maanantai 26. heinäkuuta 2010

pillerisatoa ynnä muuta mukavaa...

Tämän viikon maanantai starttas kyllä suoraan sanottuna ihan helvetin huonosti. Ensinnäkin heräsin puolen yön aikaan kun oli niin kova ukonilma. Koko ajan salamat räpsyi ja jyrisi tosi kovasti. Mähän en yleensä ottaen pelkää ukkosta, se on kauniin näköistä. Mutta nyt täytyy tunnustaa, että vähän sydämestä riipaisi. Pelkäsin vähän Kimin puolesta, että jos jotain sattuu. Lisäksi en voinut olla ajattelematta (meinasin kyllä etten kirjoita tätä) sitä mitä tärkeälle ihmiselleni kuuluu. Olin huolissani, varmasti turhaan mutta kuitenkin. Kun vihdoin ja viimein sain taas nukuttua näin painajaista, niin aidon tuntuista. Niin voi oikeasti tulevaisuudessa tapahtuakin, tahdoin tai en! Se piinaa mua varmasti niin kauan kunnes todennäköisyys tapahtumille on ohitettu. Heräsin hiestä märkänä ja olin aivan poissa tolaltani. Sitten olikin jo aika herätä :( Nukuin varmaan vain pari tuntia kunnolla. Työpäivä oli piinaavan pitkä. Lisäksi jouduin käydä työmaaruokalassa syömässä kun ei ollut eväitä eikä mitään aineksia mistä edes olis voinu eväitä tehdä. Tästä on ainakin helppo petrata loppuviikkoa kohti!

Onneksi sentään töiden päälle pääsin vihdoinkin hierojalle :D Ja kyllä teki hyvää! Kävin hierontapiste Elina Liikalalla. Loistava hieroja, lämpimästi suosittelen kaikille. Praktiikka kultaisen kulauksen yläkerrassa. Ehdottomasti kaikki sinne vaan :D Mäkin varasin jo heti uuden ajan ;) Käsi tuntuu paremmalta ja eiköhän sieltä kaikki muutkin ongelmat saada aukeamaan :) Loppupäivä menikin lähinnä taloustöiden ja pakkaamisen parissa. Kirjahylly alkaa olemaan kokonaisuudessaan silppuna. Katselin myös vielä lisää sisustusideioita ja kyllä mulla alkaa nyt pikkuhiljaa hahmottumaan se miltä mun tuleva kämppä tulee näyttämään! Napsin myös kuvia vähän näistä mun pillerimääristä mitä syön päivittäin. Lisäsin ne epähuomiossa tänne vähän epäloogiseen järjestykseen, mutta älkää siitä välittäkö ;) Tässä siis aminohappo satsi minkä syön aina salin päälle.
Aamusatsi joka sisältää vitamiinit ja TribulusTerrestris pillerit.
Nämä kaikki otan noin puoli tuntia ennen treeniä. Sisältö noin pääpiirteittäin; aminohappoja, TribulusTerrestris, creatiini, L-arginiini, sitrulliini, damiana yms...
Ihan asiasta miljoonaanteen, pakko kertoa kun päivällä vain tuli mieleeni kun töissä juteltiin moottoripyöräilystä. Siis me lähdettiin siskoni Hannen kanssa joskus olisko 5 vuotta sitten juhannuksena moottoripyöräajelulle. Mun tehtäväksi oli annettu teltan hankinta ja näin tein. Lidlistä ostin viidellä eurolla teltan, jonka katsoin nippa nappa riittävän käyttötarkoitukseemme. Tunnustan, en ehkä tutustunut pakkaukseen kovin syvällisesti.... Joskus sitten puolenyön aikaan kun löysimme sopivan spotin jostain middle of nowhere, aloimme kokoamaan telttaa yöpymistä varten. Todellisuus iski, mä olin ostanut sellaisen kolmion muotoisen, kaksiseinäisen rantateltan... Mä meinasin kuolla nauruun, mutta Hannea ei kovin naurattanut. Laitoimme vaatteita naruilla yhdeksi seinäksi ja nukuimme jokusen tunnin hyvin tiiviissä tunnelmissa :D Loppumatkan (1300km) satoikin vettä kuin aisaa ja lisäksi Hannen kevari hajosi. Reissun kohokohta oli se kun pelasimme minigolfia erään huoltoaseman takapihalla ainakin neljä tuntia. Kuulostaa paskalta reissulta, mutta voin sanoa, että se on varmasti yksi parhaimmista muistoistani mitä on!

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Aika karu määrä pillereitä...39kpl jos laskin oikein! Onko turvallista syödä noin paljon päivässä? :)

Lisbeth Salander kirjoitti...

No joo, kyllähän toi määrä varmasti kuulostaa ja näyttää aika järjettömältä.. Vitamiinit on mun mielestä ihan pakollisia, koska tän päivän ruoasta ei saa kaikkea tarpeellista. Niitä on 7kpl. Sitten 16kpl (aminohapot) on periaatteessa puristettua proteiinia. Kreatiinihan yleensä otetaan jauheena (4kpl) tai sitten se on jo valmiina lisättynä proteiinijuomaan.
Mä en itse tykkää hirveästi niistä juomista koska ne hölskyy mahassa. Mut silloin tokikaan ei tarvitsisi vetää noita puristeita niin paljoa. Suurin osa on siis valmisteita mitä löytyy urheilijoille suunnatuista patukoista ja juomista, mutta vain puristeina...

Anonyymi kirjoitti...

Mukavaa lukea noista sun siskoon liittyvistä muistoista, vaikken häntä tuntenutkaan niin kuin en sinuakaan livenä. Oma siskoni kuoli myös 20 vuotta sitten, hän oli vielä samanniminen kuin sinun siskosi :)

Lisbeth Salander kirjoitti...

Voi, otan osaa :`( Ne muistot toki oli ennenkin arvokkaita, mutta sitten kun niitä ei enää voi hankkia lisää niin niiden arvo moninkertaistuu.. Pelkään toisinaan jonkun muiston häviävän, kuten naurun tms..