lauantai 3. toukokuuta 2014

nyt on ne kilot hankittu mihin rahkeet on riittääneet!

"Massakausi" on nyt sit saatettu loppuun ja oikeastaan aloitan dieetin täsdä vsiheesss jo rrittäin mielelläni :) Mietin endin että mä en viihdy tässä painossa ja itse asiassa mä ole muutaman viikon tässä jo ääneenkin sitä sanonut. Ja että mulla on raskas olo. Mutta nyt kun oikein mietin asiaa niin itse asiassa tässä painossa ei ole mitään vikaa. Kyllä mä tän verran voisin ihan hyvin painaa.  Vaikeinta tässä on ollut aerobisen liikunnan puute. Mä olen kuitenkin niin pitkän aikaa ollut monin tavoin aktiivinen, pyöräillyt paljon,  luistellut, uinut, juossut ja käynyt satunnaisesti kamppailemassa. Nyt kun en oo vuoteen tehnyt mitään muuta kuin käynyt salilla niin täytyyhän sen tuntua raskaalta. Mä en vain ole käsittänyt sitä miten kovasti sitä kaipaan :) Nyt oonkin sit intopiukeena lähdössä fillaroimaan ja juoksemaan heti kun voin ;)
..
Niin tosiaan se mun lähtöpainohan oli silloin kesäkuussa viimevuonna n 55kg, sit siitä pari kiloa lähti kahden kuukauden aikana koska pyöräilin niin paljon.. sit meni pari kuukautts et pääsin takas samaan painoon ja loppu onkin sit ollut plussaa. Eli paino tällä hetkellä n 62kg. Ois iha jees jos tuo kaikki ois lihasta ;)  Toki silloin kuin aloitin niin mulla oli itellä ajatuksena et pääsisin 65kg asti mut vähän jäin tavoitteesta. Eikä siinä mitn, voishan olla että mulla olis vaan pari kiloa enemmän läskiä perseessä :'D Ja niinku aikaisemminkin todettu tän lajin haasteet niin tässäkin kohtaa jännityksellä odotan/pelkään et mitä musta jää jäljelle kun toi rasva palaa pois. Salaa mielessäni toivon, et olis lihasta niin paljon et kisapaino vois olla min 49kg. Mut en kyllä oikein usko et se on realistista. Tosin mulla ei ole mitään käsitystä siitä minkä painoista jengi yleenäkään noissa kisoissa on. Eikä mua siis vertaaminen kiinnostaisikaan.
...
Mulle vain ois kauhea tärkeää saada jonkinlaiset "raamit" tähän hommaan. Pitäis olla selkeä päämäärä, välitavoitteet ja suunnitelmat. Ja vsikks mä olenkin sellainen etten koskaan saavuta mitään, edes välitavoitetta. Mä kiristän vaatimuksia jo ennen kuin saavutan edellistä. Siitä huolimatta mulla pitäis olla selkeitä mittareitta (joita vois aina siirttää), että mun mieli pysyy täysillä hommassa mukana.. Toinen vaihtoehto on sitten riittävän tiheät muutokset. Rakastan muutoksia ja erilaisten asioden tekemistä. Sen vuoksi HanMoodo tulee olemasn aina lähellä sydäntäni, koska siinä on niin paljon osa-alueita mitä opetella että kehittyminen on endless ja muutoksia niin paljon. Toki kaikissa lajeissa kehittyminen on periaatteessa loputonta. Oon miettinyt et tälläkin lajilla on kyllä mahdollisuudet muodostua sellaiseksi mihin en kyllästy koskaan. Mutta... Se edellyttää kyllä sitä että ohjelmat muuttuu useammin ja sisältää myös joskus  maximikausia. Enkä tarkoita nyt kisavuotta tällä. Ja tokihan mulla on vielä dieetti läpikäymättä että periaatteessa mulla ei kyllä olisi varaa olla mitään mieltä koko lajista vielä kun noin iso kokonaisuus on vielä käymättä läpi. Ja itse kisatkin vielä kaiken lisäksi.. Mutta selvää on kuitenkin se, että lihasta haluan jatkossakin lisää. Kisojen kera tai ilman, sitä ei pysty vielä sanomaan.