Surkea sunnuntai..

Tää päivä meni kyllä kokonaisuudessaan ihan reisille.. Niin eväiden kuin treenienkin suhteen. Aamu meni kohtuullisen normisti, nousin normiaikaan ja söin päivittäisen aamiaiseni. Sen jälkeen aloin miettimään huomista ja oikeastaan koko ensi viikkoa. Olen nimittäin 8-16 töissä ja tää luo taas ihan omat haasteensa eväisiin ja treeneihin, ärsyttävää.

Sit kun olin saanut itselleni aiheutettua ärsytyksen ajattelin mennä vähän ulos rauhoittumaan ja "haaveilemaan". Istuin tossa ulkoverannalla ja tarkkailin ympäristöä. Pohdiskelin siinä, että miten vähän itse asiassa on olemassa erilaisia muotoja. Kun oikein tarkasti katsoo niin ne samat muodot toistuvat ja näkyvät kaikkialla, puissa, vedessä, huonekaluissa, elintarvikkeissa... Tai ainakaan mä en löytänyt mitään mistä ei olisi näkynyt jotain muuta. Tai no, ehkä sekin vain on katsojan silmässä, tiedä häntä. Samalla kun oikein syvennyn tohon ympäristöön kaikessa rauhassa ja hiljaisuudessa niin usein kyllä huomaan havahtuvani siihen ajatukseen, että kuinka pieni ja mitätön sitä on tossa koko universumissa. Miltä se meidän ihmisten "sekoilu", oman ympäristön tuhoaminen ja turhamaisuus näyttäisi vaikka jonkun satoja vuosia elävän puun näkökulmasta. Niin siis jos ne osais ajatella... Mutta siis pohdin kuitenkin, että ollaanko me kaikessa "viisaudessamme" kuitenkin vähän tyhmiä..?? No joo, olipas taas korkealentoista ja ehkä vaikutan vähän jopa hämärältä (siis vielä enemmän kuin yleensä). Ja toki olen itsekin ihminen, hölmö ja turhamainen myös kuten useimmat. Aina sitä kuitenkin voi ainakin pyrkiä parempaan.. Ja onhan ihminen toki jotain hyvääkin saanut aikaan, kait ;)

Mut takas aiheeseen, niin siis sen pohdinnan jälkeen mä lärpättelin niin kauan puhelimessa että meille tuli jo kiire lähteä. Klo nimittäin oli puoli yks ja meidän piti mennä veljen poikien synttäreille klo 13 ja piti käydä vielä salilla ja lahjatkin ostamassa. No joo, salilla huomasin, että treenivaatteet olivat jääneet pyykkinarulle ;( Onneksi löysin laukun pohjalta shortsit ja päällä mulla oli sit lyhythihainen kauluspaita joten se sai nyt tällä kertaa toimia treenipaitana :(
Salilla ei oikein irronnut ja etenkin käsivarret tuntuivat tosi väsyneiltä. Vedin kuitenkin väkisin setin loppuun ja siinä sit vaatteita vaihtaessani tajusin tehneeni "väärän päivän". Olin jo niin ensi viikossa, että meni jauhot ja vellit sekaisin.. No onneksi sentään lahjat löydettiin kohtuullisessa ajassa. Tosin siinä lähtökiireessä multa oli jäänyt kaikki eväät kotiin, joten meidän synttärikyläily jäi ajallisesti jokseenkin lyhyeksi. No mutta nyt kuitenkin kotona ja pötsi täynnä laadukasta naudanlihaa (yritän väkisin vähän edes syödä sitä vaikka se ei niin hyvin mulle sovikaan). Nyt olis myös aikaa toden teolla paneutua ensiviikon ajankäyttömatematiikkaan. Jos aion ehtiä kaikkialle on heti syytä unohtaa eväiden vehkeilyt. Ostoruoilla mennään ensi viikko, toivottavasti hankkimani painonnousu ei tule tästä kovin kärsimään...