home alone..

Hiihtolomaa edeltävä viikko meni kauhealla kiireellä, enkä ees muista enää et minkä takia :D sit kimi lähtikin loman viettoon mun vanhempien luokse ja mä jäin yksin kotiin. Mikäs tässä nyt ollessa toisaalta. Olen mä poseerauksia treenaillut jonkin verran ja tietenkin salitreenit hoitanut nappiin kuten aina ;) Lisäksi löysin uutta puhtia kun sain tehtäväkseni laatia kuntosaliohjelman sekä pääsen ohjaamaan. Odotan sitä erittäin suurella innolla :) Ikävöin treenien vetämistä ja opettamista! HanMoodossa pääsin tällä saralla toteuttamaan itseäni, ehkä jopa vähän liikaakin ;)
...
Suurin osa "vapaasta" ajastani on kuitenkin kulunut asioiden pohtimiseen. Taas, huoh. Mulla kun on toi pakottava tarve ratkaista ongelma niin kauan kunnes olen löytänyt ratkaisun. Tosin aina se ei onnistu, etenkin jos asiaan liittyy mun lisäksi yksi tai useampi henkilö. Silloin on pakko vain punnita ne asiat mihin voi itse vaikuttaa ja mitkä ovat asioita mihin mä en voi vaikuttaa. Jos en pysty omilla valinnolla vaikuttamaan niin paljon että ongelma ratkeaisi niin sen jälkeen voi vielä valita että miten paljon antaa niiden ympärillä olevien asioiden vaikuttaa. Ja loppupeleissä olen myös sitä mieltä että jokainen voi valita oman ympäristönsä. Aina voi muuttaa, vaihtaa harrastuksia, työpaikkaa jne jne... Niin siis jos siihen on tarvetta. En tarkoita että olisin itse niin tekemässä, tämä oli vain esimerkki :D
..
Sitten vähän varsinaistakin asiaa eli tässä mun "tylsä" elämä kiteytettynä aamusta iltaan ja päivästä toiseen :D (ainakin toistaiseksi)

* 04.15 herätys ja aamiainen. hoidan myös kasvot ja suuhygienian perusteellisesti.
* 05.45 leimaus huipputyöpaikkaan valiolle
* 08.15 välipala
* 11.15 lounas
* 14.15 laturi
* 14.45 sali
* 16.15 palautumisjuoma + shopping
* 17.15 päivällinen
* 20.30 iltapala ja perusteellinen kasvojen ja suun hoito

Vapaapäivänä saatan revitellä ja nukkua peräti klo 07.30 :P Toki silloin kun mulla on vapaa sekä töistä että salilta niin saatan nukkua klo9 asti,  harvinaista herkkua ;) täs mieles on ihan kiva toi lauantaityö ku on viikolla yks vp niin todennäköisyys tähän on vähän suurempi, koska treenaan kiertävänä. toki jos vois valita en olisi lauantaisin töissä. Kuitenkin 15% korvaus siitä, että vapaapäivät eivät ole peräkkäin, on ihan liian pieni!! Onneksi toi la ei kuitenkaan tule kuin n 2-3vkon välein :)
...
Mä kyllä ihan tykkään kun on selvät sävelet joka päivä. Kun on rutiineita niin jostain kumman syystä mun oleminen on paljon helpompaa. En tiedä miksi sellainen "hetkessä eläminen" aiheuttaa mulle valtavasti harmia.  Mä olen liian impulsiivinen ja rohkea tekemään valintoja sekä päätöksiä että siitä saattaa helposti seurata kauaskantoisiakin vaikeuksia. Siitä palaankin takaisin tähän ongelmien ratkaisemiseen ja pohtimiseen. Päätin jälleen kerran toimeekkaasti tarttua tähän mun hehtaarin pajuongelmaan mihin ei tunnu rahalla löytyvän miestä joka sen ratkaisis!! Jos pystyn olemaan tarpeeksi tehokas niin voin kertoa että meidän tontilla nähdään saletisti suurin pääsiäiskokko näillä huudeilla! :) se jääköön nähtäväksi :)

hyvä viikonloppu takana :)

Perjantaina mulla oli jalkatreeni ja kohtuullisen hyvin irtos :) Itse asiassa jalkatreeni on ainut päivä mihin mä olen toistuvasti tyytymätön vaikka olis miten hyvä treeni. En tiedä mistä johtuu mutta näin se vaan on... lauantaina ansaittu lepopäivä ja sunnuntaina selkä-haukkari treeni. ja lisäksi tunti poseeraustreeniä. Tää onkin sit se haasteellinen osio o_O Mutta uskon kyllä oppivani ihan, ellen jopa hyväksi niin vähintäänkin, kohtuulliseksi poseeraajaksi ;)
..
Ruokien suhteen olen ollut erityisen tyytyväinen, sillä nyt on maistanut hyvinkin. Kuitenkin kun tossa taustalla oli pitkä jakso kun piti väkisin tumpata ruokaa naamariin. Se on työlästä hommaa... Facessa kiertikin semmonen tosi osuva  lause et treenaaminen on ihan helppoa, mutta puhtaasti syöminen on se vaikea osuus. Voiko olla paremmin sanottu :D se on vaikeaa ja rajoittaa kyllä tosi paljon. Eikä sillä että se mua varsinaisesti haittais. Mähän en halua edes olla "normaali", hehe :D ja tuskin voisinkaan olla vaikka haluaisinkin. Se vsin ois niin paljon helpompaa olla ihmisten kanssa tekemisissä kun tekis kaikkee mitä muutkin aikuiset. Tai siis ainakin monet. Mutta elämä on täynnä valintoja ja mä pidän omistani, vaikka tunnenkin olevani jotenkin, ellen outo niin ainakin, valtavirrasta poikkeava.
..
Katoin eilen telkkstista aivopelit nimistä ohjelmaa ja siinä tuli sellanen mielenkiintoinen fakta aivotoiminnasta. Miten vaihtoehtojen lukumäärä vaikeuttaa varsinaista valintaa sen vuoksi, koska ihminen pelkää jäävänsä paitsi jostain vielä paremmasta. Yleensä ohjelmsssa tulee testejä mitä voi itse kokeilla siinä telkkarin ääressä ja yleensä ne kyllä toimivat minullakin. Tällä kertaa ne eivät mulla toimineet.  Olenhan mä jo aikoja sitten huomannut, että olen aina tyytyväinen valintoihini, enkä juurikaan ole ymmärtänyt ihmisiä jotka onan valintansa jälkeen haluavatkin jotain muuta. Ohjelman jälkeen jäin miettimään et miten ahdistavaa olis elää jos aina tuntuis tehneensä huonon valinnan. Tosin ohjelmassa taisi myls olla niin, että aivot "keksivät" loogisen selutyksen valinnalle jotta sitä virheellisen valinnan tunteelta vältyttäisiin.  Toisaalta siis saatan itsekin syyllustyä tähän, huomaamattani. Njääh, enkä syyllisty. Tai ainakaan ne aivojen"huijaustestit" mitä siinä tosiaan oli niin eivät toimineet :P
..

keskiikko niputettu.

Melko nihkeesti alko aamu, pahoinvointia. Jouduin työstämään aamupalaani. Myös veden juominen oli haasteellista. Toistaiseksi olen vielä saanut kurkusta alas ruokavalioni adellyttämät vaatimukset. En ole varma enää mistä tässä nyt oikeastaan on kysymys, mutta ei tämä nyt kyllä voi enää pelkästä ahdistuksesta johtua. Salilla mulle tuli ihan jäätävän huono olo, pala kurkussa koko ajan. Jännitin et koska laatta lentää ja välillä jouduin menemään vessaan varmuuden vuoksi. Itse asiassa jo treenin alussa huomadin et ei oo ihan kaikki kunnossa sillä leuanvedot +15kg painoi ainakin 5kg enemmän kuin normaalisti. Tai siis siltä musta ainakin tuntui. Treenasin kuitenkin loppuun vaikkakin vähän tehottomasti. Palautumisjuoman juominen oli yhtä tuskaa, kylmät hikikarpalot otsalla join menemään. Päivällinen oli tuskaa niin ikään ja nyt on maha kipeä ja huono olo. Jännä nähdä mihin tää kehittyy, oksennustauti ei nyt kyllä jaksaisi kiinnostaa kun on viimeiset kuukaudet mahdollisuus kerätä lihaa luiden ympärille. Mutta minkäs teet, pakko hyväksyä ja levätä että pääsee sit taas nopeasti jaloilleen. Poikani Kimi on vatsataudissa et valitettavan suuri mahdollisuus munkin sairastua..
..
Metin tässä taas et miten helvetin hienoa olis tuntea tyytyväisyyttä edes joskus. Tai no, tunnenhan mä. Silloin kun olen onnistunut jossain yli odotusten. 100% onnistuminen on mulle aina se mitä tavoittelen eli periaatteessa se vähimmäisvaatimus. Jos jään alle sen en tee siitä numeroa mutta pyrin kuitenkin seuraavana päivänä taas täydellisyyteen. Tavoite kuitenkin menee aina saavutuksen edellä joten on mahdotonta olla tyytyväinen. Toki tää piirre on sellainen kestävän kehityksen perusta mut joskus häviävän hetken ois kiva tuulettaa, et wuhuu, mä tein sen :) no ehkä mä saavutan tunteen sitten kisojen jälkeen nimen omaan juuri tässä lajissa. Tässä on kuitenkin niin paljon minulle haasteellisia elementtejä että jos suoriudun niistä kunnialla ja vieläpä jopa hyvin niin uskon olevani ainakin pinen hetken tyytyväinen. Sen jälkeen nöyrä asenne ja takaisin treenaamaan paremmaksi ;)
..

parempi päivä tänään :)

