perjantai 12. elokuuta 2011

Kisoja edeltävä viikko..

Köyhän treenaajan lautanen, jauhelihaa, täysjyväpastaa ja rehuja (tällä kertaa paprikaa)
Kisaviikko on siis mennyt melko rauhallisissa merkeissä. En ole treenannut mitään, yhtään. Toisaalta tää on ihan hyvä juttu mutta toisaalta taas kun kyseessä on pelkät penkkikisat niin olis voinut kyllä aivan mainiosti tehdä jotain mikä ei rasita kauheesti selkää, rintaa eikä olkapäitä. Koska nää kisat nyt sattuivat tämmöseen saumaan mihin sattui osumaan myös monta "negatiivista" tapahtumaa, päätin säästösyistä jättää salikortin uusimatta. Kävi ton vuokra-kämpän kanssa sillai ikävästi että ne joille sen lupasin niin eivät muuttaneetkaan siihen ja sit vastaavasti taas olin jo muille ilmoittanut et se meni toiselle. No, se on nyt edelleen siellä netissä vuokrattavissa et varmaan mä siihen jossain vaiheessa saan vuokralaiset. Toivottavasti ainakin. Sit sattui vielä toi auton korjaus tähän samaan rakoon ja sehän oli sen 1150euroa. Lisäksi vielä siitä tilaamastani raivaussahasta tuli lisäkustannuksia. Tämmönen tilannehan on jokseenkin hankala velalliselle, osa-aikavapaalla olevalle yksinhuoltajalle.. Kaikesta on siis vähän jouduttu nipistämään.
...
Ja vaikka kaksi viikkoa sitten mua vähän huolestutti se paino-asia että pääsenkö varmasti siihen 52kiloisiin, koska tarkoitus ei ollut varsinaisesti laihduttaa. Kuitenkin kun kyseessä oli vain kilon verran tavaraa. Dieettaaminen "onnistuikin" paremmin kuin mitä olin ajatellut. Mullahan on ton kontroillomattoman syömisen kanssa pääasiassa se ongelma että mä syön liian vähän. Aina jos on jotain selvästi normaalisti poikkeavaa, unohdan syödä. Kaikki, valitettavasti, aina heijastuu siihen syömiseen. Se on kyllä valtavan suuri ongelma. Lisäksi olin tämän viikon vielä iltavuorossa ja silloinhan mun todella vaikea pitää taukoja, koska mitä nopeammin tekee sitä nopeammin pääsee kotiin. Joten 20min ruokatauko tuntuu ylitsepääsemättömän haasteelliselta. Sain jo tossa yhdessä välissä itseni psyykattua niin että pidin ne tauot. Valitettavasti nyt taas mennään vanhalla kaavalla. Pinttyneistä tavoista on niin vaikea päästä eroon :/ Niihin tahtoo väkisin luisua aina kun kontrolli pettää.
...
Ja jotenkin nyt tän osa-aikavapaan aikana mun mieli on päässyt "laiskistumaan". Tarkoitan tällä siis sitä että mulla on ollut vähän liikaa semmosta aikaa, ettei ole selkeästi ollut mitään hyödyllistä tekemistä. Tai olishan mulla ollut tätä rakennushommaa tässä, mut kun tarvikkeet loppuu tuon tuosta kesken ennen vapaan loppumista :/ Ja sit kun on sitä "luppo"aikaa niin on tullut istuttua ihan liikaa koneella ja katottua vähän leffoja. Tosin leffojen katsominen mua ei niin kauheesti enää huvita, koska se oli ennen mun ja mun siskon ainut yhteinen mielenkiinnon kohde. Ja sit kun mun sisko kuoli niin jotenkin ne intressit niihin elokuviin loppui. No mut joka tapauksessa, mä olen huomannut et mitä enemmän mä olen tekemättä mitään, sitä laiskemmaksi mä tulen. Halu tehdä asioita jotenkin hiipuu ja se on kyllä kauheen surullista. Lisäksi kiinnostus hetkellisen hyvänolon saavuttamisesta on merkittävästi kasvanut. Toisin sanottuna tekee mieli kaikkea mahdollista, karkkia, jätskiä, leivoksia, rasvaista roskaruokaa, jopa röökiä ja viinaa :/ Toisinaan juon kahvia kylmänä koska se maistuu viinaiselta. Tää on kyllä todella valitettavaa. Ja vaikka tietenkin toistaiseksi samoilla tavoilla, säännöillä ja periaatteilla mennään tälläkin hetkellä niin merkittäviä muutoksia pitää pystyä tekemään ennen kuin on liian myöhäistä.
Täs siis torstain iltapaino housut jalassa ja paita päällä. Aamupaino tällä hetkellä 51,2kg joten jonkun verran uskaltaa vielä tänään tankata et sit huomenna rauta olis maksimaalisen kevyttä. Sen verran lähellä 52kg kuitenkin liikutaan et jonkun verran varovaisuutta matkaan ettei vain käy niin nolosti että punnituksessa olenkin 100g yli 52kg ja näin ollen kisaankin 57kiloisten sarjassa. Toivotaan kuitenkin et kaikki menee nappiin, niin painon kuin kuin nostojenkin suhteen :)) Psyykkaamaan mä aloitin tänään päivällä ja sen myötä toki usko omaan suoritukseen on noussut. Parasta yritetään ja se riittää ;)

Ei kommentteja: