lauantai 10. heinäkuuta 2010

09.07

Tämä oli siis aivan todella loistava päivä, tuntuu hyvältä jälleen rakastaa itseään. On hienoa tuntea olevansa arvokas, yhtä arvokas kuin kuka muu tahansa. Aamulla kun heräsin oli hieman alakuloisuutta ilmassa. Päätin lähteä lenkille, hölkkäsin noin puoli tuntia ja sitten vielä kävelin toiset puoli tuntia. Tuntui tosi hyvältä, enää toi olkapääkään ei vaivaa niin kovasti ;) Lenkin päälle tein piiiiiitkästä aikaa HanMoodo perusvenytykset. Huomasin taas, että lonkankoukistajat ovat ihan tukossa, etenkin oikeassa jalassa. Mulla on tähän ollut aina taipumusta, mutta HMDs se on pysynyt jollain tavalla hallinnassa kun siellä venytellään niin paljon. Se on tärkeää, mutta miksi se aina vain tahtoo jäädä.. Kyllä mä nyt olen tunnollisesti aamuisin venytellyt, sillä tahdon saada tuon käden kuntoon. Vaikka nyt kyllä näyttää siltä, että olen tullut sellaiseen pisteeseen missä muutosta ei enää tapahdu. Yritän päästä ensi viikolla hierojalle ja sit katsotaan josko se kuitenkin vaatisi leikkauksen. Tahdon päästä kunnolla treenaamaan ja mikäli tilanne jatkuu tällaisena johtaa se vain siihen, että kohta mun koko lihaksisto on kauttaaltaan pahasti toispuoleinen. Siitä taas seuraa erinäisiä lihasjännitys ja kiputiloja. Ja tuskin kukaan sellaista haluaa, mä en ainakaan! Kimi menikin sit päivällä kaverinsa luokse kylään ja mä käytin koko kolme tuntia opiskeluun. Itse asiassa aika loppui kesken kun oli niin mielenkiintoista luettavaa ;) Luin psykologiaa ja tietenkin myös materiaalia ihmisen lihaksistosta. Psykologia on liikunnan lisäksi aihe mikä kiinnostaa mua aivan valtavasti. Ihminen on niin mielenkiintoinen kokonaisuus, että miksipä se ei kiinnostaisi ;)
Illalla kävin totta kai salilla ja vuorossa oli tänään selkä, hauikset ja takareidet. Oli loistavat treenit :D Salilla ei ollut juuri ketään, joten ei tarvinnut laitteisiinkaan jonotella. Treenien jälkeen pysähdyin hetkeksi katsomaan telkusta ohjelmaa nätti nakuna. Siinä oli joku ryhmä tyttöjä jotka vietiin katsomaan erilaisia kauneusleikkauksia ja sit kyseltiin niiltä niiden tuntemuksia. Ajatuksena siinä oli ilmeisesti se, että he havahtuisivat siitä miten turhia ne on. Muutenkin sillä ohjelmalla pyritään saamaan ihmisiä ymmärtämään se kuinka tärkeää olisi hyväksyä itsensä sellaisena kuin on. No joo, oonhan mä tietyllä tavalla samaa mieltä. Siis nimenomaan rasvaimujen, silikonien ja semmosten suhteen. Kuitenkin vaatetuksella voi niin paljon saada aikaiseksi. Ja myös noissa leikkauksissa on ne omat ristinsä. Mietin usein, että millaiselta näyttää ihminen jolta on rasvat imetty vaikka reisistä ja perseestä ja sit kun se kuitenkin jatkaa nittä vanhoja elämäntapoja niin mihin se rasva sitten kertyy?? Millainen muodoton möhkäle se oikein on... Tai millaiset on 60-70 vuotiaan naisen rinnat joissa on tai on ollut silikonit?? No ehkä sillä ei ole heille merkitystä.. Ja kyllä mä voisin itse mennä toimenpiteeseen missä kiristetään ihoa. Tunnustan olevani turhamainen, ainakin vähän ;) Niin kuin me kaikki ;)

Eväiden suhteen ei mitään muutosta edelleenkään. Aina vain porskutellaan lisäravinteilla, kyllä kalliiksi tulee :( mutta onneksi mulla on tällä hetkellä aika kivasti rahaa, vaikka allani onkin kiesi joka syö suhteettomasti bensaa. No sen verran edistystä on tapahtunut, että pystyn syömään leipää :D Ja kävinhän mä pe työpaikkani ruokalassa syömässä ja pystyin ainakin jotain syömään eikä oksettanut enää. Huomasin kyllä vatsalaukkuni kutistuneen lähes olemattomiin... Hienoa kuitenkin kun ei enää oksettanut, vielä kun löytyis se ruokahalukin jostain. Tällä hetellähän mun ei koskaan tee mieli yhtään mitään syötävää. Päinvastoin, pelkkä ajatuskin tuntuu vastenmieliseltä..

Ei kommentteja: