ehtii lihakset palautua. Mä teen maastavedon lähes aina selkäpäivänä. Jo pelkästään senkin takia että haluan maksimaalisen kovan treenin selälle ja siksi toiseksikin että siinä tulee jo jonkin verran jalkoihin rasitusta seuraavan päivän jalktreeniä ajateltuna. Kuitenkin tällä hetkellä jalat ovat suurin ongelmani, niitä on vaikein treenata niin että saisin selvää näkyvää tulosta. Ja silloin kyllä vika on yleensä tekotavassa, ei muussa. Käytän ehkä liian pieniä painoja ja teen liian lyhyitä sarjoja. Kehittämisen varaa siis löytyy and I love it ;)
....
Eväiden suhteen tänäänkin olisi voinut mennä vähän paremmin.. Jälleen jäin proteiineissa liian vähäiselle tasolla kun taas vastaavasti tuli syötyä liikaa rasvaa ja hiilareita. En usko kuitenkaan ylittääneni tarvittavaa kalorimäärää. Fiiliksestä päätellen olen syönyt kohtuullisen oikean määrän energiaa. Fiilis on siis sellainen, että on hyvä/tehokas olo. Ei ole nälkä eikä kylläinen olo. Mutta yrittänyttä ei laiteta ja epäonnistuneista päivistä ei pidä lannistua. Huomenna on jälleen päivä uus, joten siitä on taas hyvä lähteä. Mä en muutenkaan laske koskaan aikaa, siis sillä tavalla että miten kauan olen missäkin onnistunut hyvin vaan elän vain tässä päivässä ja pyrin tekemään tästä päivästä mahdollisimman hyvän. Kyllä niitä hyviä sit pikkuhiljaa alkaa kertymään perättäin kun oikein vauhtiin pääsee. Nytkin olen ollut jo jonkin määrämättömän ajan syömättä karkkia. En ajattele asiaa sen kummemmin, mutta aina kun on houkutus ajattelen että minun tarvii olla vain tämä päivä syömättä. Silloin se ei oikeastaan edes kuulosta tai tunnu pahalta, se on ihan helppo valinta. Pitää vain aina muistaa tehdä se valinta niin ei hairahdu polulta ;)
Tässä nyt sitä pitkään puhuttua kuvamateriaalia, kiitos 8-vuotiaalle hovikuvaajalleni :D Ylimmässä kuvassa siis leuanveto leveällä otteella, mikä noin niin kuin teknisesti kuvasta päätellen näyttää luonnistuvan melko hyvin, molemmilla puolilla lihakset työskentelevät tasaisesti. Kun taas tässä ylätaljavedossa näkyy miten paljon "venyvämpi" toi oikea käsi on. Se on ikäänkuin virheellisessä asennossa. Tunnen itse tämän myös tehdessä. Tällä hetkellä "kipu" on siirtynyt selästä ja olkapäästä, kainalokuoppaan.
No sitten tässä kuvassa... hmmm, mitäpä tästä sanois kun näyttää niin pahalta... Kyseessä on alaspainallus taljassa köydellä. Pahaa toispuoleisuutta, ihan koko kroppa on kääntynenä vinoon ja vaikka lihakset eivät periaatteessa tästä kulmasta katsottuna ole oikeastaan erikokoiset vaan molemmilla puolilla työskentelee eri lihakset. Selvästi liikaa painoja käytössä. Tämän tyyppisestä tekniikasta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Toispuoleisuus lisääntyy ja toivotut lihakset ei saa rasitusta.
Tässä sama liike yhdellä kädellä suoritettuna ja sopivalla painomäärällä. Tämä tuskin kaipaa sen suurempaa analyysiä. Huomaatte varmasti itsekin eron!! Kilot ei hetikään aina ratkaise, tekniikka on tärkeämpää. Vaikka tästäkin käydään usein keskistelua ja varmaan mitään ehdotonta faktaa ei olemassa. Niin väittäisin kuitenkin että jos haluaa tehokasta ja tasapuolista kehitystä niin oikea tekniikka ja lihaksen monipuolinen, säännöllinen ja systemaattinen rasittaminen takaa halutut tulokset. Tietenkin ruokavaliota unohtamatta ;)

3 kommenttia:
Hyvännäkönen selkä sulla. Olis mukava nähdä vähän enemmänkin kuvia ;)
Hyviä noi kuvat! Puusilmäkin näkee, mikä ero on oikealla tekniikalla ja painoilla vs. väärä tekniikka väärät painot =)
Kiitos :D Kyllä se on toi kuvaaminenkin aika tärkee juttu varsinkin tekniikan kannalta. Vaikka sitä peiliä tuleekin siellä salilla tuijotettua niin siihen kuvaan kun toi silmä kuitenkin tottuu niin nopeesti. Harmittaa kun niin monet asioista tietämättömät pitää sitä peilailua turhamaisuutena ja itsekeskeisenä. Ja se vasta kauheeta on jos pitää ottaa vielä itestään kuviakin :O Mä oon yrittänyt jättää moiset kommetit omaan arvoonsa... Joskus vain turhauttaa kun sitä niin haluais saada toiset ymmärtämään kuinka paljon muutakin, tärkeetä tässä on taustalla...
Tietenkin vielä tärkeämpää (mun mielestä) on lihas herkkyys, että tunnistaa ne lihakset mitkä työskentelee ja aistii liikeradat. Tää onkin haastellinen juttu etenkin silloin kun aletaan puhumaan massiivisista ja jäykistä lihaksista. Herkkyys häviää etenkin jäykkyyden myötä.
Mitä paremmin aistii niin sitä paremman tuntumankin saa ja etenkin sit kun alkaa tulemaan ikää ja jos on vielä vammoja (kuten allekirjoittaneella) niin herkkyyden merkitys kasvaa määrään mittaamattomaan. Sillä pystyy estämään monia vammoja.
Lähetä kommentti