Ihana viikonloppu :))

Tässä siis kuvia juhlavaatetuksesta ;) Valitettavasti vain hovikuvaajani oli edelleen muissa tehtävissä joten jouduin tyytymään peilikuviin.. Ja näin ollen tekin joudutte :D No mulla tää kuvailu on vähän sitä sun tätä aina :)) Mä en oo siihen puoleen niin kauheesti panostanut, kuten en tähän blogin ulkonäköönkään. Olette tän varmasti sanomattakin huomanneet :) Ehkä mä saisin enemmän lukijoita jos niitä kuvia ois enemmän ja ne olis mageesti muokattuja ja blogin ulkonäkö ois trendikäs ja persoonallinen.. Mut mulle kuitenkin itelle on tärkeempää tää kirjoittelu. Mä haluaisin sen kautta tuoda enemmän uusia näkökulmia, niin treenaamiseen kuin yleensäkin elämään. No voishan näihin tietenkin molempiinkin panostaa, mutta musta nytkin jo tuntuu toisinaan hölmöltä laittaa niitä kuvia jos niissä ei näy mitään hyödyllistä tai sit selkeetä muutosta aikasempiin vastaaviin kuviin.

No mut takas asiaan... Loppuviikosta kävin vetämässä viimeisen treenin torstaina. Ihan normi kauraa oli se treeni.. Lisäksi fillariin tuli lisää kilometrejä niin torstaina kuin perjantainakin. Aivan täydellinen sää on ollut pyöräilyn kannalta :) Harmi vain kun noissa uusissa pyörissä on niin kauhee se penkki, ainakin mun perseelle :P Mikä vika oli semmosissa jousitetuissa leveissä "sohvissa" mitä oli joskus 80-luvulla kaikissa mummopyörissä?? Semmosella pyörällähän oli ihan sama miten kuoppanen tie oli. Tommosella kapeella muovilätyllä kun ajaa pätkän soratietä niin tippuu paikatikin hampaista.. Nooh, meybe i can live with it :D Hyvä fillari toi on, ajoinhan mä sillä silloin tuhansia kilometrejä silloin kun mulla oli kortti hyllyllä.

Sit la aamulla me lähdettiin porukoiden kanssa ajelemaan mun loistavan serkun ja hänen ihanan (nykyisen) vaimonsa häihin Raumalle. Onneksi mä olin varautunut, vanhempani tuntien, aikataulumuutoksiin ja olin valmiina puoli tuntia sovittua aikaisemmmin. Ja se kannatti :)) Muuten mua olis jouduttu odottamaan. Mullekin on kauheesti koitettu opettaa sitä että matkaan pitää varata runsaasti aina aikaa ettei vain myöhästy. Ja täytyy kyllä sanoa, että en mä kyllä oikeestaan koskaan ookaan myöhässä mistään. Mut mulle onkin sit vastaavasti vuosien saatossa kertynyt melko runsaasti ylinopeussakkoja.. Paitsi nyt viimeisimmän viiden vuoden aikana olen jonkin verran petrannut, mutta en kuitenkaan täydellisesti. Edelleen aina silloin tällöin räpsähtää satanen jos toinenkin.

Normi aamiaisen vedin ennen kuin lähdimme kotoa, mutta koska olen tottunut säännöllisiin ruokaluihin en jaksanut odottaa juhliin asti ruokaa vaan kävin matkalla mäkkärissä syömässä. Tuli kyllä pötsi täyteen, mutta eihän se mitään kauheen hyvää ollut ja tietenkin myös laadutonta. Olin kuitenkin jo useita viikkoja tiennyt että varmaan joudun tommosta syömään joko mennessä tai tullessa niin itse asiassa se oli henkisesti ihan helppo juttu. Jos joudun yllättäen syömään roskaruokaa (mitä usein joutuu, kun on reissussa) niin se kyllä aiheuttaa pitkä-aikaista ahdistusta..

