keskiviikko 7. lokakuuta 2009

Tästä se kaikki lähti...

- Kerrataanpas siis mitä kaikkea/ratkaisevaa muutosta on tapahtunut viimeisen viiden vuoden sisällä. Tapahtumista on jo maininta kaikista vanhimmassa kirjoituksessa mutta vain kovin ympäripyöreästi.. Lisäksi blogiarkiston selaaminen on mielestäni vähän sekavaa, sillä vanhin kirjoitus tulee aina alimmaiseksi mikä on toki järkevää silloin jos seuraa blogia säännöllisesti.. No mutta kuitenkin.. Se mitä olen nyt, on melko lähellä sitä Millaa joka olin ennen murrosikää. Sen jälkeen tuli kuvioihin vähitellen lisääntyvä alkoholin käyttö ja tupakka tietenkin. Urheilu jäi koko ajan vähemmälle ja lopulta vapaa-aikani kului lähinnä juhliessa päihtyneenä. Tupakkaa meni ainakin aski päivässä ja viinankäytöstä tuli kaikennäköisiä jälkimainkeja sekä maksettavaa.
- Sama meno jatkui vielä poikani syntymänkin jälkeen, tosin raskausajan olin melko iisisti, lopetin tupakanpoltonkin. Imetyksen jälkeen kaikki oli taas ennallaan ;( Varsinainen hyvänolon kierre käynnistyi kuin vahingossa. Ensin ymmärsin lopettaa tupakoinnin (kesällä 04). Se oli melko helppoa sillä olin päässyt maistamaan hyvän olon tunnetta raskausaikana, kuinka hienoa oli hengittää raikkaasti :D
-Sitten ostin pojalleni matalapinnaisen sängyn. Tämä on sikäli mielenkiintoista, että miten tällainen asia voi vaikuttaa kokonaisuuten. Mutta niin siinä vain kävi! Hän ei pysynytkään iltaisin sängyssä vaan vaati minua kanssaan nukkumaan. Ja hän odotti ja odotti, silmät suurella että minä varmasti nukahdan ennen häntä! Näin kävi monena iltana ja sen myötä rakastuin niihin ihaniin aamuihin. Kuinka mahtava oli herätä aamulla aikaisin pirteänä ja hyväntuulisena oman lapsen kanssa :D Tämän myötä juhliminen jäi kokonaan ja aloin tekemään niitä asioita joita oikeasti olen aina halunnut; urheilemaan ja kisaamaan!! Kiinnostuin ruokavalioista ja tietenkin siitä miten voisi saada kaiken mahdollisen tehon irti omasta kropasta niin henkisesti kuin fyysisesti. Tahdon kehittyä ihmisenä ja luoda toivoa sekä uskoa muillekin ihmisille, että muutos ei ole koskaan liian myöhäistä. Eikä mahdotonta, pitää olla vain oikeat konstit.
- Viimeinen niitti oli se kun löimme poikani, silloin 6v, vetoa kumpi on paremmassa kunnossa kun hän on 30v. Minä olen tuolloin 56v joten melko kova urakka on edessä :D Mutta en aio hävitä 5000euroa... Ehkä kuitenkin se voitto on sivuseikka, kuten rahakin, tärkeintä minulle olisi se, että poikani uskoo huomiseen sekä valinnan vapauteen. Vain hän itse voi määrittää kohtalonsa, tulevaisuutensa. Joskus on huono onnea matkassa ja elämä on toisinaan epäreilua, mutta sen voi itse kukin päättää miten siihen suhtautuu.

-VOITTAJAKSI VOITTAJAN PAIKALLE, OMASSA ELÄMÄSSÄ, SE RIITTÄÄ-

Ei kommentteja: