Kirjaimellisesti paska viikko takana!! Alkuviikon treenit menivät ihan kivasti. Toisaalta mitenkä muuten ne oisivat voineetkaan mennä sillä meneilläänhän oli kevyt viikko. Kuitenkin loppuviikon treenit HanMoodon puitteissa eivät todellakaan nostattaneet mieltäni erityisesti. Perjantaina mun oikea olkapää, minkä olen tosiaan viimeisen puolentoista vuoden aikana saanut jonkinlaiseen kuosiin takaisin, revähti heittoa tehdessä. Ensin ajattelin että kyllä se varmaan tästä nopeesti menee et se vain on vielä vähän "herkkä". Valitettavasti todellisuus iski la-aamulla kun olin lähdössä kamppailuleirille Tampereelle, sänystä ylös pääseminen oli erittäin työlästä ja kivuliasta. Kyllä harmitti kun jouduin jättämään leirin väliin. Sunnuntaina olisi vielä ollut toinenkin leiri niin ikään Tampereella, joka olis kovasti myös kiinnostanut...
...
Lisäksi mun Hojiksen SM-kisat ovat nyt suuressa vaarassa- tai no itse asiassa ei mun kauheesti oo järkee niihin osallistua, koska on liian suuri vaara et toi käsi vioittuu entisestään. Kyllä mä ajattelin et jos voisin osallistua sillai et teippaisin ton vammasen käden kiinni mun kroppaan ja sillä estäisin sen liikkumisen. Mut sit toisaalta taas, mitä järkee siinä nyt sit taas ois. Ei mitään. Kyllä mä pääsen noihin kisoihin sit taas ens vuonna jos pystyn/haluan. Ja kyllähän mulla tässä nyt kuitenkin suurin huoli on ton voimailun puitteissa kun se on tällä hetkellä se mun päälaji. Ja itse asiassa silloin kun se käsi meni niin ensimmäinen huolen aiheeni oli helmikuussa pidettävät voimanoston SM-kisat. 
...
Ensimmäiset treenit kävin tänään ottamassa salilla eli annoin käden kokonaisuudessaan levätä yhden päivän :D No joo, kyllähän se saattaa kuulostaa kummalta ja ehkä vähän hölmöltäkin, mut mä olen sitä mieltä et jos on joku ongelma niin ei se tarkoita etteikö vois tehdä yhtään mitään. Ja sillä menttaliteetilla meninkin salille et katotaan mitä siitä tulee, pystynkö kyykkäämään vai en. Ja kyllähän siinä niin kävi, mikä oli odotettavissakin, että rautaan kiinni pääseminen osoittautui jokseenkin hankalaksi. Eli mun on vaikea saada sitä tankoa tonne selkään kun käteen ottaa just se kun pitää viedä nyrkkiä hartialinjan takapuolelle. Mut ei siinä sit mitään loppujen lopuksi ollut, pystyin tekemään aivan normaalisti ja hyvin kunhan vain menin kiinni rautaan maltillisesti, ilman mitään äkkinäisiä tai repiviä liikkeitä. Ja vaikka mulla jäi treenit kesken, muista asioista johtuen, niin mulle jäi kuitenkin positiivinen fiilis :D Ehkä tässä ei kuitenkaan niin pahasti käynytkään kun pelkäsin. Nyt täytyy sit vielä kattoo se penkki ja veto et mikä fiilis niissä on. Mikäli vanhat merkit paikkansa pitävät niin toi kyykky on se pahin liike ja jos se sen kestää niin kyllä se toimii kaikissa muissakin ;)
...
Valitettavasti kamppailun puitteissa mun täytyy nyt alkaa miettimään, että pitäiskö siinä siirtyä kokonaan vain tohon valmennuspuolelle. Siis tietenkin siinä mittasuhteessa mihin mulla rahkeet riittävät. Tosin, kyllähän tääkin vahinko tuli kun näytin vain tekniikkaa enkä ees tehnyt kovasti vaan aika turvallisissa puitteissa kylläkin. Mut näin se vaan helposti käy jos jossain on ongelma ja sit siihen kohtaan kohdistuu äkillinen ja repivä liike. Ja onhan sanomattakin selvää, että kamppailulajit ovat niin nopeatempoisia ja monimuotoisia lajeja että äkkinäisiä liikkeitä on rajattomasti. Tai siis siihen olisi hyvä pyrkiä, ainakin jos haluaa menestyä ;)
...
No mut, aika taas näyttää miten kaikki asiat muuttuu ja mihin suuntaan. Tietenkin tavoitteena olis pysyä lyönnissä niin henkisesti kuin fyysisestikin. Vaikkakin se toisinaan tuntuu jokseenkin haasteelliselta niin siitä huolimatta. Siihen pitää voida uskoa, jotta jaksaa tehdä töitä oman hyvinvointinsa eteen. Tällä hetkellä haluan kyllä kovasti muutosta tämän hetkiseen elämäntilanteeseeni. Ihan jo pelkästään niiden töihin liittyvien muutosten takia, mutta myös sen takia että tahtoisin jo vihdoinkin kääntää tämän sivun taakseni ja keskittyä seuraavaan, uuteen ja erilaiseen elämään. Haluan saada vietyä tän kiinteistön rakentamisen loppuun, mahdollisesti myydä kohteen ja sen jälkeen nauttia jokseenkin vapaammasta elämästä.... Ja  tietenkin itseni tuntien saattaa olla hyvin mahdollista että järjestän itselleni vain lisää hankaluuksia kun pääsen edellisistä eroon ;) No ei vaan, kyllä mä nyt tiedän ne asiat mihin mä haluan et mulla riittää aikaa ja mihin mä oikein haluan sillai keskittyä ja panostaa ;)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti