torstai 20. tammikuuta 2011

Näin se vaan aika rientää..

Kyllä aika vaan menee nopeesti kun on hauskaa :D Ei paljon koneelle oo ehtiny kun kaikki päivät on menny raksahommissa ja illat tietenkin treenaillessa. Treenit kulkee hyvin ja kaikissa lihasryhmissä olen havainnut kehitystä :) eväiden suhteen olen taas mennyt vähän niin ja näin, ei niin täydellisesti kuin mitä olisin toivonut. Toki tää oli ennustettavissa nyt kun olen kotona. Näin se vaan on että semmonen selkeä rytmi elämästä häviää kun ei käy töissä. Siitä tulikin mieleeni kun kuuntelin RadioNovaa tossa yhtenä päivänä... Itseasiassa mä kuuntelen sitä aika useinkin vaikka varsinaisesti en pidä koko kanavasta. Mähän surffaan aina jatkuvasti taajuudelta toiselle koska mua ärsyttää kun sieltä tulee puhetta. Olen huomannut usein pysähtyväni Novaan ja tullut siihen tulokseen, että sillä taajudella on jotenkin pehmeämpi "ääni". Siis puhettakaan ei välttämättä kuule ellei sitä oikein keskity kuuntelemaan, vaan se on semmosta pehmeää "taustamölyä" jolloin se ei ärsytä niin paljon...

No mutta siis anyway, se varsinainen asia mitä ihmettelin kun Ile Jokinen luki jotain tutkimustuloksia siitä miten ihminen on onnellisempi viikonloppuisin kuin viikolla sen takia kun silloin ei olla töissä. Sit se tyypilliseen suppeamieliseen tapaansa siellä pyöritteli silmiään ja ihmetteli että no ompa kummallista jne jne jne.. No onhan se varmaan näin jos ihmisiltä itseltään kysytään että koska se onnellinen. Suurin osa ihmisistä toivoo ettei tarvisi käydä töissä ja muutenkin että tästä elämästä selviäis mahdollisimman helpolla. Mut siis oikeestihan ihminen syrjäytyy ja sairastuu henkisesti jos se on pitkän aikaa työttömänä. Jos oikein haluaa kärjistää niin mun mielestä tää vaan kertoo sen, että ihminen noin yleensä ottaen ei tiedä omaa etuaan...

Toinen tutkimus mikä mua jokseenkin huvitti tai oikeastaan ihmetytti koska mä olen jotenkin kuvitellut että jokainen tietää tän ja pitää siis sitä itsestäänselvyytenä. Eli siis se koski tipatonta tammikuuta.. Siinä siis oli tutkittu että ihmisten vointi merkittävästi paranee ja kokonaisvaltaisesti kaikki elämäntavat kohenenvat tuon yhden kuukauden ajaksi. Niin siis mun mielestä se on ihan sanomattakin selvää, että elämänlaatu paranee aina mitä vähemmän sitä omaa kroppaa myrkyttää. Ihan sama mistä myrkystä on kysymys. Ja vaikka ajatellaan siis ihan semmosta "kohtuullista" alkoholinkäyttöä esim. kerran kuukaudessa (humalaan asti), niin koskaan ei ole kyse vain yhdestä illasta. Kuitenkin kun maksa polttaa alkoholia muodostaa se elimistölle toksisia aineita joiden häviäminen kestää (nautitun alkoholin määrästä riippuen) joissakin tapauksissa viikon tai jopa kauemminkin. Tämä taas aiheuttaa luonnostaan laiskalle ihmiselle entistä vetämättömämmän olon. Sit menee pari viikkoa että taas saa itsensä jonkinlaiseen "rytmiin" ja sit taas lähdetään biletäämään ja näin se vuosi sit taas menee... En mä nyt siis mitenkään halua paasata sitä etteikö sitä viinaa saisi juoda. Musta se on ihan jokaisen henkiökohtainen valinta, mutta sitä mä en hyväksy jos väitetään ettei se muka vaikuta mihinkään.

Oikeastaan mä en senkään takia oo kirjoittanut hetkeen aikaan (ois mulla ehkä muutamana iltana ollu vähän paremmin aikaakin), koska mä olen halunnut viettää vielä normaalia enemmän aikaa poikani kanssa. Me ollaan luettu AkuAnkkoja, pelattu ja katottu lasten elokuvia. No siis kyllähän me yhdessä muutenkin tehdään aika paljon asioita mutta jotenkin se on nyt ylikorostunut kun mun siskon kuolemasta on kulunut tasan neljä vuotta. Aina näihin aikoihin mä olen erityisen pelokas, että Kimille sattuu jotain. Tai mulle itsellenikin. Enkä mä sit halua menettää minuuttiakaan sit sen takia. Vähän hullua ehkä ja tunnistan sen, mutta silti... Lisäksi me käytiin sen kanssa verikokeissa kun se on lääkärin mielestä liian lyhyt. Niin sit se on vähän aiheuttanut sit stressiä kun se osu just tähän ajankohtaan. Yleensä ottaen noi ei mua sillai kauheesti haittaa, mut se vaikuttaa unenlaatuun. Ja täytyy myöntää, että onhan tää myös semmonen asia mikä lisää kotoa lähtemisen kynnystä. Siis kun mähän en treenien ja ruokien puitteissa enää mielelläni muutenkaan lähde minnekään niin tää ajankohta on semmonen mikä vain vahvistaa halua olla vain kotona..
Mä vihdoin ja viimein pääsin suuntaamaan sit sinne punttiklubille, jonne mua jo ennen joulua pyydettiin.. No enhän mä löytänyt sinne koko paikkaan :/ No mä sovin uudet treffit sit ensviikolle ja olen kyllä innoissani menossa :DD Sit tähän loppuun laitoin vielä kuvan työkalusta, jonka kävin ostamassa kattolistoitusta varten. Mä kyllästyin niihin virheellisiin kappaleisiin, ei se kokeilemalla vaan onnistu. Tai ehkä onnistuu mutta menee ihan helvetisti listaa ennen kuin tulee soppelit. Ja nythän mulla on onneksi käytössä myös sähköinen Jiirisaha, jossa on pikkasen enemmän niitä kulmausvaihtoehtoja kuin siinä mun 70-luvun paskassa, ruosteisessa käsijiirissä. Kattolistoitus onkin osoittautunut tähän mennessä ärsyttävimmäksi hommaksi. No joo, ei ton väliaikaisen kettiökalustesarjankaan kokoaminen mitään erityisen ilostuttavaa oo. Minkä takia se onkin mulla edelleen kesken. Noin yleensä ottaen mä tykkään kyllä kokoamisesta, mutta noissa ei se kokoamisohje oo mikään kovin selkeä. Ensinnäkin jotkut niistä piirretyistä osista on sen näkösiä mitä ei koko pakkauksessa ees oo. Sit siellä pussissa on semmosia muovipaloja joita ei löydy siitä kuvasta... Ja sit kun kaikkia määriäkään ei oo siihen merkitty ettei voi senkään perusteella päätellä :/

Ei kommentteja: