Näytetään tekstit, joissa on tunniste kyykky. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kyykky. Näytä kaikki tekstit

tiistai 23. elokuuta 2011

No retreat, no surrender!!

Perjantaina mulla oli ihan totaali lepopäivä... Tai no, mä ajoin moposkootterilla reilu 50 kilsaa niin kyllähän sekin tavallaan treenistä käy :P Eihän se tota fysiikkaa kyl kauheesti rasita mut henkistä kanttia kylläkin ;) Etenkin kun se oli vielä sisäänajossa niin ei saanut ajaa yli 4kymppiä :O
...
Lauantaina lähdettiin aamulla aikaisin ajelemaan kohti kesän viimeistä HanMoodo-leiriä, joka järjestettiin Kouvolassa. Jostain syystä mulla venyi ilta ihan liian myöhälle, joten nukuin aamulla pommiin. Puurot jäi keittämättä ja tankkaaminen melko vähäiselle, taisin juoda kupin kahvia ja syödä yhden kuivettuneen ruisleivän puolikkaan. Muistin että leirimme alkaisi lounaalla sekä majoittautumisella ja sen jälkeen olisi vasta ensimmäinen osio. Matkalla kuitenkin selvisi että aloittaisimme treenaamisella heti silloin klo12. Hädissäni sit ostin matkalta mikropitsan ja tuoremehua. Universumin surkein tankkaus. Muutenkin olin varautunut eväiden suhteen todella huonosti, sillä leirin piti olla "täysihoidolla" ja toki se olikin. Mutta täysihoidon edut hävisivät (minun mielestäni) hieman kehnosti suunniteltuun aikatauluun. Jokainen kahden tunnin treenijakso alkoi heti ruokailun päälle.
...
Leirin ensimmäisessä osiossa käytiin kaatumistekniikoita, "kilpailumuodossa". Toisin sanottuna tehtin semmonen S-muotoinen rata, mitä pitkin sit tehtiin erilaisia kaatumisia niin että jalkoja ei saanut siirtää, rajoja ei saanut ylittää ja liikkeessä piti pyrkiä jatkuvuuteen. Jos joku ei tiedä mitä on erilaiset kaatumistekniikat niin niitä voi oikeastaan verrata etu-ja takaperin kuperkeikkaan. Periaatteessa siis ensimmäinen kaksi tuntia tehtiin kuperkeikkoja. Tämä teki niin päästäni kuin vatsastanikin melko selvää jälkeä. Ensinnäkin olen tehnyt ihan liian vähän kuperkeikkoja tai yleensäkään pyörivää liikettä, lisäksi iän myötä tasapainoelin (etenkin naisilla) sakkaantuu mikä lisää huonovointisuutta ja sit kun tähän vielä lisätään huono tankkaus niin voi vain kuvitella seuraukset. Jokaisen radan jälkeen jouduin puhaltamaan ja miettimään että menenkö oksentamaan vai en. Joillakin kerroilla en pystynyt suorittamaan edes rataa loppuun. Treenien jälkeen oli huoneiden vastaanotto ja siihen päälle ruokailu. Hieman huonovointisena ei tietenkään ruoka edes kovin maistunut, sekä tieto siitä että ruokailuun ja lepoon ennen seuraavaa kahden tunnin settiä oli varattu kaiken kaikkiaan tunti. Eli periaatteessa ehti syömään ja vaihtamaan treenivaatteet takas päälle niin taas jatkui.
...
Kakkososiossa käytiin läpi vastatekniikoita, kuten väistö-lyönti, väistö-potku ja väistö-heitto. Ensin ihan perustekniikkoina ja sen jälkeen kolmen ryhmissä niin että yksi oli keskellä ja kaksi hyökkäsi yhtä aikaa. Ensin lyönneillä ja sitten potkuilla. Kokeiltiin myös niin että hyökkääjiä oli kolme. Tämä oli kyllä jälleen äärimmäisen opettavainen kaksituntinen. Toisaalta oli kyllä masentavaakin huomata miten vanha Milla jälleen nosti hyvin vahvasti päätään menttaliteetilla voima vastaan voima. Mä jo tossa yhdessä välissä sain aika kivasti sitä pehmeyttä niihin teknikkoihini mutta jonnekin se on taas, ainakin osittain, hävinnyt. Liian vähän pehmeää treeniä ja liian paljon "kovaa" treeniä. Illalla sit vähän pelailtiin semmosia tutustumis"leikkejä" ja saunottiin. Iltapalan syöminen venähti lähemmäs puolta yötä eikä sen runsaudella todellakaan ollut hehkuttamista. Lisäksi siinä toimitellessa tuli valvottua vielä ihan liian myöhälle.
...
