Torstai, huono päivä

Aamu meni kokonaisuudessaan ihan pieleen; ensinnäkin mä nukuin koko yönä ehkä jotain 2-3 tuntia kun oli niin kova ukonilma ja Kimiä pelotti niin kovasti. Mä pidin sitä kainalossa peiton alla ja se aivan tärisi. Oli melko kuumat ja nihkeät tunnelmat.. Eikä mulla sitten ollut kunnollisia tarvikkeita aamiaisenkaan tekemiseen. Nukuin vähän pommiin ja melkein myöhästyin töissä. Päivä oli todella nihkeä ja kului erittäin hitaasti. Hyvä etten siellä nukahtanut seisaaltani, olin niin väsynyt. Pitkästä aikaa olin oikeastaan kiitollinen, ettei ollut salipäivä.. Tosin jenkkifutis tässä nyt taas vähän kärsii :( Loppupäivä menikin oikeastaan nukkumaan pääsemistä odotellessa. Yritin kyllä ryystää energiajuomaa, mutta tässä kohtaa siitä ei ollut mitään hyötyä. Napsin myös muutaman särkylääkkeen väsymyksen aiheuttamaan päänsärkyyn, mutta turhaan niitäkin.

Koska olen vannoutunut rutiinien noudattaja, Ajatttelin kirjoittaa tämän hetkiset satavarmat rutiinini. Siis sellaiset mitä varmasti teen joka ikinen päivä, myös silloin kun olen reissussa. Monet on sitä mieltä, että heitä ainakin ahdistaisi jos pitäis aina tehdä samoja juttuja eikä voisi tehdä aina sitä miltä sattuu tuntumaan. Mun kohdalla se ainakin on niin, että silloin kun tein juuri niin kuin sattui sillä hetkellä tuntumaan niin voin paljon huonommin. Kuvittelin eläväni täysillä vaikka oikeastaan mulla jäi enenmmän kuin puolet kaikesta positiivisesta näkemättä. Olihan mulla silloin paljon tapahtumia ja vähän liiankin värikästä elämää. Mutta oikeasti ne päivät vain lipui kuin huomaamatta ohi mun silmien vähän niin kuin olisin ollut tässä mutta kuitenkin muualla. Nyt taas kun noudatan rutiineja, enkä ainakaan kovin myrkytä elimistöäni, voin paljon paremmin. Olen paljon enemmän juuri tässä hetkessä ja näen yleensä enenmmän hyviä ja positiivisia asioita kuin negatiivisia. Toki nää sähköiset viestimet vähän tekevät sellaista "poissa olevuutta", mutta en välitä siitä sillä kuitenkin ajallisesti se on vähän. Varsinkin nyt kun en enää katso telkkua koskaan. Mutta siis ne rutiinit:

Aamulla: Syön ohjelman mukaisen aamiaisen. Pesen naaman pesuaineella, pyyhin kasvovedellä ja laitan päivävoiteen sekä silmänympärysgeelin. Pesen ja lankaan hampaat. Pesen kielen ja laitan hampaita valkaisevaa geeliä. Venyttelen n. 5min. Syömme Kimin kanssa yhdessä aamiaisen (hänen tahdostaan), peittelen hänet takaisin sänkyyn, annan pusun poskelle ja lähden töihin.
Illalla samat hommat, poikkeuksena tietenkin naamaan yövoide. Lisäksi vietän Kimin kanssa aikaa lukemisen, lautapelin tai hyvän dvdn parissa 0,5-2h, peittely ja yöpusu :D Ohjelman mukainen iltapala. Nukkumaan pyrin menemään aina klo 21-22 ja pyrin nousemaan viim. klo 8. Tavoitteena olisi taas syksyn mittaan päästä sellaiseen rytmiin että nousisin aina klo 05-06.
Treenirutiinina siis systeemi 2-1-2 eli mulla on 4 erilaista ohjelmaa joista teen kaksi ja sit lepään päivän. Sen jälkeen kakasi viimeistä ohjelmaa ja taas lepo. Tämän suurin ongelma on se, että se on "8" päivän ohjelma, joten treenipäivä on mikä milloinkin. Se taas estää sellaisen selkeän viikkorytmin muodostamista. Haluan kuitenkin ainakin vielä treenata näin koska saan sillä tuloksia.

Jatkossa tavoitteena olisi myös saada kunnon päivärytmi eli söisin aina samoihin kellonaikoihin. Siinäkin tosin tulee kyllä olemaan omat haasteensa jo pelkästään jatkuvien työaikamuutosten takia. Mutta eiköhän nämä rutiinit ala sitten kunnolla muodostumaan kun Kimin koulu ja harrastukset alkavat. Mun treenit ja lajit sit muodostuu oikeastaan sen mukaisesti. Toivotaan parasta :D

Mietin tossa päivällä, että mitkä kaikki asiat mua oikeastaan kiinnostaa ja mitä haluan. Selväähän on, että liikunta kiinnostaa mua eniten totta kai. Urheilulla vain on niin vaikea elättää itsensä ja sit tommoset hierontahommat mua taas ei niin kauheasti kiinnosta. Kiinnostais mua kyllä kovasti myös psykologia, itse asiassa erittäin paljon :D Josko sitten kun on tosta velasta olen päässyt eroon niin voisin opiskella. Ensimmäistä kertaa elämässäni kunnolla :D Mulla on kyllä tällä hetkellä niin hyvä työpaikka, että en mä kyllä sieltä hevin lähde minnekään, ainakaan näillä näkymin. Sellainen ihan täysin varma haave mulla on, mitä olen varmasti halunnut koko elämäni. Haluan osata soittaa pianoa, jo pikkutytöstä asti :D Ja tämän tulen varmasti joskus vielä opettelemaan, vaikka sitten eläkkeellä jos ei ennemmin :D