Viikko taas pulkassa :)

Kauheesti ei oo kirjotettavaa kyllä kun noi kaikki päivät menee tällä hetkellä niin täysin samalla formaatilla. Niin tiukat aikataulut ettei voi tehdään mitään ylimääräistä. Tosin nyt mulla on ollut lepoviikko salilta (onneksi) joten olen ehtinyt siivoamaan ja järjestelemään vähän tavaroita täällä kotona. Siis sen mitä nyt on yleensä pystynyt, kun tosiaan toi keittiö on tossa nyt keskeneräisenä... Mut se mitä olen saanut tehtyä niin on tuonut mulle kyllä suunnatonta iloa kun näen että asiat etenee ja nyt ei oo enää kauaa siihen, että mullakin on normaalit elinolosuhteet kotona! Ja vieläpä kohtuullisen käytännöllisest puitteet, ainakin mun mielestäni ;) Tavaroille on omat paikat ja kaikki on kaapissa. Vaatteet on henkarissa ja lisäravinteille on sopivat kaapit, hyllyt ja korit. Tätä viimeistä ei löydy kyllä yleensä mistään keittiöstä ;) Mut multa löytyy, pian!
...
Mut varsinaiseen asiaan... Niin siis mullahan on nyt ollut tosiaan se lepoviikko, mistä oon kerrankin ollut äärettömän iloinen! Kun aloitin tällä uudella ohjelmalla niin ihan aluksihan musta tuntu et sitä ruokaa oli liikaa, sit alko pyöräilyt ja näin nälkää. Paino tippu pari kiloa, sit nostettiin kaloreita (reilu viikko sit) ja mulla on edelleen ollut nälkä, mut puntarilla mä en ole nyt käynyt. Katotaan sit et miten käy kun alan taas salilla käymään... Mut toisaalta, pian tää pyöräilykausi loppuu joten saattaa olla et tilanne kääntyy päälaelleen sen jälkeen. Tai siis mä uskon ainakin et sit ei tarvii paljo nälkää ajatella, vaan päinvastoin. No, aika näyttää..
...
Erityisen yllättynyt mä olen tän viikon aikan ollut siitä miten mukavaa mulla on ollut olla kotona. Olen todella nauttinut yksinäisyydestä ja hiljaisuudesta. Ja vaikka mä olen tämmönen yltiö sosiaalinen ihminen ja viihdyn todella hyvin ryhmässä ja erilasiten ihmisten seurassa niin väsyn sosiaalisista suhteista. Kyllähän mä olen tämän jo pitkään tiennyt et tarvitsen sen oman aikani. Ja niin kai kaikki tarvii, mutta jotenkin musta tuntuu että mussa asuu semmonen pieni erakko sisällä. Ja suurin syy siihen on se, että toistuvasti koen ettei mua ymmärretä. Mut siis nyt kuitenkin kotona tyytyväisenä, omissa oloissa ;)