Väsyneenä, nuhjuisena ja nälkäisenä aamiaiselle klo8. Tarjottimen sisältö jäi jälleen melko rajoitetuksi, sillä aloitimme jälleen treenaamaan heti ruokailun päätytyttyä eli klo9. Jatkoimme itsepuolusturadalla siitä mihin edellisenä päivänä jäimme eli lisäsimme rataan haastetta, pituus ja korkeusesteitä. Lisäksi jokaiselle otettiin aika ja aina jos kosketti esteeseen tai rajan yli tai siirsi jalkojaan niin piti palata takaisin. Mulla meni radan viimeiselle suoralle asti tosi hyvin ja sit sitä viimeistä suoraa mä teinkin sit aika kauan, niin siinä käy kun kämmää :D Tää setti loppuikin sit klo11 ruokailuun ja seuraava/viimeinen setti alkoi heti ruokailun päälle eli klo12. Jälleen lautasen sisältö myös oli sen mukainen eli melko vaatimaton. Tankkasin mä sit joka päivä ennen treenejä karkeilla kun ei mitään muuta ollut. Niissä kuitenkin kun on sokeria niin saa sitä veren sokeria vähän edes ylhäälle, vaikkakin vain hetkeksi mut kuitenkin.
...
Viimeisessä osiossa käytiin vähän miekan käytön perustekniikkaa ja sen jälkeen harjoiteltiin miekka-ottelua. Tää sai kyllä koko miekkatekniikan harjoittelun ihan uusiin atmosfääreihin. Muutenkin koko leirin teemanahan oli moniottelu, mihin nää kaikki harjoitellut asiat jollain tavalla liittyy. Ja voin sanoa, että ne toivat kyllä ihan uudenlaista näkökulmaa HanMoodo-harjoitteluun. Niille asioille mitä on melko paljon tähän asti treenattu opettelemalla ulkoa, tuli joku merkitys, punainen lanka. Ainahan lajina HMD on ollut valtavan monipuolinen (miksi minäkin sitä harrastan) mutta osittain varsinainen treenaaminen on ollut joillakin osa-alueilla jokseenkin tylsää. Moniottelu on mielestäni täydellinen ja toivottu uudistus. Nyt sykyn mittaan alkaakin sit ympäri Suomea alkeiskursseja, joten kaikki tutustumaan hienoon ja monipuoliseen lajiin ;)
...
Takaisin tullessa me poikettiin Tuuloksessa kotipizzalla. Siitä onkin tovi kun olen viimeksi syönyt pizzaa ja nimenomaan Kotipizzaa :D Hyvää oli ja olisin kyllä voinut vetää vaikka kuinka paljon, yksi ei tuntunut vielä missään ;) Mä olinkin kyllä syönyt viikonlopun aikana yhteensä varmaan vähemmän kuin mitä mä yleensä syön yhden päivän aikana. Kotiin päästyäni mun kroppa kävi aivan ylikierroksilla, en saanut nukuttua ja pelkästään paikalla oleminen tuntui melko työläältä. Makoilin sängyssä melko myöhälle ma aamupäivään, koska en vieläkään saanut nukuttua vaikka väsytti. Noustuani oloni oli kyllä melko hakattu. Jokaista lihasta ja niveltä särki, pään kääntäminen oli työlästä ja alaspäin katsominen tuntui ristiselässä asti. Pohkeet ja ojentajat oli ihan tukossa. Mikään lihas ei ollut palautunut viikonlopun temmellyksistä, eikä mikään ihmekään, niillä tankkauksilla. Itse asiassa varsinaiset leirit olivat mielestäni temmoltaan aika sopivat ja lihasrahitus ei ollut mitenkään huomattavaa. Suurin osa kaikista harjoitteista liittyi lähinnä koordinaatiokykyyn, strategiaan, ajoitukseen ja oman kropan hallintaan. Eli oikealla tankkauksella kroppa olis varmasti ollut ma jo ihan täydessä vedossa. Mä olen kyllä ennenkin sen opetuksen saanut että treeniviikonloppuina tai kisoissa ei voi olla koskaan matkassa liikaa lisäravinteita. Ja varmasti tulen jatkossa pitämään aina, ohjelmasta riippumatta, kiinni tästä ohjenuorasta!!!
...
Maanantaina illalla oli sit varustekyykky treenit kiistolassa. Ne meni niin surkeasti, että mulla ei oikeastaan ole mitään sanottavaa. Penkkipaidalla kokeilin ensimmäistä kertaa ja se meni mun mielestä ihan ok, siihen verrattuna että olin niin "hajalla" joka paikasta. Seuraava yö menikin sit siinä et välillä oli niin kuuma et hikoilin ja sit tuli taas kylmä. Aamulla olikin sit kurkku ja korvat kipeet... Aika mielenkiintoinen olo tällä hetkellä kun flunssaa pukkaa, kuumetta on ja kropan jokainen lihas on "rääkätty" loppuun. Huomenna mulla olis hieroja mut jos samoilla mennään kuin tänään niin skipatahan se täytyy. Nyt vähän Finrexiniä naamaan, kunnon ruokaa ja kipeimpiin paikkoihin Hot geeliä. Jos vaikka sit illalla ois niin hyvä fiilis et vois kevyesti vähän venytellä.