Siitä huolimatta että yö meni nihkeästi niin sain puristettua päivästä kohtuu hyvän :) Syömisen kanssa on haasteita, siitä ei pääse mihinkään.. Mullahan on aina ollut taipumusta syömättömyyteen kuin myös unettomuuteen jos on elämössä meneillään jotain ahdistavaa/stressaavaa tmvs. How ever tänään eväät onnistuivat täydellisesti enkä itse asiassa joutunut kauheasti edes ponnistella syödäkseni kaiken. Niin siis helppoahan se ei ollut mutta selvästi helpomaa kuin eilen, jee :)) Hyvään saumaan osui nää kaks lepopäivää. Nyt odotan innolla että pääsen salille vetämään tappotreenit ;) Tulosta tulee ja saa purkaa myös pahaa mieltä ;) selkä-haukkari treeni luvassa, cant wait ;)
..
Tän päivän yks ehdottomasti tärkeimmistä asioista oli huomata miten mä olin unohtanut musiikin ja sen suunnatoman positiivisen vaikutuksen mun elämässä!! Mulla kun ei ole pitkään aikaan ollut mitään kunnollista vehjettä millä voi kuunnella mitä haluaa. Radioahanmä toki kuuntelen päivittäin mut sieltä kun tulee niin paljon paskaa niin sitä ei voi laskea. Niin ja puhetta. Tällä tabletilla nyt kuunnellut paljon musaa huomsnnut miten vapauttava vaikutus sillä on. Ja voi miten mun tuli ikävä laulamista. En tiedä miksi ja minne sekin "harrastus" on mun elämöstä hävinnyt. Tähän haluan kyllä tehdä muutoksen! Harmi kun karaokea voi laulaa vain "öisin" ja kännisten kanssa. Ei paljon innosta, mä haluan nukkua öisin! Ehkä mä ksivsn jostain mun omat karaokevehkeet niin pääsen lurittelemaan eikä tarvii lähteä minnekään ;)
Kohtuu hyvä päivä eiliseen verrattuna ;)

pohjalla rämpimistä tjtn sellaista. .

Jotenkin tää eläminen on tällä hetkellä vain eteenpäin rämpimistä :/ ahdistaa niin paljon että voin jatkuvasti fyysisesti pahoin ja sit tietenkin syöminen on liian haasteellista. Haluaisin vain nukkua 247.. tai siis siltä musta tuntuu.  Tiedän kuitenkin että tällaisessa mielentilassa on ensiarvoisen tärkeää lähteä liikkeelle ja saada niihin päiviin sellaisia mielekkäitä asioita mitkä saa olon hyväksi. Toki nyt tekis hyvää joku muukin treeni kuin salitreeni. Joku missä ei pysty ajattelemaan muuta kuin suoritusta, just esim pallopelit tmvs. Mutta koska nyt kerätään massaa niin täytyy miettiä muita juttuja..
..
On sentään jotain hyvääkin tässä päivässä :) tilasin tabletin joten dataaminen helpottuu merkittävästi joten pystyn jatkossa päivittämään useammin :) ja etenkin näin alakuloisessa tilanteessa tekee minulle hyvää kun voin kirjoittaa ajatuksiani. Vaikka niitä ei aina välttämättä olisikaan kuin kaksi riviä :) huomenna paremmin ;)

väsymystä..

Ei mikään hohdokas draivi kyllä ole meneillään. Valitettavasti. Tällaista kokonaisvaltaista lajia harrastaessa ei saisi omassa henkilökohtaisessa elämässä olla mitään epätasapainoista sillä kaikki heijastaa kaikkeen. Silloin on vaikea saada tulosta aikaiseksi jos jatkuvasti joku stressaa ja on vaikea olla. En muista edes koska mua olisi viimeksi ahdistanut näin paljon. Toki tiedän myös sen, että kaikilla on joskus vaikeita aikoja ja kun vain aika kuluu niin asiatkin muuttuu. Ja mitä nopeammin hyväksyy vallitsevat olosuhteet niin sitä helpompi on olla. Olo on sekava ja voin fyysisesti pahoin. Ajattelin vähän että ehkä tekisi hyvää vähän vaihtaa maisemaa ja lähteä vaikka jonnekin. Edes viikonlopuksi. Ja toki mieli tekisikin, mutta nämä treenikuviot ja ruokavalio vähän laskee motivaatioita lähteä yhtään minnekään. Onhan mulla pian se lepoviikko et josko silloin ;)
...
Lisäksi ahdistustani lisää se, että koen etten edisty riittävän nopeasti ja tarpeeksi. Mietin toistuvasti, että treenaan huonosti enkä ota treenistä kaikkea irti mitä siitä voisi saada. No pitää kai sitten ponnistella vielä enemmän. Ruokavaliokaan ei ole edellisen viikon aikana mennyt ihan nappiin. Ei nyt mitään ihmeempää ole ollut mutta koska en ole suoriutunut 100% vaan vain noin 95 niin minun on vaikea hyväksyä sitä. Positiivisena asiana sanoisin kuitenkin, että olen kohtuullisen hyvin aloittanut poseeraustreenit ja todennut, että ehkei se sittenkään ole niin vaikeaa kuin mitä olin kuvitellut ;) No ensi viikolla 100% kaikki niin kyllä se tästä taas suttaantuu ;)