Aika rientää kun on hyvää seuraa :D

Nyt on taas yks jännittävä viikko takana ;) Oikeastaan mikään ei ole mennyt niin kuin olin suunnittelut, mutta ei mua oikeestaan kyl harmita :D Edellinen viikkohan meni tyystin salitreenaamisen puitteissa ja niin kävi kyllä nyt tälläkin viikolla... Nyt kun mä olin aamuvuorossa eli periaatteessa oisin kyl ehtinyt kamppaileen :D Valitettavasti kuitenkin mulle tuli kauhee flunssa jo sunnuntaina :( Ei tokikaan mitään kuumetta tai semmosta, mut keuhkot niin kipeet et vaikee hengittää ja korvat niin tukossa et mä en kuule kunnolla. Kaikki äänet muuttuu semmoseksi yhtenäiseksi meteliksi, inhottava olo :/ No tommosessa kunnossahan ei luonnollisestikaan pysty tekemään mitään aerobista, sitähän tukehtuu. No mut siis salillahan toi ei niin kauheesti haittaa, ainakaan siis jos treenaa kuten minä eli tekee lyhyitä sarjoja :D

Eväiden suhteen.... No joo, siis mä kävin joka päivä työmaaruokalassa syömässä joten ei mitään kauheeta hurraamista. Mut siis suureksi hämmästykseksi mun paino on pudonnut 4kg??? No en mä nyt siitä oo kyl kovin innoissani koska toi on kuitenkin vähän liikaa näin lyhyelle ajalle. Mut siis toiveita on ainakin siitä että pian mahtuu muutkin housut jalkaan kuin nää yhdet mitä oon käyttänyt viimeiset 4kk.. Mut täytyy nyt kuitenkin jotain positiivista mainita eli kaikesta huolimatta mä olen tehnyt kohtuullisen hyviä valintoja :D Ehkä ensimmäistä kertaa näiden tekemieni elämäntapamuutosten jälkeen (7v) musta tuntuu että mä en enää lipsu niihin vanhoihin tapoihin.

Elämäntapamuutokset on aina pitkiä prosesseja ja koskaan ei saisi hellittää, sen takia ihmiset varmaan helposti sortuu kaikkiin muihin ratkaisuihin. On tavallaan helpompaa esim. laihduttamisen suhteen jojoilla, koska siinä tarvii olla tiukkana vaan jonkun tietyn "kuurin" ajan. Jos vaikka ajatellaan jotain Cambridge-kuuria niin siinä riittää et oot tiukkana 14päivää. On selvä alku ja selvä loppu. Ja kuitenkin tosi lyhyestä ajasta puhutaan, sen takia se houkuttelee. Kyllähän siitä toki joku voi saada semmosen sysäyksen kohti parempaa elämää.

Mut mä en usko mihinkään tommosiin kuureihin, koska kuten todettu elämäntapamuutos on aikaa vievää puuhaa. Mulla on mennyt nyt 7vuotta, pystyn vannomaan 100% että tupakkaa en enää koskaan polta, viinan suhteen olen ikuisesti varpaillani ja teen toistuvasti selvänä olemispäätöksen uudelleen ja uudelleen. Ruoka ja sokeri ovat ehkä kaikkein suurimpia ongelmia, tiedän mitä täytyy syödä ja mitkä ovat hvyiä valintoja mut kuitenkin mun suu tykkää kaikesta muusta. Mut siis ennen söin paljon pizzaa, hamppareita ja muuta paska ruokaa. Pitkän aikaa jouduin kontrolloimaan esim. ulkona syömisessä sitä että mä en mee niihin paikkoihin joiden ruokaa mun tekis mieli vaan valitsen laadun perusteella. Nykyään mulla ei ole enää juurikaan intressejä syödä ulkona lainkaan vaan mieluummin keittelen kotona omat sapuskat koska silloin tiedän mitä ruokani sisältää. Suosin myös vain korkealaatuisia raaka-aineita. Ehkä toi muutaman viikon rahattomuus avas mun silmät siitä, että mä en ees tykkää enää makkaroista tai jauhelihastakaan. Laadukasta täyslihaa sen pitää olla!!

No sit yks mua piinannut ongelmahan on siis se energiajuoma. Mä olen nyt ollut joitain viikkoja (en muista tarkalleen) kokonaan juomatta ja tällä hetkellä tuntuu tosi hyvältä ja varmalta. Kuitenkin kun puhutaan vielä noin lyhyestä ajasta niin ei ole syytä vielä hellittää kontrollia. Tässä kohtaa tulee yleensä semmonen klassinen virhe et aatellaan et mä oon ollu jo näin kauan ilman joten ei haittaa jos mä ihan vähän otan. Siinä se sit meneekin pieleen. Ihminen on niin tyhmä (sori vaan) että se oikeesti voi kuvitella vaikka miten kauan homman olevan omassa hanskassa. Siis et sitä kuvittelee, että en mä ole semmonen jolla ois ongelma. Mä vain juon, syön tai mitä tahansa koska mä haluan. Mä voisin lopettaa ihan koska mä haluan. Siis täähän on just se klassinen, mäkin olen joskus ajatellut näin. Ja siis etenkin energiajuoman suhteen tiedän monia jotka oikeesti kittaa sitä joka päivä ja sit ne kuvittelee etteivät ole koukussa. No joo, onhan siis niitäkin jotka tietävät olevansa koukussa mutta eivät vaan välitä siitä. Mä itse haluan pääsääntöisesti kaikesta addiktoivasta eroon ja pääasiassa sen takia koska addiktio aiheuttaa aina poikkeuksetta ahdistusta. Tavalla tai toisella.

No sit mähän olen ollut myös siinä karkkilakossa. Ja vahvasti epäilen että mitään semmosia parin vuoden huippulukemia tuskin tullaan enää koskaan näkemään (tai no mistäs sitä tietää). Tällä hetkellä olen ollut syömättä ehkä kuukauden ja olen miettinyt mielessäni semmosta kultaista keskitietä ton asian suhteen. Et jos sitä vaikka vois kontrolloidusti syödä esim. korkeintaan kerran kuukaudessa tai jotain.. En tiedä saa nyt nähdä mimmoseen ratkaisuun mä oikein päädyn :D

No sit kirjoittaisin vielä koko viikon päätapahtumasta, vaikkakaan se ei mitenkään treenaamiseen kuulu. Mutta mä olen itse sitä mieltä, että kaikki asiat nitoutuvat jotenkin yhteen ja siitä muodostuu jonkin kokoinen, -värinen ja näköinen vyyhti. Ja siihen mitä mä olen, miltä mä näytän ja miten mä treenaan vaikuttaa luonnollisesti kaikki muutkin mun ellämään liittyvät asiat. Musta on jotenkin hölmöä kun monia kiinnostaa kopioida jonkun toisen ihmisen treeni- tai ruoka ohjelma ja sit ihmetellään jos ei tuukkaan toivottuja tuloksia. Mut siis jos se on irrotettu asiayhteydestä niin se vaan ei oo enää sama asia. Siis en mä tarkota etteikö saisi toisten ohjelmia kopioida ja toki saakin, mut silloin pitää olla valmis muuttamaan kaikki muu omassa elämässä että saa sen toimimaan kunnolla. Ja mun mielestä asiat on aina helpompi aloittaa mikäli muutos on pieni, sitä on sit matkan varrella helpompi vähää kerralla lähtee kasvattaan.

Mut niin siis varsinaiseen asiaan mitä mä olin oikein kirjoittamassa.. Niin siis mähän aloin seurustelemaan :) Tää on kyllä ihan uskomaton juttu, en ois kyllä uskonut :) En mä nyt mitään sen yksityiskohtaisempaa (ainakaan vielä) kirjota koska en ole käynyt neukkaria kumppanini kanssa ;) Mut siis summasumaarum tapasin ihmisen jonka kaltaista en voinut koskaan kuvitellakaan olevan olemassa.. Mä olen erehtynyt muutaman kerran, ehkä mä vain en oo sit itekään tuntenut itseäni tai jotain, en mä tiedä. Anyway, hän on siis nainen, värikäs, hauska, iloinen, erilainen, puhelias ja ennen kaikkea meillä on joku erityinen yhteys. Sitä on vaikee selittää.. Hän on hieno, erityinen, hyvin rakastettava ihminen :)

Hovikuvaajani on viihtynyt jo pitkään muissa tehtävissä joten.... Mä yritän tsempata nyt vähän viikonloppuna, josko sitä ees jotain sais aikaseks ;)