Häissä tarjoiltiinkin sitten viimeisen päälle laadukasta ruokaa, löytyi monenlaista lohta ja kalaa muutenkin sekä poroa ja villisikaa, sekä aivan loistavat salaatit ja kasvisruoat. Ruoat eivät ainoastaan olleet äärettömän maukkaita vaan myös kokonaisvaltaisesti terveellisiä. Aivan tässä suu vieläkin vettyy kun muistelee :) Juhlat olivat muutenkin aivan ihanat ja järjestelyt oikein onnistuneet ja hauskat. Juhlissa oli rento ja vapautunut tunnelma, sellaisista mä tykkään :D Ohjelmat olivat äärettömmän hauskoja ja viihdyttäviä, sekä vieraat olivat sosiaalisesti aktiivisia, älykkäitä sekä kulttuuritietoista porukkaa. Kerrasaan loistavaa seuraa. Ja varsinainen hääpari ovat hyvin lähellä sydäntäni ja ajattelen heitä usein lämmöllä. Sääli että asumme niin kaukana toisistamme.. Niin ja lisäksi mä olen surkee yhteyden pitäjä kaikkiin, mutta se ei tarkoita koskaan ettenkö välittäisi.. Vaikka se valitettavasti kyllä sitä viestittääkin. Pitää tollakin sektorilla ite kyllä petrata. Mulla on kyllä aika paljon parannettavaa monessa asiassa. Mutta siis oli mahtava olla osa niitä juhlia :)

No valvottua tuli totta kai myöhälle, vaikka mä en viinaa tietenkään ottanutkaan. Olis mulla ollu aikaa nukkua periaatteessa kuusikin tuntia ennen kuin lähdettiin kotia kohti, mutta huoneessani oli liian kuuma ja lisäksi sänky oli viallinen. Siinä oli semmonen vika, että se ei ollut mun sänky :P Nukuin ehkä tunnin koko yönä... Aamulla sit lähdin kotia kohti tyhjin vatsoin. Navigaattorin ojastamana ajoimme reittiä jonka varrella ei ollut oikeastaan yhtään mitään, joten ensimmäistä täytettä vatsani sai vasta noin klo 12 :O Ja silloinkin se oli pelkkä limua ja mustikka tassu :D Oli kyllä hyvää, ei käy kieltäminen, vaikka siitä nyt ei juurikaan kyllä vatsa täytynyt. Iso kiitos tädilleni joka kustansi herkkuni :) Lisäksi he tarjosivat minulle myös kyydin kotiin, kiitos myös siitä :)

Kotiuduin joskus klo13.30 ja menin suoraa sänkyyn jaksaakseni sit siellä voimanostotreeneissä. Päikkärini kuitenkin hieman venähtivät ja lopuksi mulle tuli jo kiire lähteä. Hieman jouduin kyllä kaasua polkemaan ehtiäkseni ajoissa. Ja itse asiassa loppujen lopuksi ehdinkin kohtuullistesti eli vain vähän myöhässä olin paalupaikalla. Eniten huolestutti huono elimistön tankkaus, kuitenkin kun päivän evässaldo oli yksi sokerimunkki ja yksi proteiinipatukka niin sillä ei kyllä oikein tahdo rauta nousta... Onneksi treenikaverini oli varannut itselleen laturin ja palautusjuoman ja vähän liiankin anteliaana tarjoili laturinsa minulle. Olin kyllä äärettömän kiitollinen, kiitos hänelle siitä. Oli loistavat treenit ja sain jälleen lisää ajateltavaa tekniikoihin ja siihen miten sitä oikesti todella raskasta rautaa pitää käsitellä että se oikeasti myös liikkuu :D Ja nyt myös tiedän mitä siellä kisoissa tapahtuu ja että kuinka pitää käyttäytyä. Vähän kyllä jännittää että kuinka monta suoritusta multa oikein tullaan hylkäämään :DD

No sitten ihan pakko tänne loppuun vielä laittaa erikoismaininta tapahtumasta jota ei yleensä kyllä kohdallani tapahdu. Ihastuin. Yleensä ottaen mua kiinnostaa kaikki ihmiset ja sen takia mä en "huomaa" sieltä joukosta ketään tai siis mä huomaan ne kaikki ja olen kaikille samanlainen. Joistain saatan sit ajan myötä kiinnostua enemmän mutta siis että ihastuisin johonkin niin se on kyllä harvinaista. Tämä oli kolmas kerta :D No toisaalta mä olen kyllä tyytyväinen etten oo mikään kauhee ihastelija, sehän olis raskasta :DD Mutta ei siitä sen enempää, se oli siinä, mitään ei tapahdu. Mulla treenit, eväät ja kaikki muu jatkuu kuten aina ennenkin eikä mikään muutu. Mutta täytyy kyllä sanoa, että olipas siinä jotenkin virkistävä tapahtuma :D Hauskaa :D